Minulla on päämääränä 2023 selviytyä masennuksesta ja talousvaikeuksista. Listatkaa asioita, miten ihmeessä nousen?

Ota itseäsi niskasta kiinni ja nosta. Sillä siitä pääsee.

Ainiin ja yksi tärkein on, että etäännyn suhteista, joissa olen kynnysmattona. Tähän kuuluu myös hyvin läheisiä ihmisiä mutta minun on pakko tehdä muutoksia.

AP

Itse ajattelin käydä pari kertaa psykologin luona ja alkaa sitten järjestelemään elämää. Päivittäiset kävelylenkit ja kuntosalikortti.

Aivan kuin minun kirjoittama, et ole ap yksin. Samoin käynyt myös minulle,:(

N60v

Sulla on asiat aika hyvin kuitenkin koska olet takaisin työelämässä jos ymmärin oikein, itse menetin vakituisen työpaikan 2009 masennuksen vuoksi (isän poismeno) ja en ole onnistunut saamaan työpaikkaa sen jälkeen. Luit oikein, 14v työttömyyttä takana ja ei ole työpaikkaa näköpiirissä. Näinköhän mennään koko loppu elämä? Sen aika näyttää. En halunnut että mun elämä olisi näin mennyt, mutta niin se vaan meni. Ymmärrä sua kyllä hyvin, itsellä tehnyt mieli useampaan kertaan vaan lopettaa kaikki yrittäminen ja antaa kaiken vaan kaatua, useampana aamuna tehnyt mieli vaan hakea veitsi laatikosta ja lopettaa kaikki kerralla.

M36

Hakeudu velkaneuvontaan, esim. Takuu-Säätiö. Sitä ennen ota selvää kaikista veloistasi - paljonko niitä on, mistä ne on otettu, mitkä niiden kustannukset on. Ota samalla myös selvää kaikista tuloistasi. Jos odotusajat velkaneuvontaan ovat pitkiä, niin nykyään löytyy tosi paljon apua budjetointiin ja oman talouden hallintaan esim. Instasta ja netistä.

Olet jo itse tehnyt hyviä suunnitelmia arjen suhteen. Sen lisäksi, että päihteettömyydellä, päivärutiineilla ja liikunnalla ovat jo itsestään positiivisesti mielialaan vaikuttavia, niin nuo asiat (samoin kuin talousasioiden setviminen) lisäävät sun hallinnantunnetta elämääsi. Muista, että sinä olet tärkeä, sinä hallitset elämääsi, sinä pystyt nousemaan ylös tämänhetkisestä suosta. Samalla kun luot itsellesi uusia rutiineja ja uudenlaista elämää, niin pääset tutustumaan omaan itseesi. Usein läheisriippuvaisena pyrkii jatkuvasti elämään muiden kautta, eikä oikein tunne itseään. Siksi on ehkä viisainta toipumisaikana pysytellä kaukana parisuhteista ja keskittyä vain omaan itseen.

Aloita heti elämän muutos. Älä siirrä 2023. Ota kello käytöön numero 1. Eli joka aamu soimaan se tietyn aikaan.Oli viikonloppu tai ei. Älä märehdi huono sää.Pue pälle ja lähde ulos. Ota haltuun ruokarytmi ja kävelyn ilo,on ilmasta likuntaa.Jos olet masetunut hakeudu sitä terveyskeskus,mieleterveyshoitajalle. Jos olet ylipainoinen terveyskeskus ravinto Hoitajan yhteys.Älä makaa puolen päivään petisi.Ulkoilulla paljon, saat uni rytmin.Mitään liikunta kortteja ei tarvita. Jokainen kaupunki ja sen lähiöt,missä urheilupuistot on liikunta laiteet ulkona käytettävissä ilmasiksi. Nissä ohjeet mihin toimii,miten niitä käytetään. Jos tupakoit, saat SV läke reseptin tupakoinin lopetus toimii. Jätä alkohooli,Apua siihen saat A-Klinikat ja psykoloogin.Semppiä.

