Lue keskustelun säännöt.
Miesten ja naisten tarpeet seksissä (parisuhteessa tai ei)
teeTAIVAStuuJO
29.12.2022 |
Millaista on teidän unelmien seksi? , jäättekö vain haaveilemaan kun olette suhteessa vai puhutteko avoimesti? Onko nainen tai mies kovin ennakkoluuloinen ja sanoo että tuntuu pahalta ennenkuin edes kokeillut?. Millaista seksiä yleensä harrastatte olitte parisuhteessa tai ette? pyrittekö monipuolisuuteen?.
Nämä kysymykset heitän kaikille 18-80vuotiaille miehille,naisille parisuhteessa tai ei.
Itse pidän monipuolisuudesta, pyrin antamaan naiselleni suuseksiä lähes joka kerta esileikkinä, lisäksi pieniä anaalitappeja tulee kans kokeiltua lisänä. Naiseni myös tykkää antaa minulle suuseksiä vaikka omaan ison ja se ei kunnolla mahdu suuhun, lisäksi leuka menee kipeäksi kuulemma nopeaan. Viimeksi kun oikein pyysi että saisi antaa suuseksiä niin otin suihkun jälkeen erektoituneen penikseni esiin , ja nainen tuumasi jälkeenpäin että sain sitä mitä pyysin todellakin SUUNTÄYTETTÄ :). meillä vaikka ollaan jo 30v ylitetty puhutaan avoimesti seksistä ja pyrimme kokeilemaan uutta, ollaan katsottu uusia asentoja yms , lisäksi erillaisia seksikkäitä asuja löytyy lisäksi. Mulla kävi tuuri että löysin samanlaisen "seksuaalisesti" aktiivisen ihmisen vierelleni, jottei tule niitä no no juttuja eli ei kaikkeen mitä ehdottaa. Meillä mennään niin että kokeillaan kaikkea toistemme rajoissa mitään sellaista ei tehdä mistä ei tykätä.
Mites muiden parisuhteesssa? Nämä asiat. Tosiaan olen erittäin erittäin seksuaalinen ihminen ja pidän seksistä varsinkin siitä että nainen nauttii.
On vaikea paikka jos suhteessa on seksuaalisesti aktiivinen ja toinen jolle seksi ei ole tärkeää pitää sitä vain seksinä. Sellaiset ihmiset jotka haluaa kahdestaan saavuttaa paljon siinä ovat varmasti keskimääräistä onnellisimpiakin uskon vahvasti.
Kommentit (20)
Vierailija kirjoitti:
Minusta olisi kivaa kokeilla vähän kaikkea mutta olen liian häveliäs ehdottamaan. Vain kännipäissäni todellinen pervo luontoni pääsee joskus vahingossa irti. Mieheni varmaan pitää minua jonain siveyden sipulina... Voi kun olisi vaan pokkaa ehdottaa mutta kun ei pysty niin ei pysty. Hän joskus kertoo mitä tykkäisi kokeilla mutta ne on kaikki niin kilttejä toiveita.
Eli meillä seksi on aika kaukana siitä mistä haaveilen. Määrät on tosi vaihtelevia, mies haluaisi tasaisesti ja usein, mulle sopisi ennemmin 1-2 kk irstailumaratonit ja sitten taas pitkä tauko.
Ja näköjään viimeisestä lauseesta puuttui sana kertaa. 1-2 kertaa kuukaudessa. 1 kk putkeen on jo vähän liikaa:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olemme olleet 30 vuotta yhdessä ja seksiä on saanut ja saan ihan riittävästi, tai ainakin melkein riittävästi. Nyt on vain alkanut tympiä, tympiä se että harrastetaan seksiä aina saman kaavan mukaan.
Pussailut, hyväilyt, rakastelua aina niissä kahdessa tai kolmessa asennossa, vaimo saa ensin ja minä hetken päästä. Ei mitään uutta tai erikoista, ei suuseksiä, ei anaalia tms. Aina saman kaavan mukaan, hitto.
Vaimoni on hyvännäköinen, hoikka ja muodokas eikä ikä ns. näy eli kaikin puolin seksikäs ja pantava edelleen. Minä en käytä alkoholia, en tupakoi, harrastan liikuntaa, mieskunto on hyvä jne. eli molemmat pidämme itsestämme huolta niin kuin koko tähänastisen elämämme.
Vaimo ei halua keskustella seksistä, ei halua antaa- eikä saada suuseksiä, ei muutella asentoa, ei harrastaa seksiä kuin kotisängyssä (ehkä silloin tällöin matkoilla hotellissa) eikä edes puhua asiasta sen enempää. Jos nostan asiaa esille niin hän on hiljaa ja sitten jossain vaiheessa tokaisee "jos ei näin kelpaa niin ei voi mitään". Se keskustelu on siinä ja jatketaan samaan malliin. Seksiä siis harrastetaan, vaimo pukeutuu varsin seksikkäästi mutta aina saman ennakoitavan kaavan mukaan. Saa rakastellessa orgasmitkin aina saman kaavan mukaan, Hän on omien sanojensa mukaan erittäin tyytyväinen seksielämäämme ja ei ymmärrä satunnaisia keskustelun avauksiani aiheesta.
Rakastan vaimoani, olen rakastanut jo 30 vuotta, haluan vaimoani, olen halunnut jo 30 vuotta mutta nyt on pakko myöntää että alkaa hiipumaan mielenkiinto siihen samaan sessioon, se on jo nähty.
Arki sujuu hienosti, on aina sujunut, kuten elämä yleensäkin ja kaikki on hyvin elämässä paitsi....
Ennen vaimoani olin pari vuotta suhteessa nuoreen naiseen jossa tehtiin kaikki temput mitä keksitiin ja vähän päälle, vuosikymmenten aikana on ollut muutama syrjähyppy jossa olen sentään saanut ja antanut kunnolla suuseksiä. Se ehkä nyt harmittaakin että kun tietää mitä se voisi olla. Olen jopa toivonut sormet ja varpaat ristissä että olisipa vaimollakin joku syrjähyppy joka avaisi hänet vaihtelevan seksin suuntaan mutta jos on ollut niin ei ole auttanut.
Nyt olen alkanut suunnata energiaani työhön ja liikuntaharrastuksiin entistä enemmän mutta en haluaisi uskoa että se nyt oli tässä, Ei se elämä näin voi mennä? Erota en halua sillä olemme elämämme tehneet kovasti töitä saavuttaaksemme sen mitä meillä on mutta.....mutta jos tarjoutuu mahdollisuus syrjähyppyyn niin kynnys on matalalla.
Alkaako tästä alamäki, jyrkkä alamäki seksielämäni osalta?
Vihaan seksuaalisuuttani ja itseäni. En voi koskaan elää tasapainoista, hyvää elämää sen takia. Haluaisin kuolla, mutta en uskalla senkään eteen tehdä mitään. Elämä on täyttä paskaa.
