Kuka ihan oikeasti haluaa asua tällaisessa paikassa? Ainakaan, jos omilla rahoillaan maksaa?

Vierailija kirjoitti:

Hei rakas maalainen.

Katsopa kartalta keskuspuisto.

Toisin kuin sinun lähimetsäsi, tuo on satoja vuosia vanhaa metsää, avohakkaamatonta ja luonnontilaista. Tuolla kukaan ei ammu sinua hirvenä, kun vaeltelet. Ja Nuuksioonkin pääse ihan dösällä melkein kotiovelta, jos tahtoo. Toisaalta dösällä pääsee myös museoihin ja teattereihin muutamassa minuutissa, eikä tarvitse itseään viihdyttääkseen vain istua kiikkustuolissa lukemassa vanhaa Anna-lehteä.

Totta. Meillä on täällä kaupungissa oikeaa luontoa eli vanhaa metsää ja niittyä. Talousmetsää, joka kasvaa pelkkää ylisuoraa mäntyä, ja peltoa en käsittäisi luonnoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en ole kiinnostunut pätkääkään luonnossa liikkumisesta enkä kaipaa asuntoni viereen sysimetsää. Siksi tollanen asuinalue kävisi hyvin minulle. Haluan palvelut asuntoni lähelle, en luontoa.

Ihanaa, kun joku myöntää tämän ääneen, mitä kaikki tuollaisessa ympäristössä asuvat ajattelevat. Ei kaikkien tarvitse pitää luonnosta. Asun itse tällä hetkellä olosuhteiden pakosta maalla, mutta luonnon läheisyys on kyllä täysin yliarvostettua. Palveluja arvostan ainakin itse enemmän ja sitä, että lähellä on ihmisiä.

Miksi itse teet tuollaisen yleistyksen? Kaikki sitä ja kaikki tätä. Voisinhan minäkin sanoa, että kaikki maalla asuvat tykkäävät vain luonnosta, ja koska sinä satut asumaan nyt maalla, niin kuulut varmasti siihen sakkiin myös.  

Jätkäsaari oli 1800-luvulla vielä saari, sellainen luonnontilainen hieman kuten Seurasaari, Pihlajasaaret tai Vartiosaari jne. Jätkäsaaressa oli porvariston pitsihuviloita kesänviettoon ja kansallisromanttisia rakennetun ja "villin" luonnon välisiä maisemia kuten kalliopoukamia, merenlahtia, metsiköitä, istutuksia ja jalopuita. Portit olivat kiinni tavalliselta rahvaalta, mutta kyllä sinne pojankoltiaiset salaa menivät uimaan ja hyppimään kallioilta.

Vuosisadan lopulla ja 1900-luvun alusta Hietalahden tori ja sen ympäristö rakennettiin teollisuuden tarpeisiin ja jykeviä sen ajan näyttäviä kivitaloja Sinebrychoffin maille ja naapuriin. Rautatiekin meni siitä satamaan ja Kauppatorille Ullanlinnan rannan kautta. Jätkäsaaren salmessa tehtiin maan täyttöjä, kalliot räjäytettiin rakennustarpeiksi kaupungin rakentamiseen ja puusto kaadettiin tukeiksi. Nyt taas 2000-luvulla siitä tehtiin tämän vuosituhannen arvoja ja kaupunkirakentamisen valtaapitäviä kuvastava tiivis, tehokas ja maksimoidun rahallisen voiton kuvastaja. Nykyään gryndereillä on Helsingissä valta päättää, miltä kaupunkikuva näyttää nyt ja tulevaisuudessa.