Olen vuosikausia työskennellyt mielenterveyskuntoutujien parissa. Ensimmäinen asia, joka laitetaan kuntoon on rutiinit ja säännöllinen elämä. Aamulla nouset, peseydyt, syöt aamupalaa. Syöt säännöllisesti, ulkoilet ja teet kotityöt, huolehdit ulkonäöstä ja vaatetuksesta. Illalla menet nukkumaan. Noudatat tarkkaan päiväohjelmaasi, teet vaikka itsellesi viikko-ohjelman. Joka päivä sama juttu, huonoin vaihtoehto on jäädä sängyn pohjalle, kaikki tekeminen on hyvästä. Ulkoinen järjestys auttaa siihen pään sisäiseen kaaokseen.

Sain työpaikan, pääsin takuusäätiön lainalla veloista paremmalle puolelle joten on joku järki käydäkin töissä.

Lähipiiriini kuuluu enää ihmisiä, joihin todella luotan ja työssä liikun paljon ulkona, joten ulkoiltuakin tulee.

Nuorena olin hulttio.

N 36.

Vierailija kirjoitti:

Sulla on asiat aika hyvin kuitenkin koska olet takaisin työelämässä jos ymmärin oikein, itse menetin vakituisen työpaikan 2009 masennuksen vuoksi (isän poismeno) ja en ole onnistunut saamaan työpaikkaa sen jälkeen. Luit oikein, 14v työttömyyttä takana ja ei ole työpaikkaa näköpiirissä. Näinköhän mennään koko loppu elämä? Sen aika näyttää. En halunnut että mun elämä olisi näin mennyt, mutta niin se vaan meni. Ymmärrä sua kyllä hyvin, itsellä tehnyt mieli useampaan kertaan vaan lopettaa kaikki yrittäminen ja antaa kaiken vaan kaatua, useampana aamuna tehnyt mieli vaan hakea veitsi laatikosta ja lopettaa kaikki kerralla.

M36

Toivon todella paljon onnea sinullekin elämän kamppailussa. Jospa pääsisit elämään sellaista elämää joka on sinua varten ja voit hyvin.

Onneksi emme ole yksin. Toivon myös sinulle 60v, että löydät elämääsi voimaa.

Olen kanssa ollut aivan siinä pisteessä, että joko luovutan tyystin tai sitten on tämä, että muutun täysin.

Olen pitkån masennusjakson jälkeen herännyt tai havahtunut siihen, että minun on oikeasti nyt otettava vastuu elämästäni. Olen aivan itse väärillä tavoilla vienyt elämääni tähän suuntaan. Tavallaan tiedostamatta tavallaan tiedostaen. Ne selviytymistavat mitä on ollut, olivat kestämättömiä ja ennen pitkää olisin kuitenkin joutunut tähän tilanteeseen. Yksinkertaisesti on tullut välähdys, että minun on otettava ne ohjat käsiini ja on muututtava itse, se on avain siihen, että saan elämän jota haluan elää. Minun on nyt tehtävä sellaisia asioita, että ne perusteet on rikottava täysin ja on keksittävä täysin uusia tapoja. Ei ole enää vaihtoehtona se, että jään tähän makaamaan vaan on toimittava.

Töitä en nyt tee, ne on hetken tauolla, puhun nyt kuukaudesta kenties.

Teen nyt vain tärkeitä asioita itselleni, en suorita vaan teen elämääni pitkän aikavälin muutoksia, pysyviä hyviä asioita. En kiirehdi mutta toimin.

Rehellisesti en tietenkään selviydy veloistani vuodessa, en parissa mutta kun saan elämäni osa-alueet toimimaan ja varmuutta oman elämän hallitsijana, uskon, että myös se näkyy taloudellisella puolella. Budjetoin ja pyydän neuvoja talousasioihin.

Läheisriippuvuus todella on sitä, että elää muiden kautta ja ei ihnekään, että olen tuntenut olevani ulkopuolinen ja olo on ollut tyhjä, merkityksetön koska en ole ollut oma itseni lainkaan. Tehnyt asioita ihan vääristä arvoista lähtien, ne eivät ole omiani vaan että kuuluisin edes jonnekin. Sitä yrittää kompensoida miellyttämällä ja jättämällä omat tarpeet sivuun. Ei se toimi enää. On kohdattava itsensä ja elämänsä, tämä ei voi näin enää jatkua.