Ap...
Hyviä kommentteja ja tuttuja ajatuksia löytyi kyllä. Onhan se totta kun suhteessa ollaan niin se että seksi luistaa niin sitä on vähän pakko muutella ja monesti se on juuri naiselle vaikeata. Olen huomannut että naiset kyllä sanoo että kiinnostaa yms kokeilla kaikkea mut sitten kun suhteessa on niin huomaa että itse on monesti se joka ehdottaa. Onneksi nykyisessä suhteessa ei tarvitse yksin haaveilla ja keskustella seksistä, vaan puhumme siitä kahdestaan. Olemme kuitenkin jo sen verran vanhoja että elämme elämämme parasta aikaa mitä tulee seksiin. Olen sanonutkin puolisolle että SEKSIÄ pitää harrastaa, ja seksiä pitää muutella aika ajoin ettei se mene saman kaavan mukaan. Tottakait jos on esim raskaus aikaa yms niin seksi helposti menee yhdeksi ja samaksi sisään ja ulos työntymiseksi. Mutta muuten sitä kannattaa varjella ja keskustella siitä..
Jotkin naiset pitää outona jos seksistä puhuu avoimesti pitävät heti vähintään setä miehenä yms pervona. Vaikka se ei sitä ole. Seksistä kun pitää pystyä puhumaan ei se muuten toimi edes fyysisesti jos siltä osin ollaan lukossa. Kannattaa kokeilla ihan kaikkea mihin vain kummatkin suostuu, tehdä sellainen sopimus että tästä eteenpäin kokeillaan joka kerta uutta asentoa ,jotain pientä lisää esim: lelua.
Minun naiseni ei muita leluja kuin anustappeja hyväksy. Sanoikin että penikseni on puolet isompi kuin hänen sinkkuna käyttämänsä dildot. Sanoi tosiaan että yhtään isompi ei mene enää. Ja esim joskus kun laitan itselle penisrenkaan menee niin isoksi erektio ettei voi esim takaapäin panna.
Seksi ja parisuhde on hyvä asia kun sen oikein ymmärtää, ja tehkää kuten itse tein SANOIN HETI ALUSSA SUORAAN että olen seksuaalisesti aktiivinen ja luotettava ihminen haluan säännöllisesti sitä, ja haluan kehittyä siinä.
Vierailija kirjoitti:
Olemme olleet 30 vuotta yhdessä ja seksiä on saanut ja saan ihan riittävästi, tai ainakin melkein riittävästi. Nyt on vain alkanut tympiä, tympiä se että harrastetaan seksiä aina saman kaavan mukaan.
Olen jopa toivonut sormet ja varpaat ristissä että olisipa vaimollakin joku syrjähyppy joka avaisi hänet vaihtelevan seksin suuntaan mutta jos on ollut niin ei ole auttanut.
Nyt olen alkanut suunnata energiaani työhön ja liikuntaharrastuksiin entistä enemmän
Kolopalloileva julle keskittyy nyt vaan työhön ja liikuntaan ja tuo maikkulinsa Turun puolelle kerhomme tiloihin saamaan parin tunnin kielikylvyn, jormien tukin uiton ja meisselien imeskelyn. Lupauksemme on. Viikossa peli kuntoon. Palautuksen jälkeen imuteho taattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta olisi kivaa kokeilla vähän kaikkea mutta olen liian häveliäs ehdottamaan. Vain kännipäissäni todellinen pervo luontoni pääsee joskus vahingossa irti. Mieheni varmaan pitää minua jonain siveyden sipulina... Voi kun olisi vaan pokkaa ehdottaa mutta kun ei pysty niin ei pysty. Hän joskus kertoo mitä tykkäisi kokeilla mutta ne on kaikki niin kilttejä toiveita.
Eli meillä seksi on aika kaukana siitä mistä haaveilen. Määrät on tosi vaihtelevia, mies haluaisi tasaisesti ja usein, mulle sopisi ennemmin 1-2 kk irstailumaratonit ja sitten taas pitkä tauko.
Älä ole tyhmä, vaan tee ihan itsesi takia asialle jotain? Puhu miehellesi, kerro itsestäsi ja haluistasi.
Missä ihmeessä ja miksi naisista etenkin kasvatetaan tuollaisia seksiin kieroutuneesti suhtautuvia... tässä kulttuurissa on paljon parannettavaa
Vierailija kirjoitti:
Olemme olleet 30 vuotta yhdessä ja seksiä on saanut ja saan ihan riittävästi, tai ainakin melkein riittävästi. Nyt on vain alkanut tympiä, tympiä se että harrastetaan seksiä aina saman kaavan mukaan.
Pussailut, hyväilyt, rakastelua aina niissä kahdessa tai kolmessa asennossa, vaimo saa ensin ja minä hetken päästä. Ei mitään uutta tai erikoista, ei suuseksiä, ei anaalia tms. Aina saman kaavan mukaan, hitto.
Vaimoni on hyvännäköinen, hoikka ja muodokas eikä ikä ns. näy eli kaikin puolin seksikäs ja pantava edelleen. Minä en käytä alkoholia, en tupakoi, harrastan liikuntaa, mieskunto on hyvä jne. eli molemmat pidämme itsestämme huolta niin kuin koko tähänastisen elämämme.
Vaimo ei halua keskustella seksistä, ei halua antaa- eikä saada suuseksiä, ei muutella asentoa, ei harrastaa seksiä kuin kotisängyssä (ehkä silloin tällöin matkoilla hotellissa) eikä edes puhua asiasta sen enempää. Jos nostan asiaa esille niin hän on hiljaa ja sitten jossain vaiheessa tokaisee "jos ei näin kelpaa niin ei voi mitään". Se keskustelu on siinä ja jatketaan samaan malliin. Seksiä siis harrastetaan, vaimo pukeutuu varsin seksikkäästi mutta aina saman ennakoitavan kaavan mukaan. Saa rakastellessa orgasmitkin aina saman kaavan mukaan, Hän on omien sanojensa mukaan erittäin tyytyväinen seksielämäämme ja ei ymmärrä satunnaisia keskustelun avauksiani aiheesta.
Rakastan vaimoani, olen rakastanut jo 30 vuotta, haluan vaimoani, olen halunnut jo 30 vuotta mutta nyt on pakko myöntää että alkaa hiipumaan mielenkiinto siihen samaan sessioon, se on jo nähty.
Arki sujuu hienosti, on aina sujunut, kuten elämä yleensäkin ja kaikki on hyvin elämässä paitsi....
Ennen vaimoani olin pari vuotta suhteessa nuoreen naiseen jossa tehtiin kaikki temput mitä keksitiin ja vähän päälle, vuosikymmenten aikana on ollut muutama syrjähyppy jossa olen sentään saanut ja antanut kunnolla suuseksiä. Se ehkä nyt harmittaakin että kun tietää mitä se voisi olla. Olen jopa toivonut sormet ja varpaat ristissä että olisipa vaimollakin joku syrjähyppy joka avaisi hänet vaihtelevan seksin suuntaan mutta jos on ollut niin ei ole auttanut.