Ei ihmiset itsessään, ne asukkaat, tuollaista ympäristöä halua. Eivät varsinkaan alkuperäiset, viidennen ja kuudennen polven helsinkiläiset. Uudet "urbaanit" ja tehotuotetut asuinalueet täyttyvät etenkin muualta Suomesta ja maailmalta Helsinkiin muuttaneista keskiluokkaisista henkilöistä, jotka työskentelevät lähistöllä pää- tai sivukonttoriaan näyttävästi pitävissä yrityksissä. Talot on rakennettu melko huonosti, muttei niitä ole tarkoitettukaan kestämään vaan osaksi imago-, pääoma- ja sijoitusvirtoja. Jätkäsaari, Kalasatama, Keilaniemi jne. ovat osa peliä, jossa liike ja kilpailu ovat dynaamisia.

Kysymys, "kuka haluaa asua tuolla", on relevantti. Halu on nimenomaan se, miksi tuolla asutaan. Ne, jotka sinne haluavat, haluavat sitä etenkin mielikuvien ja arvojensa vuoksi. Markkinoinnilla on suuri merkitys ja ihmisen luonnollisella tarpeella kuulua johonkin. Suomessa on niin vähän suurkaupunkimaista hybetystä, että sellaisesta nauttivat voivat saada (tai edes kuvitella) noita kokemuksia helpommin vaikkapa Jätkäsaaressa.

Sinänsä kiva, että ovat siellä keskenään, eivätkä stadissa ympäriinsä. 😉

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä sijainti, palvelut lähellä, luonto lähellä, satama ja lentokenttä lähellä, julkinen liikenne toimii eli oma auto ei ole pakollinen....

Anteeksi, mutta missä tuossa on luonto? Tuohan on se ihan vihoviimeinen paikka jossa ei ole yhtään mitään. Ikkunoista ei näe kuin toisen ikkunat vain.

Aika kauan ihmiset asuneet mielellään esim. Helsingin keskustassa, missa kädun toisella puolen on toinen talo. Asuinalueella sitten erilaisia puistoja. Eikä se täällä pientaloalueellakaan ikkunasta näkymä paljoa eroa. Taloja ja katuja sekä yksittäisiä puita.,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viihtyisä neuvostoliittolainen lähiö.

Neuvostoliittolaiset lähiöt rakennettiin tarpeeksi väljästi joten ikkunoista avautui hyvät näkymät. Nykyään rakennetaan 10 metrin etäisyydelle naapuritalosta, ei hyvä. Mutta muuten kerrostalo on hyvä asumismuoto.

Kun on hyvä asumismuoto niin miksi ihmeessä jatkuvasti on ketjuja siitä, että naapurit lorotukset ja pierut kuuluvat, pesukone, lapset ja lemmikit häiritsevät naapureita ym ym. Heippalappuja kirjoitellaan ja naapureita kyylätään. 

Jätkäsaari-tyyppisissä paikoissa eletään varmaan vähän eri näkökulmasta kuin pientaloalueilla tää maaseudulla. Ideana tiiviistä ja korkeaa rakentamista edustavilla alueilla on, että asunto on paikka, missä käydään ja ehkä kutsutaan joskus joku käymään, voidaan tarvittaessa etätyöskennellä ja edustaa, mutta eläminen tapahtuu etupäässä kaupunkitilassa liikkumalla ja eri palveluverkoston mahdollisuuksia käyttämällä, kuten kuluttamalla ja harrastamalla. Ei idea ole istua siellä asunnossa ja katsoa ikkunasta ulos maisemaan ja vuodenaikojen muutoksia tai nojatuolissa telkkaria. Asunnot ovat ketterästi vaihdettavissa ja niissä ollaan vähän kuin hotellissa, syödään lähiravintoloissa, käytetään kylpy- ja hierontapalveluja, kuntosaleja, pelitiloja, viihdepalveluja jne., mitä ydinkeskusta helposti pystyy tuottamaan ja markkinoimaan.

Vanha keskusta kuten Kruununhaka, Eira, Ullanlinna, Kaivopuisto, Töölö, myös Punavuori ja Kallio ovat rakentuneet aivan eri aikana ja erilaiselle ajattelulle, eri näkemyksille siitä, millaista on säätyläisten tai työläisten asuminen. Kaupunkirakentamisella ja arkkitehtuurilla myös tuotetaan ihmisille käsitystä itsestään ja asemastaan yhteisössä, ei pelkästään toisin päin.

