Onko sukulaisiin pakko olla yhteydessä?
Katsoessani noita kadonneen jäljellä ja perinnön etsintä ohjelmia huomaan että olen itse samanlainen.
Tosin perintö ohjelmaan en päätyisi, kun on perillisiä itsellä
En ole ikinä tuntenut sukulaisia kummaltakaan puolelta, enkä tuntenut mitään kaipausta heihin. Ei he ole koittanut minua etsiä eikä toisinpäinkään.
Kun olin vauva, vanhemmat oli ilmeisesti laittanut välit poikki kaikkiin. Nyt ei "vanhemmat" (en edes ikinä heitä sanonut vanhemmiksi) ole edes enää elossa. Lukuisia tätejä, setiä tai serkkuja olis kai, mutta miksipä lähteä selvittämään.
Olen aika 100% varma, ettei heitäkään kiinnosta.
Mulle ainakin riittää lapset, ystävät ja lasten kummit. Sekä työkaverit ja harrastukset.
He on se "suku"
Kommentit (20)
no eiköhän se riitä,ne ketkä tuntee tärkeiksi ja rakkaiksi. Sukulaisissakin voi olla huonostikäyttäytyviä tyyppejä,tai ihan eri planeetalta kuin itse on,ei heitä tarvitse sietää sen enempää kuin jotain kadun tallaajaa,vain koska on sukulainen.
Mielestäni on huono lähtökohta ihmissuhteelle jos pitää olla tekemisissä vain siksi, että on sukua.
Itse haluan olla tekemisissä ihmisten kanssa, joiden kanssa viihdyn.
Jos asia on tärkeä vanhemmille tai lapselle, ehkä sitten. Jos on hyvät vanhemmat. Mutta ei mihin tahansa sukulaiseen ole pakko pitää yhteyttä.
Vierailija kirjoitti:
no eiköhän se riitä,ne ketkä tuntee tärkeiksi ja rakkaiksi. Sukulaisissakin voi olla huonostikäyttäytyviä tyyppejä,tai ihan eri planeetalta kuin itse on,ei heitä tarvitse sietää sen enempää kuin jotain kadun tallaajaa,vain koska on sukulainen.
tarkoitan tällä,että minulle sukulainen on samalla viivalla kaduntallaajan kanssa siinä,että olipa se sukulainen tai kaupan asiakas,jos se käyttäytyy huonosti,ei se saa minulta sen parempaa vastakaikua olkoon sukulainen tai ei. Ihan samanlainen kohtelu käytöksen mukaan :). Tottakai kun on sukulainen,niin toimeen pitää yrittää tulla vähän paremmin kun on enemmän tekemisissä ja tapaa enemmän,ei kaikista ihmisistä tarvitse pitää,mutta toimeen pitää yrittää tulla :),vaikka viileät ja kohteliaat välit.
Vierailija kirjoitti:
Outo kysymys, kun johan tiedät vastauksen. Ei tästä keskustelu vauhtia saa. Liian itsestään selvää sinun tapauksessasi.
Jokin siinä taitaa pikkasen kaivella, oisko saamatta jääneet perinnöt. Ko. ohjelmassahan ovat pääsosin tippa linssissä ja otettuja, että sukulainen oli jossakin ja mennään sitten tallailemaan seutuja joissa edesmennyt käppäili, lopuksi haetaan hauta.
Ei tarvitse olla sukulaisten kanssa tekemisissä, mutta on rikkaus jos voi olla. Jos ei ole kasvanut isän ja äidin hoivassa, eikä tunne sisaruksiaan, puhumattakaan isovanhemmista ja muusta suvusta, miksi haikailla heidän peräänsä. Uskon että tuottaa vain tuskaa.
Joo. On pakko. Oikeasti ne siinä ohjelmassakin on jatkuvasti yhteydessä, mutta leikkivät vain etteivät olisi nähneet :D
Mulla kans vanhemmat muuttivat toiseen maahan asti pakoon sukulaisiaan, erosivatkin siellä ja jäin etäiseksi toisen puolen sukulaisista kokonaan ja toisen puolen nähnyt vain kerran vuodessa jos sitäkään.
Nyt sitten vanhuusiällä toinen vanhemmista muutti takaisin kotikonnuilleen ja olettaa että olisin yhtä sukurakas kuin hän, haluaisin jatkuvasti kuulla kuulumisia puhelimitse ja tulla tapaamaan heitä.
Öh, en ole ollut kyseisten ihmisten kanssa tekemisissä koko elinaikanani muuta kuin että hädin tuskin tiedän edes kaikkien serkkujeni nimet ja nyt pitäisi alkaa heihin päin yhteyksiin. Vaikken itsekään asu tuolla päinkään.
Paljon tiedän niitä joilla ei juurikaan sukulaisia ole, ainakaan sellaisia joidenka kanssa säännöllisesti yhteyttä pidettäisiin. Miksi sitä pitäisi hävetä jos ei ole sukulaisia.