Nyt olen alkanut suunnata energiaani työhön ja liikuntaharrastuksiin entistä enemmän mutta en haluaisi uskoa että se nyt oli tässä, Ei se elämä näin voi mennä? Erota en halua sillä olemme elämämme tehneet kovasti töitä saavuttaaksemme sen mitä meillä on mutta.....mutta jos tarjoutuu mahdollisuus syrjähyppyyn niin kynnys on matalalla.
Alkaako tästä alamäki, jyrkkä alamäki seksielämäni osalta?
Ööö....mitä.mä.just.luin. kynnys matala? Ei sulla mies hyvä ole kynnystä kun olet jo pettänyt. Rakastanut vaimoasi 30 vuotta ja silti pettänyt? Sympatiat oli jo puoellasi kunnes pääsin jutun loppuun. Mistäs tiedät ettei vaimosi aavista näitä sivuseikkailujasi? Silloin ei ainakaan tee mieli kovinkaan erikoisuuksia ruveta puuhaamaan kun tietää että oma mies köy muissakin koloissa. Ja rehellisesti voisit avata asian, että jos ei vaimo halua muuta tarjota haluat sinä vapauden käydä välillä muualla. Toisaalta, ei taida olla sinun juttusi tuo rehellisyys.
Itse elän jo 15 vuotta parisuhteessa jossa en ole saanut toivomaani seksiä enää 8 vuoteen. Olen varmaan liian ällöttävä siihen. Mies ei halua antaa suuseksiä mutta haluaa vastaanottaa. Mies haluaa aina kahdella samalla kaavalla, omiin ehdotuksiini ei koskaan suostu. Mies saa aina orgasmin, minä en koskaan paitsi yksinäni jos jään hoitamaan homman loppuun, miestä kun ei kiinnosta. Mies haluaa että pukeudun seksikkäästi,itse ei täytä ainoataakaan toiveitani, ei edes esileikin annosta. Mutta silti ei olisi ikinä tullut mieleenikään pettää. Eroa olen harkinnut ja varmaan siihen päädytäänkin, mutta itsekunnioitus ja arvostus toista kohtaan on sen verta isot ettei tulisi mieleenikään pettää. Ensin jätetään ja sitten muhinoidaan muiden kanssa jos ei ole asiasta sovittu yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No joo. Ensinnäkin totean, että taidan pyöriä tällä palstalla vanhasta tottumuksesta, enkä niinkään suuresta kiinnostuksesta asiaan.
Huomaan, että kiinnostus seksiin ja seksuaalisuuteen on viimeksi kuluneen vuoden aikana muuttunut hiljaisempaan suuntaan. Se johtuu suurelta osin lääkityksestäni, jota käytän nukahtamisen apuna, olen erittäin huonouninen, ja kärsinyt pitkistä unettomuusjaksoista.
Aikaisemmin oma libido oli niin voimakas, että se ei olisi ottanut osumaa varmaan juuri mistään. Mutta nyt ottaa. Meidän seksielämämme on pääosin oikein hyvää - keskustelemme, tiedämme toistemme mieltymyksistä (tai käytännössä niiden puutteesta), ja taitoa on karttunut vuosien varrella. Harvoin on pitkiä taukoja seksissä, ainakaan yli kuukauden mittaista taukoa ei ole vauvavuosien, matkojen tai muiden vastaavien erikoistilanteiden ulkopuolella koskaan ollut. Yhteisiä vuosia kohta 20.
Nyt on tosin omalta osaltani niin, että ainakin näin talvella, pimeään aikaan, pienessä työstressissä, ei seksi varsinaisesti kiinnosta kovin usein. Ajattelen siihen liittyviä asioita tottumuksesta, mutta ns. panetusta ei juuri pääse syntymään. Harrastamme seksiä välillä pari kertaa viikossa, välillä on parin viikon taukoja - ja osaksi omasta tilanteestani johtuen. Vaimo haluaisi varmaan enemmän, ja selkeästi myös nauttii enemmän kuin minä. Ehkä haluaisin seksissä vielä joskus kokeilla jotakin pientä piristävää, mutta en mitään radikaalia tai erikoista. Tulevana kesänä esimerkiksi luontoseksi olisi varmasti hauskaa, nuorena nautimme joskus tilanteesta, jossa saatoimme "joutua kiinni", mutta nykyisin sitä on tullut niin mukavuudenhaluiseksi, että ei ole viitsinyt järjestää tilaisuuksia tuollaisille kokeiluille (lastenkin takia).
Vierailija kirjoitti:
Olemme olleet 30 vuotta yhdessä ja seksiä on saanut ja saan ihan riittävästi, tai ainakin melkein riittävästi. Nyt on vain alkanut tympiä, tympiä se että harrastetaan seksiä aina saman kaavan mukaan.
Pussailut, hyväilyt, rakastelua aina niissä kahdessa tai kolmessa asennossa, vaimo saa ensin ja minä hetken päästä. Ei mitään uutta tai erikoista, ei suuseksiä, ei anaalia tms. Aina saman kaavan mukaan, hitto.
Vaimoni on hyvännäköinen, hoikka ja muodokas eikä ikä ns. näy eli kaikin puolin seksikäs ja pantava edelleen. Minä en käytä alkoholia, en tupakoi, harrastan liikuntaa, mieskunto on hyvä jne. eli molemmat pidämme itsestämme huolta niin kuin koko tähänastisen elämämme.
Vaimo ei halua keskustella seksistä, ei halua antaa- eikä saada suuseksiä, ei muutella asentoa, ei harrastaa seksiä kuin kotisängyssä (ehkä silloin tällöin matkoilla hotellissa) eikä edes puhua asiasta sen enempää. Jos nostan asiaa esille niin hän on hiljaa ja sitten jossain vaiheessa tokaisee "jos ei näin kelpaa niin ei voi mitään". Se keskustelu on siinä ja jatketaan samaan malliin. Seksiä siis harrastetaan, vaimo pukeutuu varsin seksikkäästi mutta aina saman ennakoitavan kaavan mukaan. Saa rakastellessa orgasmitkin aina saman kaavan mukaan, Hän on omien sanojensa mukaan erittäin tyytyväinen seksielämäämme ja ei ymmärrä satunnaisia keskustelun avauksiani aiheesta.
Rakastan vaimoani, olen rakastanut jo 30 vuotta, haluan vaimoani, olen halunnut jo 30 vuotta mutta nyt on pakko myöntää että alkaa hiipumaan mielenkiinto siihen samaan sessioon, se on jo nähty.
Arki sujuu hienosti, on aina sujunut, kuten elämä yleensäkin ja kaikki on hyvin elämässä paitsi....
