Mikä saa sinut ikävöimään toista ihmistä?
Millainen ihmisen pitää olla, että häntä ikävöi?
Kommentit (13)
Meillä osuu/osui huumorintaju hyvin yksiin. Tunsin oloni hänen seurassaan kotoisaksi ja luontevaksi.
En ikävöi ketään, kiva saada olla rauhassa itsekseen.
Ehkä ikävöin, ehkä en. Joskus ikävöin, joskus en. Ikävöin varmaankin menetettyä itseäni.
Rehellisesti puhuen, sellaista ikävöidään joka saa olon tuntumaan arvostetulta ja rakastetulta.
Eron jälkeen surraan yleensä niiden tunteiden katoamista, eikä niinkään sitä toista ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä osuu/osui huumorintaju hyvin yksiin. Tunsin oloni hänen seurassaan kotoisaksi ja luontevaksi.
Sama! Ikävöin toisen seuraa, naurua, hymyä ja juttuja. :(
Vierailija kirjoitti:
Rehellisesti puhuen, sellaista ikävöidään joka saa olon tuntumaan arvostetulta ja rakastetulta.
Eron jälkeen surraan yleensä niiden tunteiden katoamista, eikä niinkään sitä toista ihmistä.
Joo, sellaista ihmistä joka herättää tunteita joita ei muualta saa.
Eloisia, mielenkiintoisia, tuntevia ihmisiä, joiden seurassa viihtyy.
Välillä on ikävä miestäni, kun ollaan etäsuhteessa. Oikeastaan kaikkea hänessä. Tuoksua, ihon tuntua, oloani hänen kainalossaan, hymyä, ääntään, hellää kosketusta, ihania arkisia keskusteluja... Hän tuntuu kodilta. Kuin olisin itseni kanssa ja olisin itseni paras ystävä, mutta se onkin tuo mieheni.
Mutta välillä rakastan omaakin aikaani ja hänkin omaansa. Siinäkin ollaan kuin toistemme kopiot.
Läheisyyden puute.
Silloin kaipaan sellaista ihmistä jonka muistan halanneen ihanasti ja vain pitäneen lähellä. Kaipaan sitä uskomatonta lämpöä ja tietenkin intohimoa minkä tuollainen kosketus herättää.
Semmonen joka ei ole rotta