Kiitos tuesta asiallisille kirjoittajille.

AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sulla on asiat aika hyvin kuitenkin koska olet takaisin työelämässä jos ymmärin oikein, itse menetin vakituisen työpaikan 2009 masennuksen vuoksi (isän poismeno) ja en ole onnistunut saamaan työpaikkaa sen jälkeen. Luit oikein, 14v työttömyyttä takana ja ei ole työpaikkaa näköpiirissä. Näinköhän mennään koko loppu elämä? Sen aika näyttää. En halunnut että mun elämä olisi näin mennyt, mutta niin se vaan meni. Ymmärrä sua kyllä hyvin, itsellä tehnyt mieli useampaan kertaan vaan lopettaa kaikki yrittäminen ja antaa kaiken vaan kaatua, useampana aamuna tehnyt mieli vaan hakea veitsi laatikosta ja lopettaa kaikki kerralla.

M36

Toivon todella paljon onnea sinullekin elämän kamppailussa. Jospa pääsisit elämään sellaista elämää joka on sinua varten ja voit hyvin.

Onneksi emme ole yksin. Toivon myös sinulle 60v, että löydät elämääsi voimaa.

Olen kanssa ollut aivan siinä pisteessä, että joko luovutan tyystin tai sitten on tämä, että muutun täysin.

Olen pitkån masennusjakson jälkeen herännyt tai havahtunut siihen, että minun on oikeasti nyt otettava vastuu elämästäni. Olen aivan itse väärillä tavoilla vienyt elämääni tähän suuntaan. Tavallaan tiedostamatta tavallaan tiedostaen. Ne selviytymistavat mitä on ollut, olivat kestämättömiä ja ennen pitkää olisin kuitenkin joutunut tähän tilanteeseen. Yksinkertaisesti on tullut välähdys, että minun on otettava ne ohjat käsiini ja on muututtava itse, se on avain siihen, että saan elämän jota haluan elää. Minun on nyt tehtävä sellaisia asioita, että ne perusteet on rikottava täysin ja on keksittävä täysin uusia tapoja. Ei ole enää vaihtoehtona se, että jään tähän makaamaan vaan on toimittava.

Töitä en nyt tee, ne on hetken tauolla, puhun nyt kuukaudesta kenties.

Teen nyt vain tärkeitä asioita itselleni, en suorita vaan teen elämääni pitkän aikavälin muutoksia, pysyviä hyviä asioita. En kiirehdi mutta toimin.

Rehellisesti en tietenkään selviydy veloistani vuodessa, en parissa mutta kun saan elämäni osa-alueet toimimaan ja varmuutta oman elämän hallitsijana, uskon, että myös se näkyy taloudellisella puolella. Budjetoin ja pyydän neuvoja talousasioihin.

Läheisriippuvuus todella on sitä, että elää muiden kautta ja ei ihnekään, että olen tuntenut olevani ulkopuolinen ja olo on ollut tyhjä, merkityksetön koska en ole ollut oma itseni lainkaan. Tehnyt asioita ihan vääristä arvoista lähtien, ne eivät ole omiani vaan että kuuluisin edes jonnekin. Sitä yrittää kompensoida miellyttämällä ja jättämällä omat tarpeet sivuun. Ei se toimi enää. On kohdattava itsensä ja elämänsä, tämä ei voi näin enää jatkua.

Kiitos tuesta asiallisille kirjoittajille.

AP

Kiitos viestistä, yks asia muuten mikä on antanut mulle voimaa jaksamiseen on sisustaminen. Rakastan sisustamista, kaikki siihen liittyvä on auttanut mua jaksamaan. Olen sisustanut vuokra yksiöni kauniiksi, jotta mulla on turvasatama kun elämä potkii päin naamaa. Jokin jota arvostaa. En häpeä sitä että mut leimataan naiseksi koska rakastan sisustamista, ainakin olen laittanut rahat johonkin tärkeään mistä itse pidän. Sisustaminen on auttanut mua pitämään mun pään kasassa.