Sitten jotkut kaipaisivat isoa sukua jatkuviin kissan ristiäisiin koittaen kavereita sinne haalia kun ei ole sukulaisia. Tämmöisiin on pyydelty joutuen keksimään tekosyitä miksi ei pääse.
No en minä ainakaan ole ollut esimerkiksi serkkujeni kanssa oikein missään tekemisissä koskaan. Sukujuhlissa joskus nähdään ja Facebookissa toivotetaan toisille hyvää syntymäpäivää. Heitä kun ei kiinnosta, niin enhän minä voi yhteydenpitoon pakottaa.
En halua olla yhteydessä muutamiin sukulaisiin tarkoituksella. Urkkivat asioitani ja pitäisi vastata liian henkilökohtaisiin kysymyksiin. Mutta jengiytyvät minua vastaan ja kyselevät asioistani vanhemmiltani, joihin olen väkisin yhteydessä. Vanhempani sitten puuttuvat asiaan ja käskevät ottaa yhteyttä ja lähettävät terveisiä ihmisiltä, joista en halua kuulla mitään. Mitä se niille kuuluu?
Vierailija kirjoitti:
En halua olla yhteydessä muutamiin sukulaisiin tarkoituksella. Urkkivat asioitani ja pitäisi vastata liian henkilökohtaisiin kysymyksiin. Mutta jengiytyvät minua vastaan ja kyselevät asioistani vanhemmiltani, joihin olen väkisin yhteydessä. Vanhempani sitten puuttuvat asiaan ja käskevät ottaa yhteyttä ja lähettävät terveisiä ihmisiltä, joista en halua kuulla mitään. Mitä se niille kuuluu?
Oletko lapsi tai kehitysvammainen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halua olla yhteydessä muutamiin sukulaisiin tarkoituksella. Urkkivat asioitani ja pitäisi vastata liian henkilökohtaisiin kysymyksiin. Mutta jengiytyvät minua vastaan ja kyselevät asioistani vanhemmiltani, joihin olen väkisin yhteydessä. Vanhempani sitten puuttuvat asiaan ja käskevät ottaa yhteyttä ja lähettävät terveisiä ihmisiltä, joista en halua kuulla mitään. Mitä se niille kuuluu?
Oletko lapsi tai kehitysvammainen?
Olen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halua olla yhteydessä muutamiin sukulaisiin tarkoituksella. Urkkivat asioitani ja pitäisi vastata liian henkilökohtaisiin kysymyksiin. Mutta jengiytyvät minua vastaan ja kyselevät asioistani vanhemmiltani, joihin olen väkisin yhteydessä. Vanhempani sitten puuttuvat asiaan ja käskevät ottaa yhteyttä ja lähettävät terveisiä ihmisiltä, joista en halua kuulla mitään. Mitä se niille kuuluu?
Oletko lapsi tai kehitysvammainen?
??
Ei ole pakko. Sulla on jo elämässä muita. En tiedä onko sitten suvuissa yleensä joku yksinäinen, joka kaipaisi jotain ihmiskontaktia. Jos ei ole elossa muita. Ei holhoavaa tukea kaipaa, vaan ehkä pyyteetön ystävällisyys, jos sitä on edes Suomessa enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halua olla yhteydessä muutamiin sukulaisiin tarkoituksella. Urkkivat asioitani ja pitäisi vastata liian henkilökohtaisiin kysymyksiin. Mutta jengiytyvät minua vastaan ja kyselevät asioistani vanhemmiltani, joihin olen väkisin yhteydessä. Vanhempani sitten puuttuvat asiaan ja käskevät ottaa yhteyttä ja lähettävät terveisiä ihmisiltä, joista en halua kuulla mitään. Mitä se niille kuuluu?
Oletko lapsi tai kehitysvammainen?
??
Siinä tapauksessa ymmärtäisin suhteisiisi puuttumisen ja orkesteoinnin, muuten en.
Mä olen alkanut miettimään, että pistäisinkö välit poikki enoni kanssa. Yksin asuva perheetön henkilö, joka jankkaa vain omia asioitaan. Hänet tavatessaan puhutaan vain hänen asioistaan ja muiden asioista ei ole kiinnostunut. Tulkitsee muut ihmiset vihamielisiksi. Olen tähän asti pitänyt yhteyttä velvollisuuden tunteesta, mutta nyt tullut olo, että pitäköön ukko tunkkinsa. Enkä ole ainoa, joka on samaa mieltä. Tiedän äitinikin ärtyneen veljensä toilailuista. Välillä olen miettinyt, että pitäisikö ehdottaa äidilleni, että laitetaan yhdessä välit koko kaveriin. Saa meidät vain vihaiseksi.
Outo kysymys, kun johan tiedät vastauksen. Ei tästä keskustelu vauhtia saa. Liian itsestään selvää sinun tapauksessasi.