Ennen vaimoani olin pari vuotta suhteessa nuoreen naiseen jossa tehtiin kaikki temput mitä keksitiin ja vähän päälle, vuosikymmenten aikana on ollut muutama syrjähyppy jossa olen sentään saanut ja antanut kunnolla suuseksiä. Se ehkä nyt harmittaakin että kun tietää mitä se voisi olla. Olen jopa toivonut sormet ja varpaat ristissä että olisipa vaimollakin joku syrjähyppy joka avaisi hänet vaihtelevan seksin suuntaan mutta jos on ollut niin ei ole auttanut.
Nyt olen alkanut suunnata energiaani työhön ja liikuntaharrastuksiin entistä enemmän mutta en haluaisi uskoa että se nyt oli tässä, Ei se elämä näin voi mennä? Erota en halua sillä olemme elämämme tehneet kovasti töitä saavuttaaksemme sen mitä meillä on mutta.....mutta jos tarjoutuu mahdollisuus syrjähyppyyn niin kynnys on matalalla.
Alkaako tästä alamäki, jyrkkä alamäki seksielämäni osalta?
Loistava kirjoitus - rehellinenkin!
Olisi kiva kuulla palstalaisten kommentteja tämän kirjoittajan kuvaamaan tilanteeseen: "Vaimo ei halua keskustella seksistä, ei halua antaa- eikä saada suuseksiä, ei muutella asentoa, ei harrastaa seksiä kuin kotisängyssä (ehkä silloin tällöin matkoilla hotellissa) eikä edes puhua asiasta sen enempää. Jos nostan asiaa esille niin hän on hiljaa ja sitten jossain vaiheessa tokaisee "jos ei näin kelpaa niin ei voi mitään". Se keskustelu on siinä ja jatketaan samaan malliin."
Miten tuon umpisolmun voisi keskustelemalla - ilman erouhkauksia tms - avata?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi voi, kun se on vieläkin Suomessa ongelmana, että kunnon naisen pitää olla kaino ja siveä eikä mikään halveksittava kiimainen narttu. Voi olla, että ns. vanhaa koiraa ei enää voi opettaa istumaan. Ehkä terapeutista voisi olla apua?
Tässä viimeisimmässä omassa suhteessani pidin ongelmana sellaista, että mies aina parin kerran jälkeen vaikutti kyllästyvän keksimiini uutuuksiin, ja oli itse hyvin haluton olemaan minulle mieliksi. Eli minusta rakastelu meni yksipuoliseksi temppuiluksi, ja halun kohde en ollut minä, vaan jonkinlainen kokemusten keräily.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme olleet 30 vuotta yhdessä ja seksiä on saanut ja saan ihan riittävästi, tai ainakin melkein riittävästi. Nyt on vain alkanut tympiä, tympiä se että harrastetaan seksiä aina saman kaavan mukaan.
Pussailut, hyväilyt, rakastelua aina niissä kahdessa tai kolmessa asennossa, vaimo saa ensin ja minä hetken päästä. Ei mitään uutta tai erikoista, ei suuseksiä, ei anaalia tms. Aina saman kaavan mukaan, hitto.
Vaimoni on hyvännäköinen, hoikka ja muodokas eikä ikä ns. näy eli kaikin puolin seksikäs ja pantava edelleen. Minä en käytä alkoholia, en tupakoi, harrastan liikuntaa, mieskunto on hyvä jne. eli molemmat pidämme itsestämme huolta niin kuin koko tähänastisen elämämme.
Vaimo ei halua keskustella seksistä, ei halua antaa- eikä saada suuseksiä, ei muutella asentoa, ei harrastaa seksiä kuin kotisängyssä (ehkä silloin tällöin matkoilla hotellissa) eikä edes puhua asiasta sen enempää. Jos nostan asiaa esille niin hän on hiljaa ja sitten jossain vaiheessa tokaisee "jos ei näin kelpaa niin ei voi mitään". Se keskustelu on siinä ja jatketaan samaan malliin. Seksiä siis harrastetaan, vaimo pukeutuu varsin seksikkäästi mutta aina saman ennakoitavan kaavan mukaan. Saa rakastellessa orgasmitkin aina saman kaavan mukaan, Hän on omien sanojensa mukaan erittäin tyytyväinen seksielämäämme ja ei ymmärrä satunnaisia keskustelun avauksiani aiheesta.
Rakastan vaimoani, olen rakastanut jo 30 vuotta, haluan vaimoani, olen halunnut jo 30 vuotta mutta nyt on pakko myöntää että alkaa hiipumaan mielenkiinto siihen samaan sessioon, se on jo nähty.
Arki sujuu hienosti, on aina sujunut, kuten elämä yleensäkin ja kaikki on hyvin elämässä paitsi....
Ennen vaimoani olin pari vuotta suhteessa nuoreen naiseen jossa tehtiin kaikki temput mitä keksitiin ja vähän päälle, vuosikymmenten aikana on ollut muutama syrjähyppy jossa olen sentään saanut ja antanut kunnolla suuseksiä. Se ehkä nyt harmittaakin että kun tietää mitä se voisi olla. Olen jopa toivonut sormet ja varpaat ristissä että olisipa vaimollakin joku syrjähyppy joka avaisi hänet vaihtelevan seksin suuntaan mutta jos on ollut niin ei ole auttanut.
Nyt olen alkanut suunnata energiaani työhön ja liikuntaharrastuksiin entistä enemmän mutta en haluaisi uskoa että se nyt oli tässä, Ei se elämä näin voi mennä? Erota en halua sillä olemme elämämme tehneet kovasti töitä saavuttaaksemme sen mitä meillä on mutta.....mutta jos tarjoutuu mahdollisuus syrjähyppyyn niin kynnys on matalalla.
Alkaako tästä alamäki, jyrkkä alamäki seksielämäni osalta?
Ööö....mitä.mä.just.luin. kynnys matala? Ei sulla mies hyvä ole kynnystä kun olet jo pettänyt. Rakastanut vaimoasi 30 vuotta ja silti pettänyt? Sympatiat oli jo puoellasi kunnes pääsin jutun loppuun. Mistäs tiedät ettei vaimosi aavista näitä sivuseikkailujasi? Silloin ei ainakaan tee mieli kovinkaan erikoisuuksia ruveta puuhaamaan kun tietää että oma mies köy muissakin koloissa. Ja rehellisesti voisit avata asian, että jos ei vaimo halua muuta tarjota haluat sinä vapauden käydä välillä muualla. Toisaalta, ei taida olla sinun juttusi tuo rehellisyys.