Vierailija kirjoitti:

Jätkäsaari-tyyppisissä paikoissa eletään varmaan vähän eri näkökulmasta kuin pientaloalueilla tää maaseudulla. Ideana tiiviistä ja korkeaa rakentamista edustavilla alueilla on, että asunto on paikka, missä käydään ja ehkä kutsutaan joskus joku käymään, voidaan tarvittaessa etätyöskennellä ja edustaa, mutta eläminen tapahtuu etupäässä kaupunkitilassa liikkumalla ja eri palveluverkoston mahdollisuuksia käyttämällä, kuten kuluttamalla ja harrastamalla. Ei idea ole istua siellä asunnossa ja katsoa ikkunasta ulos maisemaan ja vuodenaikojen muutoksia tai nojatuolissa telkkaria. Asunnot ovat ketterästi vaihdettavissa ja niissä ollaan vähän kuin hotellissa, syödään lähiravintoloissa, käytetään kylpy- ja hierontapalveluja, kuntosaleja, pelitiloja, viihdepalveluja jne., mitä ydinkeskusta helposti pystyy tuottamaan ja markkinoimaan.

Vanha keskusta kuten Kruununhaka, Eira, Ullanlinna, Kaivopuisto, Töölö, myös Punavuori ja Kallio ovat rakentuneet aivan eri aikana ja erilaiselle ajattelulle, eri näkemyksille siitä, millaista on säätyläisten tai työläisten asuminen. Kaupunkirakentamisella ja arkkitehtuurilla myös tuotetaan ihmisille käsitystä itsestään ja asemastaan yhteisössä, ei pelkästään toisin päin.

Kuka köyhä tuolla oikeasti asumalla asuu?

Tuollaiset kaupunginosathan rakennetaan lähinnä oopera-asunnon ostajien tarpeita varten. Oikea koti on muualla, tuolta hommataan ooppera-asunto eli paremman väen bilekämppä.

Vierailija kirjoitti:

Ite asun vastaavalla uudisrakennusalueella. Kaikki palvelut vieressä, bussit ja juna kulkee 200 metrin päästä. 2 terveysasemaa ja sairaala kilometrin päässä. Uimahallia ja urheilupuistoa rakennetaan viereen. Mikäs täällä on ollessa.

Luuletko oikeasti pääseväsi terveysasemalle muuta kuin lattialle makaamaan ja odottamaan? 😆

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jätkäsaari-tyyppisissä paikoissa eletään varmaan vähän eri näkökulmasta kuin pientaloalueilla tää maaseudulla. Ideana tiiviistä ja korkeaa rakentamista edustavilla alueilla on, että asunto on paikka, missä käydään ja ehkä kutsutaan joskus joku käymään, voidaan tarvittaessa etätyöskennellä ja edustaa, mutta eläminen tapahtuu etupäässä kaupunkitilassa liikkumalla ja eri palveluverkoston mahdollisuuksia käyttämällä, kuten kuluttamalla ja harrastamalla. Ei idea ole istua siellä asunnossa ja katsoa ikkunasta ulos maisemaan ja vuodenaikojen muutoksia tai nojatuolissa telkkaria. Asunnot ovat ketterästi vaihdettavissa ja niissä ollaan vähän kuin hotellissa, syödään lähiravintoloissa, käytetään kylpy- ja hierontapalveluja, kuntosaleja, pelitiloja, viihdepalveluja jne., mitä ydinkeskusta helposti pystyy tuottamaan ja markkinoimaan.

Vanha keskusta kuten Kruununhaka, Eira, Ullanlinna, Kaivopuisto, Töölö, myös Punavuori ja Kallio ovat rakentuneet aivan eri aikana ja erilaiselle ajattelulle, eri näkemyksille siitä, millaista on säätyläisten tai työläisten asuminen. Kaupunkirakentamisella ja arkkitehtuurilla myös tuotetaan ihmisille käsitystä itsestään ja asemastaan yhteisössä, ei pelkästään toisin päin.

