Lue keskustelun säännöt.
Mikseivät äidit/naiset enää leivo?
13.01.2023 |
Tästä oli toinenkin aloitus, mutta ihmiset eivät pystyneet keskittymään olennaiseen. Otsikossa kysymys.
Ennen vanhaan leivottiin, tuoksuttiin pullalta, pidettiin itsestä ja kodista huolta. Yhteisöllisyys oli tärkeää, elämä otettiin vastaan hymyillen. Ei ylipainoa, ei tatuointeja, ei pinnallisuutta. Vaikeutensa oli kaikilla, mutta pikkuasioista ei valitettu tai alettu voimaantua kaikesta.
Ja kyllä: myös miehet tekivät enemmän töitä ja paiskivat hommia perheen eteen. Ei ole edes kyse vain naisista, vaikka heissä ilmiö korostuu. Mikä tämän muutti? Nykyään kaikkia kiinnostavat vain älypuhelimet, ja jos jotakuta huvittaa kodin laittaminen, hän saa niskoillensa vain syyttelyä.
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
Rakastaako nainen ihan aidosti ja oikeasti lapsiaan ja puolisoaan jos ei koskaan leivo näille mitään?
Kerros miten rakkaus ja pulla korreloi? Vain pullarakkaus on oikeaa rakkautta? Jestas mitä mies apsia täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rakastaako nainen ihan aidosti ja oikeasti lapsiaan ja puolisoaan jos ei koskaan leivo näille mitään?
Tätä olen itsekin miettinyt.
Jos vastaus on, että nainen on tunnekylmä miestään (hänen majesteettiaan) ja lapsiaan kohtaan, niin silloin on oikeus ja kohtuus, että mies leipoo...naista nenään.
Oppiipahan tavoille mokoma pomppulinna
Ei kiinnosta, en jaksa enkä viitsi. Luen mieluummin kirjoja. Ennenvanhaan oli pakko leipoa kun kaupoissa ei ollut nykyisenlaista tarjontaa. Oma äitini leipoi 70- ja 80-luvulla koska se tuli suuressa perheessä halvemmaksi.
Oon aina tykännyt leipoa, mun äiti oli myös kova leipomaan. Ehkä oon perinyt tän sieltä? En mä siksi leivo, että koen siitä jotakin paineita. Leivon silloin kun huvittaa ja tekee mieli itsetehtyä.
Mutta oon kyllä usein kuullut nälvintää tästä asiasta nimenomaan sellaisten naisten osalta jotka ei koskaan itse leivo. Ja sen he muistaa aina kovasn ääneen mainita. Kuinka ei jaksa, ehdi, kukasn ei syö, lihoo ym..
En tiedä miksi se heitä harmittaa että minä haluan ja tykkään leipoa?
Tämä pullakulttuuri saisi jo jäädä, samoin tuo itse tehtyä hokeminen. Ihan kuin itse tehty olisi aina jotenkin selvästi parempaa ja jotain mainostamisen arvoista. Hohhoijaa sanon, tulkaas tänne vuosituhannen vaihteeseen niin huomaatte että leivän ja pullan saa kaupasta ja voitte käyttää elämänne johonkin hauskempaan tai kehittävämpään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätä ap just tarkoitti. Eli nykyajan naiset ei leivo. Jostain syystä se triggeröi jotain todella syvältä.
En tiedä mikä trauma tämä nykyajan naisissa on, mutta selkeästi osui ja upposi.
Ei sitten millään osu ja uppoa kun ei tässä suostuta vastaamaan kenelle pitää leipoa ja mitä. Lähinnä hämmentää mitä ap oikein haluaa ja miksi?
Vierailija kirjoitti:
Oon aina tykännyt leipoa, mun äiti oli myös kova leipomaan. Ehkä oon perinyt tän sieltä? En mä siksi leivo, että koen siitä jotakin paineita. Leivon silloin kun huvittaa ja tekee mieli itsetehtyä.
Mutta oon kyllä usein kuullut nälvintää tästä asiasta nimenomaan sellaisten naisten osalta jotka ei koskaan itse leivo. Ja sen he muistaa aina kovasn ääneen mainita. Kuinka ei jaksa, ehdi, kukasn ei syö, lihoo ym..
En tiedä miksi se heitä harmittaa että minä haluan ja tykkään leipoa?
Voisko se olla jotain kateutta. Tuntee alitajuisesti jotan riittämättömyyttä siitä, että ei ole kotitalous ihminen, koska se yleensä liitetään niin vahvasti naiseuteen.
