Lue keskustelun säännöt.
Olen 28-vuotias ja määräaikaisella eläkkeellä mielenterveyssyistä
03.01.2023 |
Samalla opiskelen hitaasti yliopistossa. Ihmetyttää vaan tää kuntoutus: nään psykiatrista hoitajaa kerran kuussa vain. Lääkemuutoksia vatvotaan kuukausikaupalla ennenkun ne tapahtuu ja näen oikeasti psykiatrin. Miten on tarkoitus tälläisellä kuntoutua työkykyiseksi? Eikö kannattais vähän enemmän panostaa nuoriin, jotta eivät jää kokonaan työkyvyttömiksi? Munkin harhoihin sanotaan vaan että katsotaan myöhemmin tätä lääkeasiaa vaikka kerron etten pääse kotoa pois.
Oon ollut nyt 6v kuntoutustuella. Sinä aikana käynyt myös 3v psykoterapian, ei auttanut. Facen vertaistukiryhmissö jaetaan lähinnä vinkkejä miten saada pysyvä eläke, ei kauhean moni halua siellä kuntoutua takaisin työkykyiseksi.
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäi vähän epäselväksi miten teihin pitäisi panostaa? Kerroit nyt vain ongelman, mutta et esittänyt mitään ratkaisua siihen.
En ole alan asiantuntija joten en tiedä. Mutta lisää aikoja hoitajalle. Kotikuntoutus (tätä olen joskus saanut lyhyen aikaa), joka ulkoiluttaisi ja auttaisi, sekä lisää psykiatrin aikoja näin alkuun.
Ehkä jotain pakollisia ryhmiä jotta sosiaaliset suhteet kehittyvät.
Ei kiinnosta.
Vain jos minun yritykseni saa rahaa.
Petteri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olis ihan kiva tutustua ihmisiin, joilla samanlaisia vaikeuksia. Siis vertaistukea. Pitäiskö tehdä anonyymit sähköpostit?
Mä en uskalla ettei saa jotain spämmiä. T ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäi vähän epäselväksi miten teihin pitäisi panostaa? Kerroit nyt vain ongelman, mutta et esittänyt mitään ratkaisua siihen.
En ole alan asiantuntija joten en tiedä. Mutta lisää aikoja hoitajalle. Kotikuntoutus (tätä olen joskus saanut lyhyen aikaa), joka ulkoiluttaisi ja auttaisi, sekä lisää psykiatrin aikoja näin alkuun.
Ehkä jotain pakollisia ryhmiä jotta sosiaaliset suhteet kehittyvät.Ei kiinnosta.
Vain jos minun yritykseni saa rahaa.
Petteri.
🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olis ihan kiva tutustua ihmisiin, joilla samanlaisia vaikeuksia. Siis vertaistukea. Pitäiskö tehdä anonyymit sähköpostit?
Mä en uskalla ettei saa jotain spämmiä. T ap
Jos teet erillisen uuden anonyymin s-postin ja saisit siihen häiritsevää spämmiä, niin voit jättää sen käyttämättä sen jälkeen. Ei sitä tarvi ikinä enää avata, jos ei halua niin voi unohtaa koko s-postin.
Niin, olen seurannut facebookissa erästä kaveriani, joka on selän takia sairaseläkkeellä, töitä ei pysty tekemään, puusavotta ja klapien teko ei ole mikään ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin, olen seurannut facebookissa erästä kaveriani, joka on selän takia sairaseläkkeellä, töitä ei pysty tekemään, puusavotta ja klapien teko ei ole mikään ongelma.
Sinäkö siellä Susanna Koski?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkätyyppinen diagnoosi ap:llä on? Millon alkanut?
Alkanut varmaan lapsuudessa mutta äidin mielestä mt ongelmat ovat kuviteltuja joten ongelmat kasaantuivat ja hoitoa sain vasta aikuisena. Skitsoaffektiivinen häiriö, maanispainotteinen on mulla. T ap
Onko varma, että oikea diagnoosi? Selittääkö oireet tarkasti?
Kyllä se aika hyvin selittää. Lisäksi varmaan joku sosiaalisten tilanteiden pelko. Mutta sitä ei ole diagnooseissa. Ennen oli kans anoreksia mutta siitä olen onnistunut parantumaan. T ap
Voitko kuvailla sun oireita? Suurinpiirtein millaisia?
