Pidätkö alkoholistina ihmistä, joka juo pari lasillista viiniä joka päivä?
Huvittaa melkein, kun mieheni mielestä pari lasia viiniä päivittäin (pikkurilli pystyssä) + konjakit sun muut ei ole alkoholismia, mutta viikonloppuisin pe ja la perseet on maailman pahinta alkoholismia. Eiköhän tuossa tapauksessa molemmilla ole jonkinasteinen alkoholi-ongelma.
Mitä mieltä muut on?
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinun on pakko juoda se pari lasillista joka päivä niin olet alkoholisti. Se juomisen määrä ei vaikuta siihen.
Jotenkin hassua että tästä tavasta tehdään tällainen numero. Ei siitä vaan, jos on vaikka pakko saada kuppi kahvia joka iltapäivä, tai lasi pepsi-maxia tai kivennäisvettä päivällisen kanssa. Yhtä lailla ne on "riippuvuuksia", jos se halutaan noin määritellä.
No kukaan ei täällä ole siitä keskustellutkaan onko limun tai kahvin juoja riippuvainen. Kyllä minä ihan rehellisesti sanon, että olen riippuvainen kahvista. Mutta se ei olekaan niin epäterveellistä kuin alkoholiriippuvaisuus. Kahvin juonti ei vuosien varrella lisäänny, eikä se ole paheneva sairaus. Olen juonut kaksi kuppia päivässä jo vuosikaudet. Näkymissä ei ole ryhtyä juomaan yhtään enempää, ei menettää sen vuoksi työpaikkaa, suhteita ja terveyttä.
Mutta sitten kun kerran olet alkoholista riippuvainen, niin siitä tilasta ei enää voi peruuttaa mitenkään. Se vain pahenee, ellet lopeta kokonaan. Saattaa kuitenkin mennä 10-20 vuotta, että jokapäiväinen tissuttelija ajautuu kunnon alkoholiksi. Silti se matka on jo alkanut jos se tapahtuu joka päivä.
Siis te jotka alkoholista täällä vouhkaatte, taidatte nimenomana itse olla juurikin niitä joilla lähtee juominen lapasesta ja siksi näette punaista jos joku muu nauttii lasillisen tai pari silloin kun huvittaa, tai jos tulee teille kylään viinipullon kanssa!
Alkoholismin ratkaisee (kuten minkä tahansa riippuvuden esim. kofeiini) se, että onko se alkoholiannos pakko saada joka päivä ja pystyykö olemaan edes yhtä päivää ilman sitä tuntematta elämäänsä jotenkin vajaaksi. Monet selittävät itselleen, ettei se ole pakollinen mutta tulevat kiukkuisiksi jos eivät sitä syystä tai toisesta saa.
Mun ei edes tee mieli alkoholia muuta kuin ruuan kanssa ja riippuu tosiaan siitä että mitä ruokaa teen. Oli se sitten keskiviikko, perjantai tai sunnuntai. Mutta koenkin olevani enemmän eurooppalainen kuin suomalainen, matkustelen paljon, eikä meidän suvussa ole addiktiogeeniä.
Mun exä on itse naureskellut lasuun, että hän juo joka päivä, ihan vaan muutaman, eikä se ole kuulema mikään ongelma, koska hän ei mielestään ole kännissä. Ja hän juo silloinkin joka päivä kun lapset ovat jokatoisen viikon hänellä.
Mutta sitten hänellä olikin rahat niin loppu ettei vienyt toista lasta viikkoon kouluun, kun ei ollut rahaa bensaan eikä ruokaan. Lapset olivat syöneet jotain korppua hänen luonaan.
Kun meni kerjäämään sossusta rahaa, oli tiliotteissa näkynyt monia alkossa käyntejä.
Hän siis joi myös lasten ruokarahatkin.
Mutta Edelleenkää hän ei myönnä, että olisi mitään ongelmaa, vaikka en ole yli kuukauteen päästänyt lapsia hänen luo.
Tämänkin ajan hän on kännissä (kuulen äänestä) laitellut kymmeniä ääniviestejä. Haukkunut miten hirviö minä olen, kun varastin lapset, mutta hänellä ei ole mitään ongelmaa, kaikki hyvin.
Tuntuu turhauttavalta, kun toinen kieltää ihan selvän ongelman. Alkoholin litkiminen menee kaiken muun edelle.
Vierailija kirjoitti:
Mitä v- u a?