Vaikka eihän se niin tietenkään ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oon aina tykännyt leipoa, mun äiti oli myös kova leipomaan. Ehkä oon perinyt tän sieltä? En mä siksi leivo, että koen siitä jotakin paineita. Leivon silloin kun huvittaa ja tekee mieli itsetehtyä.
Mutta oon kyllä usein kuullut nälvintää tästä asiasta nimenomaan sellaisten naisten osalta jotka ei koskaan itse leivo. Ja sen he muistaa aina kovasn ääneen mainita. Kuinka ei jaksa, ehdi, kukasn ei syö, lihoo ym..
En tiedä miksi se heitä harmittaa että minä haluan ja tykkään leipoa?
Voisitteko te jotka saatte jotain nälvimistä leipomisesta kertoa missä päin asutte? Kuulostaa sen verran juntilta seudulta.
Leivon suolaista ja makeaa tarpeen mukaan.Kaupan valmistuotteusta ei meillä tykätä jaa itse tehden saa parempaa ja halvemmalla.todella harvoin ostan kaupasta valmista.Osaan leipoa kaikenlaista, muttei herkkuja passaa liikaa tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä ap just tarkoitti. Eli nykyajan naiset ei leivo. Jostain syystä se triggeröi jotain todella syvältä.
En tiedä mikä trauma tämä nykyajan naisissa on, mutta selkeästi osui ja upposi.
Ei sitten millään osu ja uppoa kun ei tässä suostuta vastaamaan kenelle pitää leipoa ja mitä. Lähinnä hämmentää mitä ap oikein haluaa ja miksi?
Ehkä ap on tuo joka ehdotti että hänen lapset ja mies tulee syömään pullat muiden pakkasesta.
Hän on itse kyllästynyt leipomaan niille sitä tahtia mitä ne vaatii.
Vierailija kirjoitti:
Tämä pullakulttuuri saisi jo jäädä, samoin tuo itse tehtyä hokeminen. Ihan kuin itse tehty olisi aina jotenkin selvästi parempaa ja jotain mainostamisen arvoista. Hohhoijaa sanon, tulkaas tänne vuosituhannen vaihteeseen niin huomaatte että leivän ja pullan saa kaupasta ja voitte käyttää elämänne johonkin hauskempaan tai kehittävämpään!
Ei leipominen mitenkään estä pitämästä hauskaa tai kehittämästä itseään 😀
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun olin lasten kanssa kotona neljä vuotta, leivoin kerran viikossa. Nyt ei oikein jaksa kiinnostaa kun on aamulla lähtenyt seiskalta töihin ja illalla on seitsemän pintaan kotona plus keskimäärin viikon kuukaudesta työmatkalla.
Nykyään leivon joskus ja jouluna.
Vierailija kirjoitti:
APn kuvaamaa menneisyyttä ei ole koskaan Suomessa ollutkaan.
Ylipaino ei ennen ollut ongelma, koska sitä ei pidetty ongelmana. Päinvastoin, yhdessä virpomislorussakin toivotetaan isännälle ihravatsaa, emännälle perää leviää. Ne oli hyvinvoinnin ja menestyksen merkkejä. Jopa jenkkilässäkin neuvottiin 1950-luvun naistenlehdissä miten saada painoa nousemaan, sillä ihanne oli kurvikas, ei hoikka (se oli vasta 60-luvulta eteenpäin). Btw, Marilyn Monroekin olisi meidän aikamme mittapuulla ylipainoinen, mutta aikansa kuuminta hottia.
Tuo jenkkilän 50-luvun keskiluokan suburbian kotirouvameininki ei ikinä ole ollut mikään juttu Suomessa. Maaseudulla ovat aina molemmat vanhemmat työskennelleet, lapset monesti käytännössä heitteellä (nykyaikaan nähden). Itse on tehty koska oli pakko. Kaupunkien keskiluokka on käynyt töissä (naisten töistä toki paljon pienemmät palkkapussit ihan jo lainsäädännönkin mukaan). Yläluokan naiset jättivät yleensä leipomiset kotiapulaisten hommaksi ja josseivät itse töitä tehneet, niin keskittyivät sitten joko seuraelämään, hyväntekeväisyyteen yms.
Pullantuoksuinen (palkkatyötä/maataloustöitä tekemätön) kotiäiti ei ikinä ole Suomessa ollut millekään osalle väestöä normaalia arkea. AP haaveilee kultaisesta menneisyydestä, jota ei ole koskaan ollut olemassa.