M36

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sulla on asiat aika hyvin kuitenkin koska olet takaisin työelämässä jos ymmärin oikein, itse menetin vakituisen työpaikan 2009 masennuksen vuoksi (isän poismeno) ja en ole onnistunut saamaan työpaikkaa sen jälkeen. Luit oikein, 14v työttömyyttä takana ja ei ole työpaikkaa näköpiirissä. Näinköhän mennään koko loppu elämä? Sen aika näyttää. En halunnut että mun elämä olisi näin mennyt, mutta niin se vaan meni. Ymmärrä sua kyllä hyvin, itsellä tehnyt mieli useampaan kertaan vaan lopettaa kaikki yrittäminen ja antaa kaiken vaan kaatua, useampana aamuna tehnyt mieli vaan hakea veitsi laatikosta ja lopettaa kaikki kerralla.

M36

Toivon todella paljon onnea sinullekin elämän kamppailussa. Jospa pääsisit elämään sellaista elämää joka on sinua varten ja voit hyvin.

Onneksi emme ole yksin. Toivon myös sinulle 60v, että löydät elämääsi voimaa.

Olen kanssa ollut aivan siinä pisteessä, että joko luovutan tyystin tai sitten on tämä, että muutun täysin.

Olen pitkån masennusjakson jälkeen herännyt tai havahtunut siihen, että minun on oikeasti nyt otettava vastuu elämästäni. Olen aivan itse väärillä tavoilla vienyt elämääni tähän suuntaan. Tavallaan tiedostamatta tavallaan tiedostaen. Ne selviytymistavat mitä on ollut, olivat kestämättömiä ja ennen pitkää olisin kuitenkin joutunut tähän tilanteeseen. Yksinkertaisesti on tullut välähdys, että minun on otettava ne ohjat käsiini ja on muututtava itse, se on avain siihen, että saan elämän jota haluan elää. Minun on nyt tehtävä sellaisia asioita, että ne perusteet on rikottava täysin ja on keksittävä täysin uusia tapoja. Ei ole enää vaihtoehtona se, että jään tähän makaamaan vaan on toimittava.

Töitä en nyt tee, ne on hetken tauolla, puhun nyt kuukaudesta kenties.

Teen nyt vain tärkeitä asioita itselleni, en suorita vaan teen elämääni pitkän aikavälin muutoksia, pysyviä hyviä asioita. En kiirehdi mutta toimin.

Rehellisesti en tietenkään selviydy veloistani vuodessa, en parissa mutta kun saan elämäni osa-alueet toimimaan ja varmuutta oman elämän hallitsijana, uskon, että myös se näkyy taloudellisella puolella. Budjetoin ja pyydän neuvoja talousasioihin.

Läheisriippuvuus todella on sitä, että elää muiden kautta ja ei ihnekään, että olen tuntenut olevani ulkopuolinen ja olo on ollut tyhjä, merkityksetön koska en ole ollut oma itseni lainkaan. Tehnyt asioita ihan vääristä arvoista lähtien, ne eivät ole omiani vaan että kuuluisin edes jonnekin. Sitä yrittää kompensoida miellyttämällä ja jättämällä omat tarpeet sivuun. Ei se toimi enää. On kohdattava itsensä ja elämänsä, tämä ei voi näin enää jatkua.

Kiitos tuesta asiallisille kirjoittajille.

AP

Kiitos viestistä, yks asia muuten mikä on antanut mulle voimaa jaksamiseen on sisustaminen. Rakastan sisustamista, kaikki siihen liittyvä on auttanut mua jaksamaan. Olen sisustanut vuokra yksiöni kauniiksi, jotta mulla on turvasatama kun elämä potkii päin naamaa. Jokin jota arvostaa. En häpeä sitä että mut leimataan naiseksi koska rakastan sisustamista, ainakin olen laittanut rahat johonkin tärkeään mistä itse pidän. Sisustaminen on auttanut mua pitämään mun pään kasassa.

M36

Tämähän on hieno tapa elää oman näköistään elämää ja varmasti se piristää, että on itse sen luonut ja se näkyy konkreettisesti ympäristössään.

