Tuletko ajatelleeksi muiden ihmisten tilannetta, rajoitteita? Esim lukeminen, kirjoittaminen, puhuminen?
Mietitkö koskaan, millaisia tännekin kirjoittaa, ja millainen ihminen siellä kirjoittaa? Ehkä on sanojen kanssa vaikeuksia, ehkä ei ymmärtänyt lukemaansa, joku ehkä lukee tätä palstaa elektronisen konelukulaitteen avulla eikä siten näe kuvia, tai linkkejä ei saa auki.
Joku ehkä ei osaa vastata taiten vaan töksäyttää asiansa töykeästi, luullen olevansa silti ihan neutraali. Eikä tietenkään sitten ymmärrä miksi saa vihamielisiä kommentteja.
Ajatus lähti fb:stä Diary of a mom -kirjoittajalta, joka aina ja aina pyytää seuraajiaan muistamaan että ei arvostella muiden tekstejä, jokainen saa olla juuri sellainen kuin on ja miten pystyy itseään ilmaisemaan. (hänellä on autistinen kehitysvammainen tytär itsellään).
Kommentit (7)
Kyllä sen tekstistä erottaa, onko vammainen vai kuspää.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sen tekstistä erottaa, onko vammainen vai kuspää.
no sinähän sitten selvännäkijä olet. minä en erota.
No minusta saa ainakin vähän eri kuvan täällä, koska kirjoitan aika selkeästi, mutta puhuessa verbaalinen antini onkin jo paljon poukkoilevampaa ja välillä aika epäselvää. Mun on helpompi hallita kirjoitettua kieltä kuin puhuttua.
Mulla on taustalla dysfasia ja vaikka puheen ymmärrys on aika hyvää ja pystyn melko hyvin vastailemaan takaisin, niin silti tiedostan, etten puhu aina loogisessa järjestyksessä ja joskus vahingossa lausun sanoja väärin. Ajatus voi olla selkeä, mutta selitykseni siitä ajatuksesta varsin ontuva. Tuon takia minusta tuntuu, että mua pidetään esim. töissä vähän höperönä, kun puheeni on tuollaista.
Mutta juurikin oman tilanteeni vuoksi, ymmärrän kyllä muiden mahdollisia puutteita puheessa ja kirjoituksessa. Joskus voi olla jopa hyvinkin älykäs, mutta silti ei pysty välttämättä ilmaisemaan sitä esim. kirjallisesti tai sanallisesti.
Anonyymit olettavat toisten anonyymien olevan itsensä kaltaisia?
Vierailija kirjoitti:
Anonyymit olettavat toisten anonyymien olevan itsensä kaltaisia?
Tämä näkyy kyllä, oletetaan oma mielipide ainutlaatuiseksi mutta myös yleispäteväksi totuudeksi - ja sitten hermostutaan jos toinen ei olekaan samalla arvomaailmalla tai kokemuksilla tai näkökulmalla tai tai tai.
Nettikeskustelussa nuo rajoitteet monesti unohtuvat, mutta töissä ne saa ottaa huomioon päivittäin, kun on paljon erilaisia erityisryhmien asiakkaita