Itse elän jo 15 vuotta parisuhteessa jossa en ole saanut toivomaani seksiä enää 8 vuoteen. Olen varmaan liian ällöttävä siihen. Mies ei halua antaa suuseksiä mutta haluaa vastaanottaa. Mies haluaa aina kahdella samalla kaavalla, omiin ehdotuksiini ei koskaan suostu. Mies saa aina orgasmin, minä en koskaan paitsi yksinäni jos jään hoitamaan homman loppuun, miestä kun ei kiinnosta. Mies haluaa että pukeudun seksikkäästi,itse ei täytä ainoataakaan toiveitani, ei edes esileikin annosta. Mutta silti ei olisi ikinä tullut mieleenikään pettää. Eroa olen harkinnut ja varmaan siihen päädytäänkin, mutta itsekunnioitus ja arvostus toista kohtaan on sen verta isot ettei tulisi mieleenikään pettää. Ensin jätetään ja sitten muhinoidaan muiden kanssa jos ei ole asiasta sovittu yhdessä.
Aika kärkkäästi tuomitset toisen valinnat.
No, tuli kirjoituksestasi mieleen, että mainitsit itsekunnioituksen, mutta silti alistut tanssimaan miehesi pillin mukaan vaatimatta mitään takaisin. Ja sitten vielä ylistät kunnollisuuttasi. Onkohan nyt kuitenkin niin, että et osaa oikein vetää rajojasi etkä odottaa osaksesi arvostavaa käytöstä? Se, että venyt ja venyt, ei tee sinusta hienoa ja kunnollista ihmistä, vaan se kielii mielestäni siitä ettet oikein osaa arvostaa itseäsi.
Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä naisen pitää vaatia itselleen mitä haluaa. Johan siinä traumatisoituu, kun mies vuosi vuodelta vaan panee, eikä nainen saa mitään. Jättäsin miehen heti muutaman kuukauden koeajan jälkeen jos tommosen olisin saanut. Tosiaan, itsekunnioitusta nyt vaan! Eikä mitään suikkareita ei yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme olleet 30 vuotta yhdessä ja seksiä on saanut ja saan ihan riittävästi, tai ainakin melkein riittävästi. Nyt on vain alkanut tympiä, tympiä se että harrastetaan seksiä aina saman kaavan mukaan.
Pussailut, hyväilyt, rakastelua aina niissä kahdessa tai kolmessa asennossa, vaimo saa ensin ja minä hetken päästä. Ei mitään uutta tai erikoista, ei suuseksiä, ei anaalia tms. Aina saman kaavan mukaan, hitto.
Vaimoni on hyvännäköinen, hoikka ja muodokas eikä ikä ns. näy eli kaikin puolin seksikäs ja pantava edelleen. Minä en käytä alkoholia, en tupakoi, harrastan liikuntaa, mieskunto on hyvä jne. eli molemmat pidämme itsestämme huolta niin kuin koko tähänastisen elämämme.
Vaimo ei halua keskustella seksistä, ei halua antaa- eikä saada suuseksiä, ei muutella asentoa, ei harrastaa seksiä kuin kotisängyssä (ehkä silloin tällöin matkoilla hotellissa) eikä edes puhua asiasta sen enempää. Jos nostan asiaa esille niin hän on hiljaa ja sitten jossain vaiheessa tokaisee "jos ei näin kelpaa niin ei voi mitään". Se keskustelu on siinä ja jatketaan samaan malliin. Seksiä siis harrastetaan, vaimo pukeutuu varsin seksikkäästi mutta aina saman ennakoitavan kaavan mukaan. Saa rakastellessa orgasmitkin aina saman kaavan mukaan, Hän on omien sanojensa mukaan erittäin tyytyväinen seksielämäämme ja ei ymmärrä satunnaisia keskustelun avauksiani aiheesta.
Rakastan vaimoani, olen rakastanut jo 30 vuotta, haluan vaimoani, olen halunnut jo 30 vuotta mutta nyt on pakko myöntää että alkaa hiipumaan mielenkiinto siihen samaan sessioon, se on jo nähty.
Arki sujuu hienosti, on aina sujunut, kuten elämä yleensäkin ja kaikki on hyvin elämässä paitsi....
Ennen vaimoani olin pari vuotta suhteessa nuoreen naiseen jossa tehtiin kaikki temput mitä keksitiin ja vähän päälle, vuosikymmenten aikana on ollut muutama syrjähyppy jossa olen sentään saanut ja antanut kunnolla suuseksiä. Se ehkä nyt harmittaakin että kun tietää mitä se voisi olla. Olen jopa toivonut sormet ja varpaat ristissä että olisipa vaimollakin joku syrjähyppy joka avaisi hänet vaihtelevan seksin suuntaan mutta jos on ollut niin ei ole auttanut.
Nyt olen alkanut suunnata energiaani työhön ja liikuntaharrastuksiin entistä enemmän mutta en haluaisi uskoa että se nyt oli tässä, Ei se elämä näin voi mennä? Erota en halua sillä olemme elämämme tehneet kovasti töitä saavuttaaksemme sen mitä meillä on mutta.....mutta jos tarjoutuu mahdollisuus syrjähyppyyn niin kynnys on matalalla.
Alkaako tästä alamäki, jyrkkä alamäki seksielämäni osalta?
Ööö....mitä.mä.just.luin. kynnys matala? Ei sulla mies hyvä ole kynnystä kun olet jo pettänyt. Rakastanut vaimoasi 30 vuotta ja silti pettänyt? Sympatiat oli jo puoellasi kunnes pääsin jutun loppuun. Mistäs tiedät ettei vaimosi aavista näitä sivuseikkailujasi? Silloin ei ainakaan tee mieli kovinkaan erikoisuuksia ruveta puuhaamaan kun tietää että oma mies köy muissakin koloissa. Ja rehellisesti voisit avata asian, että jos ei vaimo halua muuta tarjota haluat sinä vapauden käydä välillä muualla. Toisaalta, ei taida olla sinun juttusi tuo rehellisyys.
Itse elän jo 15 vuotta parisuhteessa jossa en ole saanut toivomaani seksiä enää 8 vuoteen. Olen varmaan liian ällöttävä siihen. Mies ei halua antaa suuseksiä mutta haluaa vastaanottaa. Mies haluaa aina kahdella samalla kaavalla, omiin ehdotuksiini ei koskaan suostu. Mies saa aina orgasmin, minä en koskaan paitsi yksinäni jos jään hoitamaan homman loppuun, miestä kun ei kiinnosta. Mies haluaa että pukeudun seksikkäästi,itse ei täytä ainoataakaan toiveitani, ei edes esileikin annosta. Mutta silti ei olisi ikinä tullut mieleenikään pettää. Eroa olen harkinnut ja varmaan siihen päädytäänkin, mutta itsekunnioitus ja arvostus toista kohtaan on sen verta isot ettei tulisi mieleenikään pettää. Ensin jätetään ja sitten muhinoidaan muiden kanssa jos ei ole asiasta sovittu yhdessä.Aika kärkkäästi tuomitset toisen valinnat.