Itsekin varmasti saisin tuosta voimaa koska kaikki luovuus mikä kumpuaa sisältä päin niin on mielestäni pelkästään mieltä ylentävää.

Nyt asun yksiössäni, josta en pidä. Olen maannut täällä ja koko kämppä tuntuu vain loukulta enkä ole jaksanut laittaa tätä, hyvä että edes siivota.

Niinpä minulla on mielessä käynyt, että järjestelisin kaapit, heittäisin turhaa tavaraa pois. Laittaisin verhot, siivoaisin aivan perusteellisesti. Tekisin tästä enemmän itseni näköisen, sekin tuo mielihyvää paljon kun asiat on kotona järjestyksessä.

Se on yksi muutos myös, joka on osa projektiotani.

AP

Olet jo nyt hyvällä tiellä. Muutos on jo alkanut. Nythän sinä olet tehnyt päätöksen, ja se on jo itsessään iso asia! Sinulla on hyvä perus suunnitelma. Pidä siitä kiinni! Älä uuvuta itseäsi liian isoilla askelilla. Tee vaikka viikko-ohjelma itsellesi, ja suunnittele valmiiksi joka päivälle jokin pieni ylimääräinen juttu, vaikka juuri kodin järjestelyyn ja laittamiseen liittyen. Muista tehdä myös asioita joista saat/ aiemmin sait mielihyvää. Tietysti rahatilanne voi vaikeuttaa, mutta pelkät kävelylenkit voi alkaa maistua puulta. Onko sinulla ystäviä? Kahvittelua heidän kanssaan? Lemmikki, jos vointi on sellainen että jaksat sen kunnolla hoitaa? Tai tarjoudu vaikka hoitoavuksi muiden lemmikeille. Eläinten kanssa touhuaminen nostaa ainakin omalla kohdalla mielialaa. Jokin halpa/ ilmainen harrastus tai kurssi? Koetko olevasi työkuntoinen? Olisiko mahdollista hakea alkuun vaikka osa-aikainen työ? Tai jokin määräaikainen pätkä? Jos masennus alkaa vetää sinua syvyyksiin, käy tietoisesti läpi hyviä asioita ja toiveitasi/mahdollisuuksiasi. Kirjoita vaikka itsellesi tsemppikirjeitä, jotka voit kaivaa esiin synkkinä hetkinä. Jos et pääse terapiaan, niin netistä löytyy ilmaisia omahoito-ohjelmia joita voit hyödyntää. Kaikki kyllä järjestyy, kunhan vain jaksat uskoa itseesi. Lopultakin kyse on vain omien ajatusten voimasta. Ne ohjaavat meitä sekä hyvässä että pahassa. Tunteet liittyvät aina johonkin ajatukseen, ja kun siitä ajatuksesta saa tietoisesti kiinni, sitä voi yrittää myös muuttaa. Sitä kautta tunteetkin alkavat muuttua siedettävämmiksi, ja kun tuntuu paremmalta, on myös toimintakyky parempi. Kun koko tämä ketju, ajatus-toiminta-tunne, toimii, vointisi tulee parantumaan selkeästi. Vaatii harjoittelua ja sinnikkyytä, mutta pysy sinnikkäänä! Hyvää uuttavuotta sinulle, ja tulehan kertomaan jatkossa kuulumisiasi.

Vierailija kirjoitti:

Olen vuosikausia työskennellyt mielenterveyskuntoutujien parissa. Ensimmäinen asia, joka laitetaan kuntoon on rutiinit ja säännöllinen elämä. Aamulla nouset, peseydyt, syöt aamupalaa. Syöt säännöllisesti, ulkoilet ja teet kotityöt, huolehdit ulkonäöstä ja vaatetuksesta. Illalla menet nukkumaan. Noudatat tarkkaan päiväohjelmaasi, teet vaikka itsellesi viikko-ohjelman. Joka päivä sama juttu, huonoin vaihtoehto on jäädä sängyn pohjalle, kaikki tekeminen on hyvästä. Ulkoinen järjestys auttaa siihen pään sisäiseen kaaokseen.