Suomessa on yhä edelleen pelkkää kansaneläkettä saavia naisia eli naimisiin mentyään eivät tehneet palkkatyötä. Hoitivat lapset ja kodin miehen käydessä töissä. Miehen palkkakaan ei välttämättä iso ollut mutta sillä tultiin toimeen. Olen aina hämmästellyt sitä miksi nämä naiset eivät lasten kasvettuakaan hakeutuneet töihin. Ilmeisesti järjestely sopi molemmille. Eläkkeessä se tietysti kostautui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätä ap just tarkoitti. Eli nykyajan naiset ei leivo. Jostain syystä se triggeröi jotain todella syvältä.
En tiedä mikä trauma tämä nykyajan naisissa on, mutta selkeästi osui ja upposi.
Minä kirjoitin jo aiemmin, että tykkään leipomisesta. Voisin leipoa vaikka joka päivä. Pari leipomiskertaa viikossa on tehnyt minulle kymmenien kilojen ylipainon, kun pitäähän ne leipomukset syödä.
Ei kiinnosta mikään nautinto, johon joutuu tekemään tunnin töitä ensin. Siksi miehet ei leivo.
Vierailija kirjoitti:
Tätä ap just tarkoitti. Eli nykyajan naiset ei leivo. Jostain syystä se triggeröi jotain todella syvältä.
En tiedä mikä trauma tämä nykyajan naisissa on, mutta selkeästi osui ja upposi.
Ymmärrän hyvin että jotkut pitävät leipomisesta ja itse tehdystä leivästä, pullasta jne. Sehän on ihanaa. Mutta miksi ei tehdä itse vaan ihmetellään kun kukaan ei tuo uunituoreita sämpylöitä nenän eteen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä pullakulttuuri saisi jo jäädä, samoin tuo itse tehtyä hokeminen. Ihan kuin itse tehty olisi aina jotenkin selvästi parempaa ja jotain mainostamisen arvoista. Hohhoijaa sanon, tulkaas tänne vuosituhannen vaihteeseen niin huomaatte että leivän ja pullan saa kaupasta ja voitte käyttää elämänne johonkin hauskempaan tai kehittävämpään!
Ei leipominen mitenkään estä pitämästä hauskaa tai kehittämästä itseään 😀
Estäähän, keksin aika monta kivempaa asiaa tehtäväksi leipomisen sijaan.
En leivo, koska sit ne leipomukset pitäisi syödä ja lihois vaan turhaan. Vieraille leivon mielelläni. Omalle porukalle täytekakku tai marjapiirakka on turhan iso.
Vierailija kirjoitti:
APn kuvaamaa menneisyyttä ei ole koskaan Suomessa ollutkaan.
Ylipaino ei ennen ollut ongelma, koska sitä ei pidetty ongelmana. Päinvastoin, yhdessä virpomislorussakin toivotetaan isännälle ihravatsaa, emännälle perää leviää. Ne oli hyvinvoinnin ja menestyksen merkkejä. Jopa jenkkilässäkin neuvottiin 1950-luvun naistenlehdissä miten saada painoa nousemaan, sillä ihanne oli kurvikas, ei hoikka (se oli vasta 60-luvulta eteenpäin). Btw, Marilyn Monroekin olisi meidän aikamme mittapuulla ylipainoinen, mutta aikansa kuuminta hottia.
Tuo jenkkilän 50-luvun keskiluokan suburbian kotirouvameininki ei ikinä ole ollut mikään juttu Suomessa. Maaseudulla ovat aina molemmat vanhemmat työskennelleet, lapset monesti käytännössä heitteellä (nykyaikaan nähden). Itse on tehty koska oli pakko. Kaupunkien keskiluokka on käynyt töissä (naisten töistä toki paljon pienemmät palkkapussit ihan jo lainsäädännönkin mukaan). Yläluokan naiset jättivät yleensä leipomiset kotiapulaisten hommaksi ja josseivät itse töitä tehneet, niin keskittyivät sitten joko seuraelämään, hyväntekeväisyyteen yms.
Pullantuoksuinen (palkkatyötä/maataloustöitä tekemätön) kotiäiti ei ikinä ole Suomessa ollut millekään osalle väestöä normaalia arkea. AP haaveilee kultaisesta menneisyydestä, jota ei ole koskaan ollut olemassa.
Meillä äiti ainakin siivosi ja leipoi, vaikka maatalon työt oli tehtävänä ja lehmät hoidettavana.
Pyydä äitiltäs ja mene takaisin kammariis