Ja mikä ne esim. laukaisee?
Tajuatko ne täysin itse silloin kun ne tulee vai tajuatko vasta jälkeen päin, kuinka vaikeat oireet oli taas tullut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ap. Kyllä olen koittanut itseäni parantaa. Käyn jokaisella tapaamisella vaikka on vaikea päästä kodista jo ulos. En ole ikinä perunut tapaamisia.
Opiskelen hitaasti jotta saisin jotain aikaiseksi elämässäni.
Mutta suurin osa sairaanhoitajan käynneistä on etäkäyntejä: ei edes tarvitse poistua kotoa enkä saa sitä sosiaalista kontaktia.
Olet käynyt jo kolme vuotta psykoterapiassa, eikä edes se auttanut. Yhteiskunnan keinot ovat sen jälkeen perin vähissä? Lääkkeet?
Vierailija kirjoitti:
Niin, olen seurannut facebookissa erästä kaveriani, joka on selän takia sairaseläkkeellä, töitä ei pysty tekemään, puusavotta ja klapien teko ei ole mikään ongelma.
Tekeekö hän puusavottaa ja klapeja sitten 7,5 tuntia joka arki päivä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle ei kukaan maininnut että työkyvyttömyyseläkkeellä työn teko eli ansiotulo on tehty vaikeaksi.
Jos teet esim. kesä töitä vuosittain se katsotaan säännölliseksi ansiotuloksi. Siksi pitää tehdä joka toinen vuosi. Muuten menetät kaikki eläketuet.
Tietenkin voi laittaa eläkkeen lepäämään maksimissaan 2 vuodeksi jos on töitä mutta silloinki työkykyä tarkastellaan uudestaan.
Raja mikä vaikuttaa tukiin on taas tosi alhainen eli jotain 800 euroa/kk ja vain kaksi kuukautta saa tienata ettei se vaikuta tukiin.Kannattaa muistaa että esim. Lomarahat jotka tulee vuodenvaihteen jälkeen katsotaan ansiotuloksi jolloin olet tehnyt töitä sinä vuonna kun rahat tuli.
Käytännön esimerkki; teet töitä 2022 loppu vuonna ja työ suhde päättyy 1.12. lomarahat maksetaan 2023. et voi tehdä töitä ilman että menetät tukia 2023 ja 2024.
Miksi tätä on alapeukutettu? Faktaa puhuu.
-kelatäti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ap. Kyllä olen koittanut itseäni parantaa. Käyn jokaisella tapaamisella vaikka on vaikea päästä kodista jo ulos. En ole ikinä perunut tapaamisia.
Opiskelen hitaasti jotta saisin jotain aikaiseksi elämässäni.
Mutta suurin osa sairaanhoitajan käynneistä on etäkäyntejä: ei edes tarvitse poistua kotoa enkä saa sitä sosiaalista kontaktia.Olet käynyt jo kolme vuotta psykoterapiassa, eikä edes se auttanut. Yhteiskunnan keinot ovat sen jälkeen perin vähissä? Lääkkeet?
Lääkkeet on harhoihin ja 112 koodi kelakortissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäi vähän epäselväksi miten teihin pitäisi panostaa? Kerroit nyt vain ongelman, mutta et esittänyt mitään ratkaisua siihen.
En ole alan asiantuntija joten en tiedä. Mutta lisää aikoja hoitajalle. Kotikuntoutus (tätä olen joskus saanut lyhyen aikaa), joka ulkoiluttaisi ja auttaisi, sekä lisää psykiatrin aikoja näin alkuun.
Ehkä jotain pakollisia ryhmiä jotta sosiaaliset suhteet kehittyvät.
Suomessa psyk hoito on pitkälti pelkkää lääkehoitoa, hyvässä lykyssä jokin lyhyt psykoterapia tai epäsäännöllinen käynti psykiatrisella sairaanhoitajalla. Kyllähän näilläkin itsemurhat saadaan painettua alemmas ja pahimmat psykoosit pysymään loitolla, mutta arjen elämänhallinta ongelmia ja työkyvyttömyys haasteita nämä toimet eivät riitä ratkaisemaan.
Eihän jo syrjäytymään ehtinyt, vakavista mielenterveys ongelmista pidempään kärsinyt ihminen muutu takaisin normaaliksi kansalaiseksi pelkästään lääkehoidolla tai käymällä kerran kuukaudessa juttelemassa mielenterveys vastaanotolla.
