Älkää pyytäkö ketään ystävää kummiksi

Vierailija kirjoitti:

Minä menin nuorena suostumaan poikaystäväni lapsuudenkaverin lapsen kummiksi. Se oli iso virhe, sillä meillä tuli pian sen jälkeen ero. En kuullut enää mitään kummilapsestani sen jälkeen vaikka olisi ollut kiva kuulla. Aikuinen hänkin jo on. En tiedä poistivatko mun nimen sitten niistä papereista, onko sellainen mahdollista?

Meillä taas yhden lapsen kummeiksi otettiin ystäväni ja hänen miehensä. Nyt jälkikäteen ihmettelen miksi se mies piti ottaa mukaan myös, mutta ehkä ajatus oli silloin hyvä. Heille tuli ero 15 vuotta sitten ja emme ole kuulleet siitä miehestä sen koommin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapseni ovat jo aikuisia ja heillä on ystävät kummeina. Oli hyvä valinta ja lapsilla hyvät suhteet kummeihin myös aikuisena.

Olen AP:n kanssa täysin eri mieltä.

Väitätkö etteivä kummit valita täällä lähes joka päivä tehtävän rankkuutta?

Sun aikuiset lapset ei ole verrattavissa nykylapsiin ja sinä heidän vanhempiinsa, vaatimustaso on muuttunut.

Paras olisi tietenkin, ettei lasta pakkoliitetä kirkkoon, mutta se onkin eri juttu.

ap.

Kummien valittaminen johtuu enemmänkin lasten vanhempien vaatimuksista. Meillä ystävät molempien kummeina ja hyvin on mennyt. Lahja-automaatteina heitä emme pidä. Voimme ostaa tavaroita itsekin.

Kummit ovat olleet ihana lisä lapsiemme elämässä, jotka ovat jo nuoria aikuisia.

Vierailija kirjoitti:

Kummi kuuluu kirkkoon. Nimiäiset ymv eivät ole ristiäiset joten virallista kummia ei ole. Kummi on lapsen henkinen kasvattaja.

Minä haluaisin opettaa kummilapselleni kristinuskoa, mutta se ei sovi lapsen vanhemmille.

Vierailija kirjoitti:

Mä Olen kummi ja en kuulu kirkkoon

Mieheni on kolme lapsen kummisetä, vaikka hän on eronnut kirkosta jo ennen lasten syntymiä. Hänen nimensä kuitenkin löytyy ns. kummitodistuksista, jotka papit olivat kirjoittaneet.

Kahdeksan kummilapsen kummitätinä voin sanoa, että kaikki on sujunut hyvin. Olen muistanut kaikkia kohtuullisesti lapsuuden ja nuoruuden vuosina. Yksi heistä on vielä teini, jota muistan edelleen.

Nyt aikuisina tapaamme satunnaisesti.

No hard feelings😊

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapseni ovat jo aikuisia ja heillä on ystävät kummeina. Oli hyvä valinta ja lapsilla hyvät suhteet kummeihin myös aikuisena.

Olen AP:n kanssa täysin eri mieltä.

Väitätkö etteivä kummit valita täällä lähes joka päivä tehtävän rankkuutta?

Sun aikuiset lapset ei ole verrattavissa nykylapsiin ja sinä heidän vanhempiinsa, vaatimustaso on muuttunut.

Paras olisi tietenkin, ettei lasta pakkoliitetä kirkkoon, mutta se onkin eri juttu.

ap.

Kummien valittaminen johtuu enemmänkin lasten vanhempien vaatimuksista. Meillä ystävät molempien kummeina ja hyvin on mennyt. Lahja-automaatteina heitä emme pidä. Voimme ostaa tavaroita itsekin.

Kummit ovat olleet ihana lisä lapsiemme elämässä, jotka ovat jo nuoria aikuisia.

Miksi vertaat aikuisia lapsiasi nykylapsiin. Ja kokemuksisi heidän lapsuudestaan nykyisyyteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapseni ovat jo aikuisia ja heillä on ystävät kummeina. Oli hyvä valinta ja lapsilla hyvät suhteet kummeihin myös aikuisena.

Olen AP:n kanssa täysin eri mieltä.

Väitätkö etteivä kummit valita täällä lähes joka päivä tehtävän rankkuutta?