No, tuli kirjoituksestasi mieleen, että mainitsit itsekunnioituksen, mutta silti alistut tanssimaan miehesi pillin mukaan vaatimatta mitään takaisin. Ja sitten vielä ylistät kunnollisuuttasi. Onkohan nyt kuitenkin niin, että et osaa oikein vetää rajojasi etkä odottaa osaksesi arvostavaa käytöstä? Se, että venyt ja venyt, ei tee sinusta hienoa ja kunnollista ihmistä, vaan se kielii mielestäni siitä ettet oikein osaa arvostaa itseäsi.
Eri
Olen tuo jonka valinnat kirjoittaja tuomitsee hanakasti.
Minä en tuomitse hänen tilannetta, pidän sitä valitettavana. Olen työskennellyt yli 20 vuotta naisvaltaisella alalla ja erinäisissä tilanteissa naiset ovat esittäneet varsin henkilökohtaisistakin ehdotuksia muutaman lasillisen jälkeen varsinkin kun ollaan kotoa riittävän kaukana kotoa. Niistä tilanteista olen pitänyt linjani ja vetäytynyt tilanteesta sivuun ja satunnaiset syrjähypyt ovat tapahtuneet muunlaisessa ympäristössä. En ole erityisen ylpeä niistä mutta näin on käynyt ja ihan mukavia kokemuksia nekin ovat olleet, valitan jos joku niistä täällä pahastuu.
Sinänsä olla uskollinen haastavassakin elämäntilanteessa on kunnioitettavaa, kuten tämän "tuomitsijan" mutta mielestäni johonkin sen raja tulee vetää. Ja kun naisvaltaisen työympäristön juttuja on erilaisissa tilanteissa vuosia kuunnellut niin raja on usein naisillakin aika häilyvä. Sellainen raja on ilmeisesti hyväksyttävä joka sopii kulloiseenkin tilanteeseen eli se kuuluisa veteen piirretty viiva.
Keskustelin taannoin naispuolisen ystäväni kanssa asiasta yleisesti niin hän sanoi että avatkaa viinipullo saman pöydän ääressä ja istukaa siinä niin kauan kun olette saaneet asiat selväksi. Siitäkään ei oikein apua ole sillä molemmilla on jäänyt vuosien aikana alkoholin käyttö pois. Mutta kun kaiken muun saamme järjestymään keskustelemalla niin tuntuu nyt niin erikoiselta miksi tästä ei voi puhua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies51 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme olleet 30 vuotta yhdessä ja seksiä on saanut ja saan ihan riittävästi, tai ainakin melkein riittävästi. Nyt on vain alkanut tympiä, tympiä se että harrastetaan seksiä aina saman kaavan mukaan.
Pussailut, hyväilyt, rakastelua aina niissä kahdessa tai kolmessa asennossa, vaimo saa ensin ja minä hetken päästä. Ei mitään uutta tai erikoista, ei suuseksiä, ei anaalia tms. Aina saman kaavan mukaan, hitto.
Vaimoni on hyvännäköinen, hoikka ja muodokas eikä ikä ns. näy eli kaikin puolin seksikäs ja pantava edelleen. Minä en käytä alkoholia, en tupakoi, harrastan liikuntaa, mieskunto on hyvä jne. eli molemmat pidämme itsestämme huolta niin kuin koko tähänastisen elämämme.
Vaimo ei halua keskustella seksistä, ei halua antaa- eikä saada suuseksiä, ei muutella asentoa, ei harrastaa seksiä kuin kotisängyssä (ehkä silloin tällöin matkoilla hotellissa) eikä edes puhua asiasta sen enempää. Jos nostan asiaa esille niin hän on hiljaa ja sitten jossain vaiheessa tokaisee "jos ei näin kelpaa niin ei voi mitään". Se keskustelu on siinä ja jatketaan samaan malliin. Seksiä siis harrastetaan, vaimo pukeutuu varsin seksikkäästi mutta aina saman ennakoitavan kaavan mukaan. Saa rakastellessa orgasmitkin aina saman kaavan mukaan, Hän on omien sanojensa mukaan erittäin tyytyväinen seksielämäämme ja ei ymmärrä satunnaisia keskustelun avauksiani aiheesta.
Rakastan vaimoani, olen rakastanut jo 30 vuotta, haluan vaimoani, olen halunnut jo 30 vuotta mutta nyt on pakko myöntää että alkaa hiipumaan mielenkiinto siihen samaan sessioon, se on jo nähty.
Arki sujuu hienosti, on aina sujunut, kuten elämä yleensäkin ja kaikki on hyvin elämässä paitsi....
Ennen vaimoani olin pari vuotta suhteessa nuoreen naiseen jossa tehtiin kaikki temput mitä keksitiin ja vähän päälle, vuosikymmenten aikana on ollut muutama syrjähyppy jossa olen sentään saanut ja antanut kunnolla suuseksiä. Se ehkä nyt harmittaakin että kun tietää mitä se voisi olla. Olen jopa toivonut sormet ja varpaat ristissä että olisipa vaimollakin joku syrjähyppy joka avaisi hänet vaihtelevan seksin suuntaan mutta jos on ollut niin ei ole auttanut.
Nyt olen alkanut suunnata energiaani työhön ja liikuntaharrastuksiin entistä enemmän mutta en haluaisi uskoa että se nyt oli tässä, Ei se elämä näin voi mennä? Erota en halua sillä olemme elämämme tehneet kovasti töitä saavuttaaksemme sen mitä meillä on mutta.....mutta jos tarjoutuu mahdollisuus syrjähyppyyn niin kynnys on matalalla.
Alkaako tästä alamäki, jyrkkä alamäki seksielämäni osalta?
Loistava kirjoitus - rehellinenkin!
Olisi kiva kuulla palstalaisten kommentteja tämän kirjoittajan kuvaamaan tilanteeseen: "Vaimo ei halua keskustella seksistä, ei halua antaa- eikä saada suuseksiä, ei muutella asentoa, ei harrastaa seksiä kuin kotisängyssä (ehkä silloin tällöin matkoilla hotellissa) eikä edes puhua asiasta sen enempää. Jos nostan asiaa esille niin hän on hiljaa ja sitten jossain vaiheessa tokaisee "jos ei näin kelpaa niin ei voi mitään". Se keskustelu on siinä ja jatketaan samaan malliin."
Miten tuon umpisolmun voisi keskustelemalla - ilman erouhkauksia tms - avata?
Ottamalla asian esiin ja kertomalla rehellisesti, että se ei riitä minulle ja tarvitsen enenmän. Mutta tuo kirjoituksen aloittaja nyt jokatapauksessa on jo pettänyt vaimoaan joten enpä oikein tiedä onko tuossa suhteessa mitään avointa ja rehellistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme olleet 30 vuotta yhdessä ja seksiä on saanut ja saan ihan riittävästi, tai ainakin melkein riittävästi. Nyt on vain alkanut tympiä, tympiä se että harrastetaan seksiä aina saman kaavan mukaan.