Näiden toimien lisäksi tarvittaisiin säännöllistä, jos ei lähes päivittäistä arkipäiväisten selviytymistaitojen ja arjen struktuurin ylläpidon harjoittelua sekä vahvistamista kuntoutusasiantuntijan kanssa ja tuella. Yhdessä olisi hyvä aloittaa jälleen harrastuksia tai totutella jälleen ulkoilemaan, harjoitella kodin ulkopuolista asiointia, opetella tai totutella tekemään kotitöitä ja valmistamaan ruokaa ja opetella jälleen yhdessä oloa muiden ihmisten seurassa sosiaalisia taitoja vahvistaen.
Näin kehittyisi arjenhallinta, sosiaaliset kyvyt, fyysinen terveys, itsevarmuus, itsetunto ja ajallaan monipuolisesti taidot ja uskallus kaikenlaiseen itsenäiseen toimintaan, jotka ovat jossain määrin ennakko edellytyksiä takaisin työelämään siirtymiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki koira. On pakko uskaltautua ulos kolme kertaa päivässä. Eläin hoitaa mielenterveyttäsi.
Ihmiset ovat vieraantuneet luonnosta ja se on suuri syy mielenterveyden ongelmiin.
Elämme harhassa, että mielenterveysongelmien määrä on kasvanut. Siitä ei ole pienintäkään todistetta. Voimme kyllä päästä tutkimaan ennen eläneiden ihmisten kroppaa, mutta emme sitä, mitä mielessä liikkui.
No miten sitten voit tietää, että se mt-ongelmien kasvu olisi harhaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo ei suomessa sitä apua oikeasti saa. Itse keskeytin opiskelun kun masennuin työssäoppimisessa niin että menetin toimintakykyni. Vuoden selitin samoja asioita eri henkilöille. Lopulta pitkä saikku. Myöhemmin lääkäri ilmoitti ongelmieni olevan niin vaikeat ettei he voi auttaa hän lupasi selvittää tahot josta apua saisin ja jossa hoito jatkuisi. Sitten se soitti takasin ja sano ettei mikään noista tahoista voi ottaa vastaan ja jäin yksin. Nyt olen te-keskuksen kyykyttämänä hakemassa 4x työpaikkaa kuussa. Silmät avautuivat tämän yhteiskunnan periaatteista kyllä. Ihmisen ainut arvo on työmuurahaisena oleminen. Jos et voi olla yhteiskunnan ratas olet arvoton ja ne toivoo sun kuolevan. En enää välitä yhteiskunnasta tai koko ihmis-sivilisaatiosta pätkääkään, kaikki valhetta. Hyvinvointivaltio on pelkkää sanahelinää!
Sehän se on että liian moni luulee,että tässä elämässä kasvatettaisiin kaikki pumpulissa. Loppujen lopuksi oma pärjääminen on täysin sinun itsesi varassa.Sitten kun tämän tajuaa, niin sitten voi alkaa elää. Ja lopettaa sen katkeroitumisen tai avun mankumisen, ei sellaista olekaan. Omakohtainen kokemus. Käytät ihan turhaan energiaasi ajattelemaan,että kyllä jonkun pitäisi auttaa ja parantaa sinut. Näin ei ole ja se pitää itse tajua. Peruslääkkeet voit saada,mutta ei nekään auta kaikkia. Loppu on sinusta itsestäsi kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ei suomessa sitä apua oikeasti saa. Itse keskeytin opiskelun kun masennuin työssäoppimisessa niin että menetin toimintakykyni. Vuoden selitin samoja asioita eri henkilöille. Lopulta pitkä saikku. Myöhemmin lääkäri ilmoitti ongelmieni olevan niin vaikeat ettei he voi auttaa hän lupasi selvittää tahot josta apua saisin ja jossa hoito jatkuisi. Sitten se soitti takasin ja sano ettei mikään noista tahoista voi ottaa vastaan ja jäin yksin. Nyt olen te-keskuksen kyykyttämänä hakemassa 4x työpaikkaa kuussa. Silmät avautuivat tämän yhteiskunnan periaatteista kyllä. Ihmisen ainut arvo on työmuurahaisena oleminen. Jos et voi olla yhteiskunnan ratas olet arvoton ja ne toivoo sun kuolevan. En enää välitä yhteiskunnasta tai koko ihmis-sivilisaatiosta pätkääkään, kaikki valhetta. Hyvinvointivaltio on pelkkää sanahelinää!