Sun aikuiset lapset ei ole verrattavissa nykylapsiin ja sinä heidän vanhempiinsa, vaatimustaso on muuttunut.

Paras olisi tietenkin, ettei lasta pakkoliitetä kirkkoon, mutta se onkin eri juttu.

ap.

Kummien valittaminen johtuu enemmänkin lasten vanhempien vaatimuksista. Meillä ystävät molempien kummeina ja hyvin on mennyt. Lahja-automaatteina heitä emme pidä. Voimme ostaa tavaroita itsekin.

Kummit ovat olleet ihana lisä lapsiemme elämässä, jotka ovat jo nuoria aikuisia.

Miksi vertaat aikuisia lapsiasi nykylapsiin. Ja kokemuksisi heidän lapsuudestaan nykyisyyteen?

Siksi kun tässä ei ollut aikakaudesta kysymys alunperin.

Joo ei todellakaan ystäviä kummeiksi paitsi jos tarkoituksena on että olette puolin toisin kummeja toistenne lapsille.

Kummin pitää jokatapauksessa olla sellainen joka ensinnäkin HALUAA olla lapsesi elämässä mukana.

Omilla lapsillani on toinen kummi sukulainen ja toinen ystävä. Sukulaisten kanssa ei käynyt hyvin. Lasten isän suku on riitaisa, joten mitään yhteyttä ei enää ole. Ystäväkummit ovat pääosin olleet onnistuneita yhtä lukuunottamatta. Hyvällä kummilla on suhde lapseen. Lahjoja emme ole toivoneet, tavaraa on maailmassa liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapseni ovat jo aikuisia ja heillä on ystävät kummeina. Oli hyvä valinta ja lapsilla hyvät suhteet kummeihin myös aikuisena.

Olen AP:n kanssa täysin eri mieltä.

Väitätkö etteivä kummit valita täällä lähes joka päivä tehtävän rankkuutta?

Sun aikuiset lapset ei ole verrattavissa nykylapsiin ja sinä heidän vanhempiinsa, vaatimustaso on muuttunut.

Paras olisi tietenkin, ettei lasta pakkoliitetä kirkkoon, mutta se onkin eri juttu.

ap.

Nykylapset ja lapset 15-30 tai vaikka 30-60 vuotta sitten ovat aika lailla samanlaisia. Kummius on täsmälleen sitä minkälaiseksi sen itse teet, ei sitä minkälaiseksi lapsi tai hänen vanhempansa sen haluavat. Lapsen perhe ei periaatteessa ja käytännössäkään voi määrittää kummiutta muuten kuin hyvällä ajatuksella, huonoista kun ei tarvitse välittää.

Kannattaisi keskustella ennen kummiksi pyytämistä että millaiset odotukset kummallakin on kummiudelle. Jollekin se voi tarkoittaa lapsenvahtina oloa, jollekin kristillistä kasvatusta, jollekin vain nimeä paperiin että todistaa kastetta. Omat kummilapset ovat vielä pieniä, mutta itse kummina haluaisin olla ihan vaan sellainen perheen ulkopuolinen aikuinen joka on kiinnostunut lapsesta ja koko perheen ystävä, en niinkään lahja-automaatti tai lapsenvahti. Toistaiseksi ainakaan ei ole tullut ristiriitoja tästä vanhempien kanssa .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapseni ovat jo aikuisia ja heillä on ystävät kummeina. Oli hyvä valinta ja lapsilla hyvät suhteet kummeihin myös aikuisena.

Olen AP:n kanssa täysin eri mieltä.

Väitätkö etteivä kummit valita täällä lähes joka päivä tehtävän rankkuutta?

Sun aikuiset lapset ei ole verrattavissa nykylapsiin ja sinä heidän vanhempiinsa, vaatimustaso on muuttunut.

Paras olisi tietenkin, ettei lasta pakkoliitetä kirkkoon, mutta se onkin eri juttu.

ap.

Kummien valittaminen johtuu enemmänkin lasten vanhempien vaatimuksista. Meillä ystävät molempien kummeina ja hyvin on mennyt. Lahja-automaatteina heitä emme pidä. Voimme ostaa tavaroita itsekin.

Kummit ovat olleet ihana lisä lapsiemme elämässä, jotka ovat jo nuoria aikuisia.

Miksi vertaat aikuisia lapsiasi nykylapsiin. Ja kokemuksisi heidän lapsuudestaan nykyisyyteen?