Pussailut, hyväilyt, rakastelua aina niissä kahdessa tai kolmessa asennossa, vaimo saa ensin ja minä hetken päästä. Ei mitään uutta tai erikoista, ei suuseksiä, ei anaalia tms. Aina saman kaavan mukaan, hitto.
Vaimoni on hyvännäköinen, hoikka ja muodokas eikä ikä ns. näy eli kaikin puolin seksikäs ja pantava edelleen. Minä en käytä alkoholia, en tupakoi, harrastan liikuntaa, mieskunto on hyvä jne. eli molemmat pidämme itsestämme huolta niin kuin koko tähänastisen elämämme.
Vaimo ei halua keskustella seksistä, ei halua antaa- eikä saada suuseksiä, ei muutella asentoa, ei harrastaa seksiä kuin kotisängyssä (ehkä silloin tällöin matkoilla hotellissa) eikä edes puhua asiasta sen enempää. Jos nostan asiaa esille niin hän on hiljaa ja sitten jossain vaiheessa tokaisee "jos ei näin kelpaa niin ei voi mitään". Se keskustelu on siinä ja jatketaan samaan malliin. Seksiä siis harrastetaan, vaimo pukeutuu varsin seksikkäästi mutta aina saman ennakoitavan kaavan mukaan. Saa rakastellessa orgasmitkin aina saman kaavan mukaan, Hän on omien sanojensa mukaan erittäin tyytyväinen seksielämäämme ja ei ymmärrä satunnaisia keskustelun avauksiani aiheesta.
Rakastan vaimoani, olen rakastanut jo 30 vuotta, haluan vaimoani, olen halunnut jo 30 vuotta mutta nyt on pakko myöntää että alkaa hiipumaan mielenkiinto siihen samaan sessioon, se on jo nähty.
Arki sujuu hienosti, on aina sujunut, kuten elämä yleensäkin ja kaikki on hyvin elämässä paitsi....
Ennen vaimoani olin pari vuotta suhteessa nuoreen naiseen jossa tehtiin kaikki temput mitä keksitiin ja vähän päälle, vuosikymmenten aikana on ollut muutama syrjähyppy jossa olen sentään saanut ja antanut kunnolla suuseksiä. Se ehkä nyt harmittaakin että kun tietää mitä se voisi olla. Olen jopa toivonut sormet ja varpaat ristissä että olisipa vaimollakin joku syrjähyppy joka avaisi hänet vaihtelevan seksin suuntaan mutta jos on ollut niin ei ole auttanut.
Nyt olen alkanut suunnata energiaani työhön ja liikuntaharrastuksiin entistä enemmän mutta en haluaisi uskoa että se nyt oli tässä, Ei se elämä näin voi mennä? Erota en halua sillä olemme elämämme tehneet kovasti töitä saavuttaaksemme sen mitä meillä on mutta.....mutta jos tarjoutuu mahdollisuus syrjähyppyyn niin kynnys on matalalla.
Alkaako tästä alamäki, jyrkkä alamäki seksielämäni osalta?
Ööö....mitä.mä.just.luin. kynnys matala? Ei sulla mies hyvä ole kynnystä kun olet jo pettänyt. Rakastanut vaimoasi 30 vuotta ja silti pettänyt? Sympatiat oli jo puoellasi kunnes pääsin jutun loppuun. Mistäs tiedät ettei vaimosi aavista näitä sivuseikkailujasi? Silloin ei ainakaan tee mieli kovinkaan erikoisuuksia ruveta puuhaamaan kun tietää että oma mies köy muissakin koloissa. Ja rehellisesti voisit avata asian, että jos ei vaimo halua muuta tarjota haluat sinä vapauden käydä välillä muualla. Toisaalta, ei taida olla sinun juttusi tuo rehellisyys.
Itse elän jo 15 vuotta parisuhteessa jossa en ole saanut toivomaani seksiä enää 8 vuoteen. Olen varmaan liian ällöttävä siihen. Mies ei halua antaa suuseksiä mutta haluaa vastaanottaa. Mies haluaa aina kahdella samalla kaavalla, omiin ehdotuksiini ei koskaan suostu. Mies saa aina orgasmin, minä en koskaan paitsi yksinäni jos jään hoitamaan homman loppuun, miestä kun ei kiinnosta. Mies haluaa että pukeudun seksikkäästi,itse ei täytä ainoataakaan toiveitani, ei edes esileikin annosta. Mutta silti ei olisi ikinä tullut mieleenikään pettää. Eroa olen harkinnut ja varmaan siihen päädytäänkin, mutta itsekunnioitus ja arvostus toista kohtaan on sen verta isot ettei tulisi mieleenikään pettää. Ensin jätetään ja sitten muhinoidaan muiden kanssa jos ei ole asiasta sovittu yhdessä.Aika kärkkäästi tuomitset toisen valinnat.
No, tuli kirjoituksestasi mieleen, että mainitsit itsekunnioituksen, mutta silti alistut tanssimaan miehesi pillin mukaan vaatimatta mitään takaisin. Ja sitten vielä ylistät kunnollisuuttasi. Onkohan nyt kuitenkin niin, että et osaa oikein vetää rajojasi etkä odottaa osaksesi arvostavaa käytöstä? Se, että venyt ja venyt, ei tee sinusta hienoa ja kunnollista ihmistä, vaan se kielii mielestäni siitä ettet oikein osaa arvostaa itseäsi.
Eri
Itsekunnioitus on mielestäni sitä, että kohtelee muita läheisiään niin hyvin kuin pystyy eikä tahallaan satuta ketään. Arvostaa itseään ja valintojaan. Ja kuten kirjoitin, ero on tulossa luultavammin joten älä murehdi, osaan kyllä pitää myös puoleni. Itseäni ei ollut tarkoitus nostaa jalustalle. Huonosti asian toin esille. Pointti oli se, että jos itse pettää ja kohtelee kumppaniaan huijaten ja vehtaamalla selän takana, ei voi olettaa toiselta täydellistä avoimuutta ja estottottomuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme olleet 30 vuotta yhdessä ja seksiä on saanut ja saan ihan riittävästi, tai ainakin melkein riittävästi. Nyt on vain alkanut tympiä, tympiä se että harrastetaan seksiä aina saman kaavan mukaan.
Pussailut, hyväilyt, rakastelua aina niissä kahdessa tai kolmessa asennossa, vaimo saa ensin ja minä hetken päästä. Ei mitään uutta tai erikoista, ei suuseksiä, ei anaalia tms. Aina saman kaavan mukaan, hitto.
Vaimoni on hyvännäköinen, hoikka ja muodokas eikä ikä ns. näy eli kaikin puolin seksikäs ja pantava edelleen. Minä en käytä alkoholia, en tupakoi, harrastan liikuntaa, mieskunto on hyvä jne. eli molemmat pidämme itsestämme huolta niin kuin koko tähänastisen elämämme.
