Miesystävä ei koskaan kysy miten voin tai miten pärjäilen vaikka tietää vaikeuksistani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsisti on mies. Olen kokenut aivan samaa, heitä ei kiinnosta kuin oma napa ja perse.

Jos on normaali empatiakykyinen naista arvostava mies, kyllä kyselee kuulumiset ja voinnit, onneksi tunnen myös tälläisen miehen.

Olen ihmeissäni, että mies ei oikeasti näe minua. Tai siis ihan kuin olisi jokin kehityksellinen vaihe jäänyt väliin suhteissa muihin ihmisiin. Joskus yritän esimerkiksi selittää asioita hänelle pintaa syvemmältä kun itse näkee asiat hyvin mustavalkoisina ja yleensä muut vihollisina/kilpailijoina. Minusta on yrittänyt muokata omaan makuun olevaa ihmistä ulkonäöllisesti ja varmaan muutenkin mutta en ole suostunut, enneminkin suuttunut. Enkä tiedä miksi olemme olleet yhdessä nämä vuodet. Tosin loppusuoralla tässä ollaankin.

Yksi miespuolinen ystävä eri kaupungista, jonka kanssa näemme hyvin harvoin nykyään niin kyselee vointiani ja haluaa kuunnella sekä auttaa. Ihan erilainen, aidosti kuuntelee ja kannustaa minua. Ei koskaan puhuisi minulle samaan tapaan kuin tämä mies josta aloituksen tein.

-ap

Miksi ylipäätän tuollaisen kanssa olet alkanut olemaan?

Kysyn sitä itseltänikin aika usein. En vielä tajunnut silloin kaikkia peliliikkeitä mitä miehet tekevät alkuun ennen varsinaista suhdetta.

Kuten sen, että haetaan sääliä kun exä on ollut niin kamala. Myötätuntoa ja empatiaa.

Hän oli aivan erilainen eli soitteli ja laittoi viestiä usein, meillä oli erittäin hauskaa aina kun tavattiin. Voi sitä naurun määrää. Lisäksi seksuaalinen vetovoima oli kyllä todella mukaansa tempaava.

Meillä meni monessa asiassa alkuun mukavasti kunnes sitten alkoi aivan toiset ajat...

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsisti on mies. Olen kokenut aivan samaa, heitä ei kiinnosta kuin oma napa ja perse.

Jos on normaali empatiakykyinen naista arvostava mies, kyllä kyselee kuulumiset ja voinnit, onneksi tunnen myös tälläisen miehen.

Olen ihmeissäni, että mies ei oikeasti näe minua. Tai siis ihan kuin olisi jokin kehityksellinen vaihe jäänyt väliin suhteissa muihin ihmisiin. Joskus yritän esimerkiksi selittää asioita hänelle pintaa syvemmältä kun itse näkee asiat hyvin mustavalkoisina ja yleensä muut vihollisina/kilpailijoina. Minusta on yrittänyt muokata omaan makuun olevaa ihmistä ulkonäöllisesti ja varmaan muutenkin mutta en ole suostunut, enneminkin suuttunut. Enkä tiedä miksi olemme olleet yhdessä nämä vuodet. Tosin loppusuoralla tässä ollaankin.

Yksi miespuolinen ystävä eri kaupungista, jonka kanssa näemme hyvin harvoin nykyään niin kyselee vointiani ja haluaa kuunnella sekä auttaa. Ihan erilainen, aidosti kuuntelee ja kannustaa minua. Ei koskaan puhuisi minulle samaan tapaan kuin tämä mies josta aloituksen tein.

-ap

Hei mä annan aikuisen ihmisen vinkin: miestä kiinnostaa sun hyvinvointi tasan niin kauan kun on piparia vailla tai olet "uusi" tuttavuus eli olette vasta tutustumassa. Sen jälkeen se loppuu. Ei kannata siis vaihtaa sen takia, että "toista oikeasti kiinnostaa". 

Seuraava on vastakysymys sulle: koska olet itse viimeksi kysynyt mieheltä miten hän voi ja jaksaa? Sen jälkeen vielä kuunnellut vastauksen? Eikä niin, että alat selittämään omia juttujasi kun hän on saanut kerrottua. Vaan ihan oikeesti olet kuunnellut ja vastannut ja keskustellut. Naisilla kommunikointi on lähes aina sitä, että kysellään kyllä joo ja sitten kuunnellaan vastaus, mutta sen jälkeen aletaan paapattamaan omia juttuja. Vastapuolella tulee olo, että mitä tuo edes kyselee kun ei kiinnosta. Sitten on todella haastavaa myöskään kysyä jossain vaiheessa, että miten sinulla menee kun tietää, että se ei hyödytä mitään kun se vastaus on saattanut tulla jossain vaiheessa vähän aikaisemmin ja suututaan kun kysyt sitä. Naisten ja miesten kanssa elo on yhtä he*ttiä välillä.

Terveisin autistinen nainen.

Mies soittelee kun panettaa.