Siksi kun tässä ei ollut aikakaudesta kysymys alunperin.

Onhan eli nykyisyydestä. Meille puoli vuosistaa eläneille jo mummoikäisille ei kuulu enää kysymys kummiudesta, koska emme enää pääse heitä valitsemaan.

Vierailija kirjoitti:

Joo ei todellakaan ystäviä kummeiksi paitsi jos tarkoituksena on että olette puolin toisin kummeja toistenne lapsille.

Kummin pitää jokatapauksessa olla sellainen joka ensinnäkin HALUAA olla lapsesi elämässä mukana.

En minä oikeastaan ole halunnut olla yhdenkään kummilapseni elämässä mukana sen kummemmin kuin yleensäkään olen. Ei minua ole kovin paljoa kiinnostanut näiden lasten asiat, sillä he ovat vanhempiensa ja muiden aikuisten hyvässä hoidossa. Se, että joku lapsi, olkoon vaikka siskon toinen lapsi, "korvamerkitään" vauvana kirkon kirjoissa minun kummilapsekseni, ei tee minusta yhtään sen enempää ja ihmeellisempää ihmistä. Oma elämäni ja sen asiat, esimerkiksi perheeni, ovat yhä vieläkin lähempänä ajatuksissani kuin jotkut kummilapset.

Vierailija kirjoitti:

Minä haluaisin opettaa kummilapselleni kristinuskoa, mutta se ei sovi lapsen vanhemmille.

Sille ei voi mitään. Vanhemmat päättävät siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapseni ovat jo aikuisia ja heillä on ystävät kummeina. Oli hyvä valinta ja lapsilla hyvät suhteet kummeihin myös aikuisena.

Olen AP:n kanssa täysin eri mieltä.

Väitätkö etteivä kummit valita täällä lähes joka päivä tehtävän rankkuutta?

Sun aikuiset lapset ei ole verrattavissa nykylapsiin ja sinä heidän vanhempiinsa, vaatimustaso on muuttunut.

Paras olisi tietenkin, ettei lasta pakkoliitetä kirkkoon, mutta se onkin eri juttu.

ap.

Nykylapset ja lapset 15-30 tai vaikka 30-60 vuotta sitten ovat aika lailla samanlaisia. Kummius on täsmälleen sitä minkälaiseksi sen itse teet, ei sitä minkälaiseksi lapsi tai hänen vanhempansa sen haluavat. Lapsen perhe ei periaatteessa ja käytännössäkään voi määrittää kummiutta muuten kuin hyvällä ajatuksella, huonoista kun ei tarvitse välittää.

No kummieuden käsitys on muuttunut omasta lapsuudestani tai vanhempieni lapsuudesta aika lailla. Tiesitkö, että ennen lapsen kummit hoitivat lapsen aikuisuuteen, jos vanhemmille sattui jotain. Myöhemmin tuli kasvatusvastuu jo vanhempien elinaikana, joka on muuttunut taloudelliseksi avuksi (lahja-automaatti) monenkin käsityksissä.

Ainakin kummikyselyihin kannattaa liittää perinpohjainen keskustelu siitä mitä kummilta odotetaan, ettei se pilaa ystävyyttä. ap.

Vierailija kirjoitti:

Joo ei todellakaan ystäviä kummeiksi paitsi jos tarkoituksena on että olette puolin toisin kummeja toistenne lapsille.

Kummin pitää jokatapauksessa olla sellainen joka ensinnäkin HALUAA olla lapsesi elämässä mukana.

Entäpä, jos vanhemmat eivät tiedä yhden yhtä ihmistä, joka haluaisi olla vanhanaikaisesti kummi lapselle? Tai olla lapsen elämässä mukana? Lähisukulaiset ovat niin kuin ovat perheen elämässä mukana, mutta eihän ketään voi pakottaa olemaan kiinnostunut kenenkään toisen lapsen elämässä olemisesta ja yhä vieläkin, jokaisella on se oma elämä ja siinä ei ole ehkä aikaa olla kiinnostunut pienen lapsen elämästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä haluaisin opettaa kummilapselleni kristinuskoa, mutta se ei sovi lapsen vanhemmille.

Sille ei voi mitään. Vanhemmat päättävät siitä.

Kummiuden tehtävän antaa vanhemmat mutta sisällön antaa kirkko ja se on kristillinen kasvatus, jos ei tätä tajua, ei kannata lastaan kirkkoon liittää.