Kuka köyhä tuolla oikeasti asumalla asuu?

Tuollaiset kaupunginosathan rakennetaan lähinnä oopera-asunnon ostajien tarpeita varten. Oikea koti on muualla, tuolta hommataan ooppera-asunto eli paremman väen bilekämppä.

Tämä keväänä Kansalliopperassa on kokonaista kolme ensi-iltaa, joista yksi uusinta.

Mihinkäs ne viherkatot on unohtuneet? Aurinkopaneeleitakin katoilla näkyy vain muutama hassu.

Vierailija kirjoitti:

Jätkäsaari ei olisi oma ykkösvalinta, mutta kiva alue kuitenkin. Sijainti keskustan lähellä, meri, palvelut lähellä ja arkkitehtuuri on minun silmään nykyrakentamiseksi ihan miellyttävää. Se puisto keskellä on hauska. 

Ja mitä Stadin keskustassa on?

Vierailija kirjoitti:

Kysymys, kuka haluaa asua tuolla? No ainakin Supercellin monena vuonna Suomen suurituloisin pomo hankki asunnon Jätkäsaaresta. Kävellen töihin tai aamiaiselle Ekbergille.

Oletko koskaan ollut aamiaisella Ekbergillä? Se on kaikkea muuta kuin ihanan eurooppalainen metropolikokemus, paitsi jos täyteen sullottua huonolla ilmastoitua pikku huonetta ajatellaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, verratkaa aloituksen kuvaa tällaiseen:

https://www.centrostuditaliani.org/wp-content/uploads/2021/01/testata-g…

Kyllä täällä voisi lomalla olla mutta sopiiko arkiasumiseen?

Jos arjen määrittely on mahdollisimman ankea vitivalkoinen 18 m2 betoniasunto johon ei tule auringonvaloa, niin ei varmaankaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jätkäsaari-tyyppisissä paikoissa eletään varmaan vähän eri näkökulmasta kuin pientaloalueilla tää maaseudulla. Ideana tiiviistä ja korkeaa rakentamista edustavilla alueilla on, että asunto on paikka, missä käydään ja ehkä kutsutaan joskus joku käymään, voidaan tarvittaessa etätyöskennellä ja edustaa, mutta eläminen tapahtuu etupäässä kaupunkitilassa liikkumalla ja eri palveluverkoston mahdollisuuksia käyttämällä, kuten kuluttamalla ja harrastamalla. Ei idea ole istua siellä asunnossa ja katsoa ikkunasta ulos maisemaan ja vuodenaikojen muutoksia tai nojatuolissa telkkaria. Asunnot ovat ketterästi vaihdettavissa ja niissä ollaan vähän kuin hotellissa, syödään lähiravintoloissa, käytetään kylpy- ja hierontapalveluja, kuntosaleja, pelitiloja, viihdepalveluja jne., mitä ydinkeskusta helposti pystyy tuottamaan ja markkinoimaan.

Vanha keskusta kuten Kruununhaka, Eira, Ullanlinna, Kaivopuisto, Töölö, myös Punavuori ja Kallio ovat rakentuneet aivan eri aikana ja erilaiselle ajattelulle, eri näkemyksille siitä, millaista on säätyläisten tai työläisten asuminen. Kaupunkirakentamisella ja arkkitehtuurilla myös tuotetaan ihmisille käsitystä itsestään ja asemastaan yhteisössä, ei pelkästään toisin päin.

Kuka köyhä tuolla oikeasti asumalla asuu?

Tuollaiset kaupunginosathan rakennetaan lähinnä oopera-asunnon ostajien tarpeita varten. Oikea koti on muualla, tuolta hommataan ooppera-asunto eli paremman väen bilekämppä.