Totta, mutta itse suosittelen potilaille että asiat tehdään maltilla. Kaikkea ei kannata yrittää muuttaa kerralla, vaan tehdä pieniä muutoksia ja pitää niistä kiinni, oli vointi ja jaksaminen mikä tahansa. Vähitellen sitten lisää vaatimuksia itselleen. Ihan ensimmäinen kuntoon laitettava asia on aina unirytmi. Uni vaikuttaa ihan kaikkeen. Kannattaa tehdä itselleen välitavoitteita, ja sitten se pitkän ajan tavoite jota kohden pyrkii. Pitää myös muistaa palkita itseään onnistumisista, ja osata olla armollinen jos/ kun takapakkejakin tulee. Täydellisyyden vaatiminen on turhaa. Kukaan ei ole robotti. Itsekin makoilen vielä tätä kirjoittaessani sängyssä valvottuani leffoja katselle viime yönä melkein aamuun. Että se siitä unirytmi-ohjeesta, ja olen kuitenkin psykiatrian ammattilainen. No, olen nyt lomalla, ja tiedän ettei itselläni ole juuri uniasioissa ongelmia/ vaikeuksia palauttaa rytmi. Pointtina että kyllä me ihan jokainen jossain kohtaa tehdään asioita jotka ei ole meille hyväksi, eikä maailma siihen kaadu.

Rutiinit eivät ole jokaiselle se autuaaksi tekevä elämän onnellistaja. Etsi sinulle sopivat tavat ja ruokavalio, joka saa sinut voimaan hyvin. Jos aamupala ei ole juttusi, niin jätä välistävja syö lounas. Askelmittari on oiva apu liikunnan lisäämiseen vaikkei muutoin innostaisi. Usein enämmän, kuin rutiineihin takertuminen niin elämänpiirin laajentaminen piristää mieltä. Intohimon löytäminen tai työelämässä mielekkyyden etsiminen tuovat iloa ja merkitystä elämään. Samoin ihmissuhteet ja sosiaalinen vuorovaikutus. Olet elämäsi asiantuntija ja vain sinä tiedät mikä tekee sinut onnelliseksi.

jos enkku taipuu( saakohan näihin myös teksitykset?) kannattaa hyödyntää myös " youtube terapiaa", siellä on paljon hyviä englanninkielisiä terapiakanavia, joissa käsitellään lapsuudentraumoja ja miten näistä selviydytään tms ja ihan terapeuttien vetämiä. Esim. doc snipes on hyvä, samoin therapy explained. 

Ja ap, jos huomaat, että ihmisessä on joku piirre josta et pidä, niin muista se, että sinun ei tarvitse ystävystyä tai alkaa suhteeseen sellaisen henkilön kanssa, joka aiheuttaa sinulle epämukavaa oloa ja käyttäytyy/puhuu tavalla josta et pidä. Lopeta tuollainen tuttavuus heti alkumetreillä. Muunlaisiakin ihmisiä kyllä löytyy. 

Hankkiudu vähän vaikka puoliväkisin ulos kotoa, niin että näet muitakin ihmisiä ja saat edes jonkunlaista kontaktia omien seinien ulkopuolelle. Askel kerrallaan, joku harrastus esim. kerran viikossa (jumppa, kuntosali, uimahalli, työväenopiston kurssi jne). Alkuun se voi todellakin tuntua väkisin ryhtymiseltä, mutta itse olen huomannut, että kotiin liikaa juuttuminen ei tee hyvää mielenterveydelle.

Palaan ketjuun myöhemmin kertomaan suunnitelmistani ja toteutuksesta sekä vastaamaan viesteihin.

Haluan kiittää teitä ja listaan myös mainitsemianne asioita.

Hyvää uutta vuotta palstalaiset!

AP

Jos AP luet ketjua vielä, kannattaa liittyä Facebookissa velallisten tukiryhmään. Ryhmän nimi on siis Velallisten tukiryhmä VTR. Siellä on tuhansia kohtalotovereita, loistavaa vertaistukea, neuvoja ja myös monenlaisia ammattilaisia auttamassa velkojen kanssa.