Vierailija kirjoitti:

Ei niitä tarvi kun ei liitä lastaan puolustuskyvyttömänä kirkon jäseneksi. 

Mitä on "kisma"? Onko se jotain samaa kuin "tressi"?

Meneekö lapsi jotenkin pilalle, kun on liitetty kirkkoon?

 Entä jos se lapsi aikuisena on surullinen siitä, että olisi halunnut tulla kastetuksi, mutta oli puolustuskyvytön ja vanhemmat teki hänen puolestaan ratkaisun?  

Äläkä vastaa, että on mahdollisuus sitten aikuisena liittyä kirkkoon.  Kyllä, mutta jospa tämä ihminen olisi halunnut olla kirkon jäsen jo lapsena, päästä seurakunnan leireille, seurakunnan lastentapahtumiin, ripille jne?

Sitäpaitsi se mahdollisuus aikuisena ei sitten kovin helposti enää nappaa, kun lapsi ei ole saanut kotoaan minkäänlaista kristillistä opetusta eikä valistusta.  Vanhemmat ovat olevinaan fiksuja, mutta todellisuudessa ei lapselle ole tarjottu vaihtoehtoja ; on vain se vanhempien vaihtoehto, johon heidät kasvatetaan.  Eli kyllä tässä asiassa vanhemmat tekevät päätöksen lapsen puolesta.  Hyvin usein vielä lapsen kuullen arvostellaan ja naureskellaan kirkolle ja sen opetuksille, pidetään humpuukina jne.  Lapsi imee sen sitten itseensä hyvin herkästi.

No, tässä nyt oli kyse kummiudesta, mutta tähän se keskustelu yleensä aina menee.  Kumma juttu, että niin paljon kuin kirkkoa halveksitaan, niin sen luomaa kummisysteemiä ylläpidetään ja siitä pidetään kovaa meteliä, että kuka kummiksi on kelvollinenja kuka kummi ei hoida kummiuttaan jne.  Mitä väliä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapseni ovat jo aikuisia ja heillä on ystävät kummeina. Oli hyvä valinta ja lapsilla hyvät suhteet kummeihin myös aikuisena.

Olen AP:n kanssa täysin eri mieltä.

Väitätkö etteivä kummit valita täällä lähes joka päivä tehtävän rankkuutta?

Sun aikuiset lapset ei ole verrattavissa nykylapsiin ja sinä heidän vanhempiinsa, vaatimustaso on muuttunut.

Paras olisi tietenkin, ettei lasta pakkoliitetä kirkkoon, mutta se onkin eri juttu.

ap.

Nykylapset ja lapset 15-30 tai vaikka 30-60 vuotta sitten ovat aika lailla samanlaisia. Kummius on täsmälleen sitä minkälaiseksi sen itse teet, ei sitä minkälaiseksi lapsi tai hänen vanhempansa sen haluavat. Lapsen perhe ei periaatteessa ja käytännössäkään voi määrittää kummiutta muuten kuin hyvällä ajatuksella, huonoista kun ei tarvitse välittää.

No kummieuden käsitys on muuttunut omasta lapsuudestani tai vanhempieni lapsuudesta aika lailla. Tiesitkö, että ennen lapsen kummit hoitivat lapsen aikuisuuteen, jos vanhemmille sattui jotain. Myöhemmin tuli kasvatusvastuu jo vanhempien elinaikana, joka on muuttunut taloudelliseksi avuksi (lahja-automaatti) monenkin käsityksissä.

Ainakin kummikyselyihin kannattaa liittää perinpohjainen keskustelu siitä mitä kummilta odotetaan, ettei se pilaa ystävyyttä. ap.

Yritin nopeasti kaivella netistä lisää tietoa tuosta jutusta, että joskus kummeille olisi siirtynyt kasvatusvastuu, jos vanhemmille käy jotain, mutta en löytänyt siitä enää mitään muuta kuin tätä normaalia kristinuskon opettamista. Olen itsekin kuullut tuon kummien kasvatusvastuujutun joskus, mutta mistä se tulee?

Jos kuvittelee kummin olevan lapsenhoitaja ja/tai varaäiti/isä, niin en ihmettele, että kismoja syntyy. Olemme 4 lapsen kummeja, eikä ongelmia ollut.