Kun 3-vuotias puhuu epäselvästi ja monet konsonantit hukassa, pitäisikö neuvolan jo reagoida?

puheen kehityksen kontrolli, kun pojalla ei ollut kuin pari sanaa. Alkoi kyllä sitten puoli vuotta myöhemmin jutella enemmänkin...

Ei ole normaalia, että tuon ikäiseltä enää puuttuu paljon konsonantteja ja puhe on niin epäselvää. Mitä th on mieltä?

Jos tilanne on 4-vuotisneuvolassa sama kuin nyt, sitten kannattaa ottaa asia puheeksi. Meillä kyllä muutenkin tehtiin 4-v.neuvolassa puheeseen liittyviä testejä, joten eiköhän neuvolassa huomaa, jos jossain mättää.

Ihmettelen vain, miksi asiaa vain vuodesta toiseen seurataan, eikä siihen enempää reagoida. Jos jotain on vialla puheen kehityksessä, eikö juuri varhain aloitettu puheterapia tehokkaimmin auta kielen kehittymiseen ?.

Lapsi tosin ei vielä osaa käydä tarpeillaan potallakaan, vaikka sitä on harjoiteltu. Voisiko olla, että hän vain kehittyy neurologisesti keskimääräistä hitaammin?

Puheterapian arviointiin pitäisi hakeutua, jos

-3v ei puhu kolmen sanan lauseita

- puhe on hyvin epäselvää, edes vanhemmat eivät saa lapsen puheesta selvää

- jos lapsi ei noudata kaksiosaisia ohjeita



3 vuotiaan pitäisi mm.

- osata nimetä tuttuja kuvia

- noudattaa yksinkertaisia ohjeita

- kertoa kuvista 2-4 sanan lausein

- taivuttaa sanoja mm. monikkossa, geetiivissä

- tiettyjen äänteiden kypsymättömyys on tavallista mm. r-, s-, k-, d ja l-äänteissä



Puheterapeuteista on huutava pula, esim omassa kunnassani 3v pääsee puheterapeutin arvioon käytännössä vain, mikäli ymmärrettävää puhetta ei ole lainkaan.

Ilmeisesti puheterapian tarvetta arvioidaan 4-vuotisneuvolassa sitten.

Olin 2v lähtien huomannut tytön puheessa suuria puutteita, mutta terkan mielestä puhui ja ymmärsi ikää vastaavasti. 4 v:lta ei vielä kovin paljon odoteta, mutta 5v neuvolatestit on tarkemmat, arvioidaan mm. kerrontaa, sanojen taivuttamista, käsiteparien ymmärtämistä (ennen-jälkeen; edessä-takana; lähellä-kaukana ym.) Meillä tyttö jäi kiinni noissa testeissä. Pääsimme "kiireelliseen" puheterapian jonoon. 8kk kuluttua pääsimme puten arvioon. Nyt jonotamme neuropsykologille. Joo tää on arkea täälläpäin.

t: 5 (tai joku)

vanhempi/vanhemmat havaitsevat viiveen ja varhain aloitettu kuntoutus auttaisi tehokkaammin. Varmasti turhauttavaa, mutta onneksi olette nyt sitten saamassa arvion. Toivottavasti jono on lyhyt ja etenee nopeasti.

ap

Mun lapsi sai lähetteen keltolta jo 2,5 vuotiaana, epäselvän puheen takia. Siitöä kyllä vieraatkin sai selvää, mutta artikulaatio oli epäselvää. Terapiassa kävi pari vuotta, lähinnä suun ja kielen lihasten harjoitusta meillä. Sitten taas 5 vuotiaana aloitti äänteiden korjausta, r- puuttui ja s-suhahti. Oppi ne sitten aika pian. Ehdottomasti on syytä pyytää puheterapiaa. meilläkin kelton esitys sinänsä ei riittänyt, piti saada vielä neuvolan hyväksyntä, vaikka lspi oli kerran käynyt jo puheterapuetilla ja senkinmielestä tarvetta on. Neuvola oli aika nihkeä. mutta kyllä ne lopulta usien kleton ja puheterapeutin lausuntoihin. ehdottivat toki lykkäystä, mikä puheterapeutin mielestä olis ollu t tosi tyhmää

soitin suoraan puheterapeutille ja kysyin että miten on, pitäisikö tulla. Hän laittoi samantien jonoon kun neuvolassa olisi vain odotettu. Ikää oli tuolloin reilu 2v. nyt 2,5-vuotiaana olemme menossa ekan kerran ensi viikolla.

ja kielioppi voi heitellä. Jotkut hitaimmat vasta opettelevat puhumaan tuossa iässä.



Meillä on lapset olleet hitaita oppimaan puhumaan, ja kouluikäisinä testatusti useita vuosia kielellisesti keskimääräistä kehitystä edellä. He kun ovat kovia lukemaan, ja pienenäkin heille on luettu.

Tuossa iässä puheen epäselvyys alkaa jo vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin haittaavasti. Myös päiväkodin erityislastentarhanopettajan avulla voi päästä puheterapiaan (tai sitten tosiaan suora yhteys).



Meillä tyttö pääsi 2,5-vuotiaana puheterapiaan. Puhetta kyllä tuli, mutta se oli todella epäselvää ja tytöllä oli ikäänkuin oma kieli. Diagnoosina verbaalinen dyspraksia ja puheterapiaa kouluikään saakka. Oli kyllä tosi hyvä, että asia saatiina joissa hoitoon, tyttö oli (on edelleen) älykäs, ja kärsi tilanteesta, kun muut eivät ymmärtäneet häntä ja lässyttivät, vaikka tyttö olisi ymmärtänyt vaikka mitä. Tyttö sai mm. valtaisia raivareita tämän asian takia, mutta tilanne rauhoittui, kun meillä kotona ja päiväkodissa saatiin käyttöön tukiviittomat ja tyttö pystyi kommunikoimaan.



Nyt tyttö on 14-vuotias peruskoulun kasiluokkalainen, yli 9 keskiarvo, pärjää muutenkin hyvin. Mutta edelleen joskus kotona, varsinkin jos on väsynyt, puhe saattaa mennä sekaisin.

Mutta jos artikulaatio on epäselvää asia pitää tutkia. Usein on kyseessä ihan motoriset ongelmat, eli kielen ja suunlihasten heikkous. Tai syynä voi olla alentunut kuulo, esimm limakorva. Kannatta tutkia joka tapauksessa.