Suomessa alkoholi kuten ruokajuoma viini on ITSE SAATANA, mutta JAUHOJENGIT ja PULVERIEN nenään vetämiset eli kemikaalit on SOMEihqua ja mahtavaa trenditouhua!
ei kukaan pakota käyttämään jauhoja vaikka vihervasemmisto siihen kannustaakin
Jos juo ruuan kanssa lasin tai kaksi, ja ne on sen 12 cl, niin en huolestuisi. Jos olo on hyvä ja kaikki kunnossa (kannattaa verikokeissa katsoa myös maksa-arvot) niin ei kai siinä sitten. Jos taas se juominen jotenkin passivoi ja saa huonolle tuulelle, sitten parempi tehdä muutoksia.
Minun mielestäni vastaus riippuu enemmän siitä että kuinka helppoa on pitää näistä päivittäisistä viinilasillisista vaikka 2 viikon tauko.
Jos se ei tee edes tiukkaa eikä sen aikana lipsu lainkaan niin ei mielestäni ole alkoholismia. Jos taas tuntuu hyvin vaikealle pitää tauko tai tauon aikana ajattelee toistuvasti kohta taas saatavissa olevaa viinilasillista kyse on alkoholismista.
Vierailija kirjoitti:
Raittiuspaasaus on sairaus siinä missä alkoholismikin. Ja jokainen juopottelija ei ole alkoholisti eikä alkoholisti juopottelija, koska saattaa elää raittiina ilman nautiskeluja, koska tietää, että lähtee lapasesta jos vähänkin ottaa. Siinä mielessä alkoholismista ei parannuta, joten ei pidä sekoittaa termejä, kuten raittiuspaasaajat mielellään tekevät.
Olet väärässä. Alkoholismille on olemassa tautiluokitus. Se kuuluu WHO:n kansainvälisen ICD-tautiluokituksen F-ryhmään (mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt) ja luokitus on siis F10.2.
Noin puolet alkoholin suurkuluttajista on alkoholisteja, joilla siis on addiktio alkoholiin. On siis huomattava että joka toinen alkoholin suurkuluttaja ei ole addiktoitunut alkoholiin eikä siis ole alkoholisti, vaan käyttää ylen määrin alkoholia muista syistä.
Alkoholia voi juoda paljonkin päivittäin, kunhan ei ole alkoholisti, tosin myös alkoholisti voi juoda paljonkin päivittäin. Kuten jo edellä sanoin ei ole helppoa sanoa, kuka on alkoholisti.
Suomen juomakulttuuri mennyt mielestäni hyvään suuntaan kun kiinnostusta ruokaohjelmiin ja ruuanlaittoon ja Alkosta saa hyviä vinkkejä ruuan ja juoman yhdistämiseen. Ehkä johtuu siitäkin kun suuri osa siitä märästä sukupolvesta eli 40-50 lukulaisista on kuolleet.
60-lukulaiset alkaneet matkustella enemmän ja kiinnostua ruokakulttuureista. 70-lukulaisissa on jo aikamoisia ruoka- ja juomahifistelijöitä, kuten löytyy meissä 80-lukulaisissakin.
Ainoa vaan että jos nuo saisi ruokakaupoista ja hinnat tulisivat muiden EU-maiden tasolle. En usko että se lisäisi kulutusta, uskon että se muuttaisi kulutusta enemmän miedompien suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raittiuspaasaus on sairaus siinä missä alkoholismikin. Ja jokainen juopottelija ei ole alkoholisti eikä alkoholisti juopottelija, koska saattaa elää raittiina ilman nautiskeluja, koska tietää, että lähtee lapasesta jos vähänkin ottaa. Siinä mielessä alkoholismista ei parannuta, joten ei pidä sekoittaa termejä, kuten raittiuspaasaajat mielellään tekevät.
Olet väärässä. Alkoholismille on olemassa tautiluokitus. Se kuuluu WHO:n kansainvälisen ICD-tautiluokituksen F-ryhmään (mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt) ja luokitus on siis F10.2.
Noin puolet alkoholin suurkuluttajista on alkoholisteja, joilla siis on addiktio alkoholiin. On siis huomattava että joka toinen alkoholin suurkuluttaja ei ole addiktoitunut alkoholiin eikä siis ole alkoholisti, vaan käyttää ylen määrin alkoholia muista syistä.
Sulle on olemassa tautiluokitus ja se on palstan ahdasmielinen alkoholikyylä, joka ei matkusta missään muualla kuin Tallinnan laivoilla kyttäämässä ketkä ostaa mitäkin ja arvioimassa ihmisten maksan kuntoa, etkä selkeesti osaa nauttia hyvästä ruuasta eikä juomasta.
Vierailija kirjoitti:
Mun exä on itse naureskellut lasuun, että hän juo joka päivä, ihan vaan muutaman, eikä se ole kuulema mikään ongelma, koska hän ei mielestään ole kännissä. Ja hän juo silloinkin joka päivä kun lapset ovat jokatoisen viikon hänellä.