Ei siellä asu köyhiä. Ei ainakaan rahallisesti köyhiä. Asunnot ovat kalliita, vaikka olisivat asoja. Seassa muutamia HOAS-asuntoja, jotka on varattu opiskelijoiden vuokra-asunniksi.

Jätkäsaaressa on kyllä yksi kahvila ja yksi lounasravintola, joka tarjoaa kodittomille ja vähävaraisille ko. henkilölle maksuttoman aterian, pullan tai kahvin. Se perustuu varakkaiden jätkäsaarelaisten hyväntekeväisyyteen. Siellä asuu esim. ideologisesti parempaa maailmaa rakentavia nuoria ja hyvätuloisia aikuisia. Ko. kahvilaan ja ravintolaan voi ostaa omien ruokiensa lisäksi ns. ylimääräisiä annoksia, jotka ravintoloitsija sitten antaa päivän aikana "ilmaiseksi" niille, jotka ovat sellaista pyytäneet. Määrä ja tarjonta näkyy liitutaululla tai jollain näytöllä. Niin kauan saa, kuin ostettuja annoksia on jäljellä, ja kuka vain, joka pyytää.

Vierailija kirjoitti:

Itse en ole kiinnostunut pätkääkään luonnossa liikkumisesta enkä kaipaa asuntoni viereen sysimetsää. Siksi tollanen asuinalue kävisi hyvin minulle. Haluan palvelut asuntoni lähelle, en luontoa.

Minö olen kiinnostunut ja pidän luonnosta, mutta ei sen kotiovelta tarvitse alkaa tai ikkunasta näkyä. Kävely- tai nopean bussimatkan päässä oleva luonto riittää. Helsingissä asun mielelläni mutta New Yorkissa en jaksaisi.

MIkä helvetin Mustikkamaa ja Kalasatama? Tossahan on Clarion hotelli aivan selkeästi kuvassa eli ei sinne päinkään. 

Vierailija kirjoitti:

MIkä helvetin Mustikkamaa ja Kalasatama? Tossahan on Clarion hotelli aivan selkeästi kuvassa eli ei sinne päinkään. 

Huomenta! Tervetuloa mukaan keskustelemaan, me muut jo tuo todettiinkin tunti pari sitten. Otahan kahvit ja read on, mate!

Vierailija kirjoitti:

Jätkäsaari-tyyppisissä paikoissa eletään varmaan vähän eri näkökulmasta kuin pientaloalueilla tää maaseudulla. Ideana tiiviistä ja korkeaa rakentamista edustavilla alueilla on, että asunto on paikka, missä käydään ja ehkä kutsutaan joskus joku käymään, voidaan tarvittaessa etätyöskennellä ja edustaa, mutta eläminen tapahtuu etupäässä kaupunkitilassa liikkumalla ja eri palveluverkoston mahdollisuuksia käyttämällä, kuten kuluttamalla ja harrastamalla. Ei idea ole istua siellä asunnossa ja katsoa ikkunasta ulos maisemaan ja vuodenaikojen muutoksia tai nojatuolissa telkkaria. Asunnot ovat ketterästi vaihdettavissa ja niissä ollaan vähän kuin hotellissa, syödään lähiravintoloissa, käytetään kylpy- ja hierontapalveluja, kuntosaleja, pelitiloja, viihdepalveluja jne., mitä ydinkeskusta helposti pystyy tuottamaan ja markkinoimaan.

Maalle muuttaneet kehuskelevat isoilla ok-taloillaan. Onko maalla tarkoitus istua sisällä ja katsella ulos vuodenaikojen vaihtelua? Eikö siellä sittenkään olla pihalla kuokkimassa porkkanamaata, kalastamassa, marjastamassa? Eivät taida lapsetkaan olla trampalla eikä rannassa uimassa, vaan huoneissaan pelaamassa kännykkäpelejä?

Mihin maalla tarvitaan isoja taloja, jos elämä tapahtuu kodin seinien ulkopuolella siellä ihanassa lähiluonnossa?

Tämä jatkuva mustamaalaaminen ei koskaan mene vanhaksi