Oma isä saa mussa lähes paniikkikohtauksen aikaan

Ollaan erkaannuttu kovasti viime vuosien aikana. Isä ei soittele enää ollenkaan mulle. Ei lähetä mulle tai lapselle synttärionnitteluja.
Jos yritän soittaa, ei ehdi puhumaan mun kanssa.
Siskoni ja hänen lastensa kanssa ovat läheisiä.
Välillä käyn siskon luona kylässä niin että isänikin on siellä.
Isä tapansa mukaan arvostelee mua ja muutenkin lannistaa.
Tästä tulee mulle nykyään ihan järkyttävä ahdistus jota en osaa käsitellä.

Välimme menivät tällaisiksi kun aloin hermostumaan isälle ja sanomaan takaisin.
Sen jälkeen on kuin mua ei olisikaan hänelle.

Tuntuu että tämä säteilee kaikkiin ihmissuhteisiini jollain tapaa. Ja tunnen itseni myös jollain tapaa huonoksi kun oma Isä ei välitä.

Mitä tehdä?
Olen yrittänyt jutella tästä äidille ja siskolle, mutta he ovat vaan "no se Isä nyt vaan on sellainen"
Äiti ja isä ovat eronneet. Isä asuu nykyään yksin.

Tuntuu ikävältä.