Lue keskustelun säännöt.
Muistatko vielä hetkeä kun opit lukemaan?
12.01.2023 |
Minä mietin, että onko se yleistä että ihminen muistaa aikuisena se hetken kun hän oppi lukemaan. Minä kun en muista sitä hetkeä mutta muistan hetken kun tajusin osaavaani lukea. Olin saanut jonkun uuden kirjan jossa oli melko helppoa lapsille tarkoitettua tekstiä ja tajuin, että minähän osaan lukea sitä. Aloin sitten lukemaan sitä ääneen ja paikalla olleet vanhemmat huomasivat hekin, että osaan lukea. Kirja kertoi jostain nalleperheestä, jossa oli äitinalle, isänalle ja näiden lapsi. He taisivat olla kirjan alussa aamiaisella.
Kommentit (20)
Muistan hämärästi. Opin lukemaan enne kouluunmenoa. Yhtäkkiä vain tajusin, että minähän ymmärrän, mitä tässä lukee. Miten kirjaimista tulee sanoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En muista mutta olin 5v.
Oman poikani hetken muistan tosi hyvin, hän tuli 5 vuotiaana kirjan kanssa kysymään minulta mitä tarkoittaa "oranssisilmäinen, pitkäkarvainen kissarotu?" , oli lukenut lauseen kissatietokirjasta
Siihen saakka tavannut suunnilleen maitotölkin kylkeä
En tiedä oliko tämä hetki, kun opin lukemaan, mutta ainakin hetki, kun äitini hoksasi, että osaan lukea. Meille tuli aikanaan kaksi sanomalehteä, ja istuttiin aamupalapöydässä äidin kanssa. Äiti tapansa mukaan luki toista lehdistä samalla kun söi, kun minä olin napannut toisen ja alkanut lukea ääneen etusivua.
Kirjaimet olin jo osannut aiemmin, eikä minua oltu opetettu lukemaan. Opin lukemaan 5-6-vuotiaana, ainakin reilusti ennen koulun alkua (tuohon aikaan ei ollut vielä esikoulua ja olin pois päivähoidosta koulunalkua edeltävän "kouluvuoden", koska äiti oli äitiyslomalla).
En muista. Opin kai hitaasti ja vähän kerrallaan ja sellaista suurta ja ihmeellistä valaistumisen hetkeä ei koskaan tullut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan kun ekan luokan äikäntunnilla v. -85 sain tavata ääneen nimen Esa. Olin vähän epävarma kun se eka tavu oli vaan yksi kirjain. E-sa😄. Opin pian lukemaan, itse hetkeä en muista. Aapisena oli tämä https://www.antikvaari.fi/k/kirjailija/tuote/816767
Sen muistan hyvin, kun luin vesirokkoisena ekan romaanin 2. luokalla kansakoulua. Se oli "Biggles Borneolla ja sen jälkeen olen arvioinut lukeneeni tuhansia ja tuhansia romaaneja. Parisen viikkoa saikutin ja siihen aikaan päivisin ei telkusta tullut mitään eikä tietenkään ollut netti-ajankulua.
https://www.antikvaari.fi/k/johns-w-e/biggles-borneolla/00166b07df7e793…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Senkin muistan, kun 1. luokalla ennen joulua piti itse keksiä 'joulu' -alkuisia sanoja. Hyvän aikaa meni, ennenkuin huomasin virheen, opettaja kun sanoi että oikeastaan pitäisi antaa jälki-istuntoa...
Joulukuusi-sanasta oli jäänyt yksi U pois
En muista hetkeä kun opin lukemaan. Olin 4-vuotias kun luin jostain lukukirjasta runoa
"ässä kiehuu tee, härkä hymyilee, lehmäemännällä hiki helmeilee. Pikkuvasa tuttisuu, killisilmä, tähtipää huutaa möö ja mää." Osaan sen vieläkin ulkoa.
Sanoin äidilleni että osaan lukea. Hän epäili että osaan sen vain ulkoa kun veljeni joka oli veljä vuotta vanhempi oli sitä lukenut.
Aloin sitten lukea sanomalehdestä jotakin ja pakkohan hänen oli uskoa että osaan. Ei hajuakaan miten se oli tapahtunut, mutta olen ollut lukutoukka koko ikäni.
Koulussa oli sitten ikävää kun piti opetella tavaamaan vaikka osasin lukea sujuvasti.
N 36
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen muistan että hankalaa oli, ei ollut vanhempia sisaruksia eikä vanhempiakaan kouluasiat kiinnostaneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan miten ihmetytti että miksi tämä pitää tehdä näin vaikeasti, kun joku opetti minua tavaamaan vaikka osasin jo lukea.
Muistan sen Nalle Puh -sarjakuvalehden ensimmäisen sivun kuvan, jonka kuvatekstiä olin "ulkolukenut" muutaman kerran, mutta se ei vielä ollut oikeaa lukemista. Muistan myös sen hetken, kun opin lukemaan: auton takapenkillä maaten (se oli sitä aikaa, äiti ajoi autoa, turvavöitä ei ollut) jostain värikkäästä 70-luvun aapisesta, muistan kirkkaat värit, punaista ja oranssia. Olin 3,5-vuotias. Muistikuva on niin kirkas kuin se voi olla, mutta siitä en ole varma, sanoinko äidille asiasta ja nousinko heti istumaan ja aloin tavata paikkakuntien kylttejä, vai tapahtuiko tuo sitten myöhemmillä automatkoilla. Muistothan tuppaavat vääristymään, kuten nykytiede on osoittanut. Yleensä lapsuudesta muistan asioiden tapahtuneen aiemmin kuin ne ovat oikeasti tapahtuneet (esim. muistan nähneeni elokuvan 7-vuotiaana mutta Elonet paljastaa elokuvan tulleen tv:stä vasta kun olin 9-vuotias jne.), mutta tuo on äitini ja muiden vahvistama asia, että tosiaan opin lukemaan noin pienenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan, se oli Aku Ankka josta ensimmäisen kerran osasin lukea. Muistan sen puhekuplan. Alle kouluikäinen olin vielä.
En muista. Se tapahtui niin orgaanisesti. Lukemaan oppimisen taitohan on ihmiselle aika sisäsyntyistä. Sen oppii kun siihen luodaan mahdollisuus (vaikeat oppimisvaikeudet+vammaisuus toki vaikuttaa siihen ettei opi lukemaan).
En muista mutta toisaalta en muista muutakaan siitä kun olin 3v.
Olin joku 6v kun opin. Muut vielä tavasivat koulussa, niin itseäni turhautti kun luin jo sujuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun opin ensimmäisen luokan syksyllä lukemaan. Kiitos siitä aku ankka lehdelle. Vuosi oli 1978.
Minä opin 24.12.1978. Sain kirjan lahjaksi. Kirjaimia olin opetellut koko syksyn.
Olin 6v.
Vierailija kirjoitti:
Siis tässä kiehuu tee....
härkä hymyilee. Lehmä-emännällä hiki helmeilee.
Pikku vasu tuttisuu, huutaa möö ja huutaa muu.
Muistan kun opin ensimmäisen luokan syksyllä lukemaan. Kiitos siitä aku ankka lehdelle. Vuosi oli 1978.