Sehän se on että liian moni luulee,että tässä elämässä kasvatettaisiin kaikki pumpulissa. Loppujen lopuksi oma pärjääminen on täysin sinun itsesi varassa.Sitten kun tämän tajuaa, niin sitten voi alkaa elää. Ja lopettaa sen katkeroitumisen tai avun mankumisen, ei sellaista olekaan. Omakohtainen kokemus. Käytät ihan turhaan energiaasi ajattelemaan,että kyllä jonkun pitäisi auttaa ja parantaa sinut. Näin ei ole ja se pitää itse tajua. Peruslääkkeet voit saada,mutta ei nekään auta kaikkia. Loppu on sinusta itsestäsi kiinni.
En olisi noin negatiivinen. Ihmistä ajaa eteenpäin usko paremmasta. Harvoin on niin, että apua saa 100%:sti tai 0%:sti, vaan jotain tältä väliltä. Ihminen tekee itsemurhan, jos hän uskoo, ettei mikään enää auta. Kipinä pitää säilyttää.
Jos sulla on ongelmia ihan perusarjen kanssa ja haluat lisää terapiaa tuon Kelan 3v jälkeen, olet todennäköisesti oikeutettu lisäterapiaan nimikkeellä "vaativa lääkinnällinen kuntoutus". Sosiaalityöntekijä auttaa hakemuksen kanssa, saat hoitopaikastasi ajan hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki koira. On pakko uskaltautua ulos kolme kertaa päivässä. Eläin hoitaa mielenterveyttäsi.
Ihmiset ovat vieraantuneet luonnosta ja se on suuri syy mielenterveyden ongelmiin.
Traumaperäisillä tai periytyvillä sairauksilla ei ole tekemistä luonnon kanssa
Lemmikkieläin voisi silti olla hyvä idea, jos se saisi lähtemään ulos ja näkemään elämässä muutakin kuin kämpän seinät. Eläin tuo iloa elämään eikä pilkkaa, ja antaa kuitenkin vastuuta ja tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ei suomessa sitä apua oikeasti saa. Itse keskeytin opiskelun kun masennuin työssäoppimisessa niin että menetin toimintakykyni. Vuoden selitin samoja asioita eri henkilöille. Lopulta pitkä saikku. Myöhemmin lääkäri ilmoitti ongelmieni olevan niin vaikeat ettei he voi auttaa hän lupasi selvittää tahot josta apua saisin ja jossa hoito jatkuisi. Sitten se soitti takasin ja sano ettei mikään noista tahoista voi ottaa vastaan ja jäin yksin. Nyt olen te-keskuksen kyykyttämänä hakemassa 4x työpaikkaa kuussa. Silmät avautuivat tämän yhteiskunnan periaatteista kyllä. Ihmisen ainut arvo on työmuurahaisena oleminen. Jos et voi olla yhteiskunnan ratas olet arvoton ja ne toivoo sun kuolevan. En enää välitä yhteiskunnasta tai koko ihmis-sivilisaatiosta pätkääkään, kaikki valhetta. Hyvinvointivaltio on pelkkää sanahelinää!
Sehän se on että liian moni luulee,että tässä elämässä kasvatettaisiin kaikki pumpulissa. Loppujen lopuksi oma pärjääminen on täysin sinun itsesi varassa.Sitten kun tämän tajuaa, niin sitten voi alkaa elää. Ja lopettaa sen katkeroitumisen tai avun mankumisen, ei sellaista olekaan. Omakohtainen kokemus. Käytät ihan turhaan energiaasi ajattelemaan,että kyllä jonkun pitäisi auttaa ja parantaa sinut. Näin ei ole ja se pitää itse tajua. Peruslääkkeet voit saada,mutta ei nekään auta kaikkia. Loppu on sinusta itsestäsi kiinni.
Sairastatko masennusta?
0/5, Suomi kuuluu hyvinvointivaltioihin hyvinvointialueineen.
Olis ihan kiva tutustua ihmisiin, joilla samanlaisia vaikeuksia. Siis vertaistukea. Pitäiskö tehdä anonyymit sähköpostit?