Mutta sitten hänellä olikin rahat niin loppu ettei vienyt toista lasta viikkoon kouluun, kun ei ollut rahaa bensaan eikä ruokaan. Lapset olivat syöneet jotain korppua hänen luonaan.
Kun meni kerjäämään sossusta rahaa, oli tiliotteissa näkynyt monia alkossa käyntejä.
Hän siis joi myös lasten ruokarahatkin.Mutta Edelleenkää hän ei myönnä, että olisi mitään ongelmaa, vaikka en ole yli kuukauteen päästänyt lapsia hänen luo.
Tämänkin ajan hän on kännissä (kuulen äänestä) laitellut kymmeniä ääniviestejä. Haukkunut miten hirviö minä olen, kun varastin lapset, mutta hänellä ei ole mitään ongelmaa, kaikki hyvin.Tuntuu turhauttavalta, kun toinen kieltää ihan selvän ongelman. Alkoholin litkiminen menee kaiken muun edelle.
Ei kuulosta siltä että mies on sivistynyt alkoholia juova, vaan että on alkoholisti.
Yleensä sivistynyt juoja ottaa sitä ruuan kanssa, on kiinnostunut erilaisista viinimaista, saattaa tehdä retkiä viinitiloille. Sellaista kulttuuria harrastavia kun haukutaan vääristyneesti alkolisteiksi.
Sivistyneillä on yleensä hyvät juomat ja ruuat kaapeissa, eli kumpikaan ei kumoa toista, vaan korostavat sitä ruokaelämystä. Uskon että suomalaisissa löytyy paljon näitä nykyään jotka arvostaa ruokaa ja juomaa eikä vaan lipitä jotain moskaa ja räyhää.
No kaksi lasia viiniä lasin kanssa ei liene alkoholismia mun kirjoissa, mutta kyllähän tuo turvallisen käytön rajat ylittää. Lasi päivässä mun mielestä ok, paitsi jos siitä tulee pakollinen, että ei osaa olla yhtään päivää ilman. Silloin on jo kyse riippuvuudesta.
Se on ehdottomasti ongelmakäyttöä jos joka viikko vetää perseet.
Ei jokapäiväinen juominen alkoholistia tee, epäterveellisen ehkä. Mutta pakonomainen juominen, päivän ainoa fokus on laske tunteja, että pääsee ottamaan lasillinen tai pari, niin sitten kannattaa vähän himmata.
Kaikkihan ei juo pakosta vaan omasta halusta joka on kontrollissa
Vierailija kirjoitti:
Alkoholismin ratkaisee (kuten minkä tahansa riippuvuden esim. kofeiini) se, että onko se alkoholiannos pakko saada joka päivä ja pystyykö olemaan edes yhtä päivää ilman sitä tuntematta elämäänsä jotenkin vajaaksi. Monet selittävät itselleen, ettei se ole pakollinen mutta tulevat kiukkuisiksi jos eivät sitä syystä tai toisesta saa.
Puhumattakaan jos pitäisi jättää viikonlopun "nollaus" väliin.
Jos ei pärjää ilman sitä, niin silloin kyllä on kyse jonkisortin alkoholiongelmasta.
Vierailija kirjoitti:
Alkoholismin ratkaisee (kuten minkä tahansa riippuvuden esim. kofeiini) se, että onko se alkoholiannos pakko saada joka päivä ja pystyykö olemaan edes yhtä päivää ilman sitä tuntematta elämäänsä jotenkin vajaaksi. Monet selittävät itselleen, ettei se ole pakollinen mutta tulevat kiukkuisiksi jos eivät sitä syystä tai toisesta saa.
Niin, riippuvaisuuden määrittää se kuinka paljon se aine määrää ihmistä. Voiko ihminen lopettaa sen käytön kokonaan ja mitä tapahtuu jos sen käytön aloittaa uudestaan? Alkoholin ja huumeiden suhteen riippuvuus poikkeaa muista riippuvuuksista sillä tavalla, että ne muuttaa keskushermostoa hyvin vakavasti, mitä esim kahvi ei tee. Kahvin voi lopettaa ja koet ehkä muutaman päivän päänsärkyä ja voit sen jälkeen juoda sitä silloin tällöin joutumatta kuitenkaan mihinkään kahvinryyppyputkeen. Mutta alkoholistin tilanne on ihan toinen. Riippuu tietysti siitä kuinka pitkälle alkoholismi on kehittynyt. Mutta jos hermosto on jo alkoholistin hermostoksi muuttunut, niin yksikin pisara laukaisee ryyppykohtauksen. Ystäväni oli 11 vuotta juomatta ja luuli, että voisi juoda yhden shampanjalasillisen. Siitä se sitten taas lähti ja hautaan matka vei.
Jos sen voi lopettaa onglemitta, niin en pidä.