Vaimo ei halua keskustella seksistä, ei halua antaa- eikä saada suuseksiä, ei muutella asentoa, ei harrastaa seksiä kuin kotisängyssä (ehkä silloin tällöin matkoilla hotellissa) eikä edes puhua asiasta sen enempää. Jos nostan asiaa esille niin hän on hiljaa ja sitten jossain vaiheessa tokaisee "jos ei näin kelpaa niin ei voi mitään". Se keskustelu on siinä ja jatketaan samaan malliin. Seksiä siis harrastetaan, vaimo pukeutuu varsin seksikkäästi mutta aina saman ennakoitavan kaavan mukaan. Saa rakastellessa orgasmitkin aina saman kaavan mukaan, Hän on omien sanojensa mukaan erittäin tyytyväinen seksielämäämme ja ei ymmärrä satunnaisia keskustelun avauksiani aiheesta.
Rakastan vaimoani, olen rakastanut jo 30 vuotta, haluan vaimoani, olen halunnut jo 30 vuotta mutta nyt on pakko myöntää että alkaa hiipumaan mielenkiinto siihen samaan sessioon, se on jo nähty.
Arki sujuu hienosti, on aina sujunut, kuten elämä yleensäkin ja kaikki on hyvin elämässä paitsi....
Ennen vaimoani olin pari vuotta suhteessa nuoreen naiseen jossa tehtiin kaikki temput mitä keksitiin ja vähän päälle, vuosikymmenten aikana on ollut muutama syrjähyppy jossa olen sentään saanut ja antanut kunnolla suuseksiä. Se ehkä nyt harmittaakin että kun tietää mitä se voisi olla. Olen jopa toivonut sormet ja varpaat ristissä että olisipa vaimollakin joku syrjähyppy joka avaisi hänet vaihtelevan seksin suuntaan mutta jos on ollut niin ei ole auttanut.
Nyt olen alkanut suunnata energiaani työhön ja liikuntaharrastuksiin entistä enemmän mutta en haluaisi uskoa että se nyt oli tässä, Ei se elämä näin voi mennä? Erota en halua sillä olemme elämämme tehneet kovasti töitä saavuttaaksemme sen mitä meillä on mutta.....mutta jos tarjoutuu mahdollisuus syrjähyppyyn niin kynnys on matalalla.
Alkaako tästä alamäki, jyrkkä alamäki seksielämäni osalta?
Ööö....mitä.mä.just.luin. kynnys matala? Ei sulla mies hyvä ole kynnystä kun olet jo pettänyt. Rakastanut vaimoasi 30 vuotta ja silti pettänyt? Sympatiat oli jo puoellasi kunnes pääsin jutun loppuun. Mistäs tiedät ettei vaimosi aavista näitä sivuseikkailujasi? Silloin ei ainakaan tee mieli kovinkaan erikoisuuksia ruveta puuhaamaan kun tietää että oma mies köy muissakin koloissa. Ja rehellisesti voisit avata asian, että jos ei vaimo halua muuta tarjota haluat sinä vapauden käydä välillä muualla. Toisaalta, ei taida olla sinun juttusi tuo rehellisyys.
Itse elän jo 15 vuotta parisuhteessa jossa en ole saanut toivomaani seksiä enää 8 vuoteen. Olen varmaan liian ällöttävä siihen. Mies ei halua antaa suuseksiä mutta haluaa vastaanottaa. Mies haluaa aina kahdella samalla kaavalla, omiin ehdotuksiini ei koskaan suostu. Mies saa aina orgasmin, minä en koskaan paitsi yksinäni jos jään hoitamaan homman loppuun, miestä kun ei kiinnosta. Mies haluaa että pukeudun seksikkäästi,itse ei täytä ainoataakaan toiveitani, ei edes esileikin annosta. Mutta silti ei olisi ikinä tullut mieleenikään pettää. Eroa olen harkinnut ja varmaan siihen päädytäänkin, mutta itsekunnioitus ja arvostus toista kohtaan on sen verta isot ettei tulisi mieleenikään pettää. Ensin jätetään ja sitten muhinoidaan muiden kanssa jos ei ole asiasta sovittu yhdessä.Aika kärkkäästi tuomitset toisen valinnat.
No, tuli kirjoituksestasi mieleen, että mainitsit itsekunnioituksen, mutta silti alistut tanssimaan miehesi pillin mukaan vaatimatta mitään takaisin. Ja sitten vielä ylistät kunnollisuuttasi. Onkohan nyt kuitenkin niin, että et osaa oikein vetää rajojasi etkä odottaa osaksesi arvostavaa käytöstä? Se, että venyt ja venyt, ei tee sinusta hienoa ja kunnollista ihmistä, vaan se kielii mielestäni siitä ettet oikein osaa arvostaa itseäsi.
EriOlen tuo jonka valinnat kirjoittaja tuomitsee hanakasti.
Minä en tuomitse hänen tilannetta, pidän sitä valitettavana. Olen työskennellyt yli 20 vuotta naisvaltaisella alalla ja erinäisissä tilanteissa naiset ovat esittäneet varsin henkilökohtaisistakin ehdotuksia muutaman lasillisen jälkeen varsinkin kun ollaan kotoa riittävän kaukana kotoa. Niistä tilanteista olen pitänyt linjani ja vetäytynyt tilanteesta sivuun ja satunnaiset syrjähypyt ovat tapahtuneet muunlaisessa ympäristössä. En ole erityisen ylpeä niistä mutta näin on käynyt ja ihan mukavia kokemuksia nekin ovat olleet, valitan jos joku niistä täällä pahastuu.
Sinänsä olla uskollinen haastavassakin elämäntilanteessa on kunnioitettavaa, kuten tämän "tuomitsijan" mutta mielestäni johonkin sen raja tulee vetää. Ja kun naisvaltaisen työympäristön juttuja on erilaisissa tilanteissa vuosia kuunnellut niin raja on usein naisillakin aika häilyvä. Sellainen raja on ilmeisesti hyväksyttävä joka sopii kulloiseenkin tilanteeseen eli se kuuluisa veteen piirretty viiva.
Keskustelin taannoin naispuolisen ystäväni kanssa asiasta yleisesti niin hän sanoi että avatkaa viinipullo saman pöydän ääressä ja istukaa siinä niin kauan kun olette saaneet asiat selväksi. Siitäkään ei oikein apua ole sillä molemmilla on jäänyt vuosien aikana alkoholin käyttö pois. Mutta kun kaiken muun saamme järjestymään keskustelemalla niin tuntuu nyt niin erikoiselta miksi tästä ei voi puhua?
Kai puhut avoimesti sivusuhteistasi myös vaimosi kanssa. Kun kerran kaikesta puhutte.
Eri
Oma kokemus just 50 täyttäneenä miehenä joka oli naimisissa ja parisuhteessa 30 vuotta, nyt tosin eronnut, on se että KAIKKI unelmoi paremmasta sex elämästä, jos sen oman kumppanin kanssa peuhaaminen on perinteistä ja kaipaat jotain muuta, ei aikusta voi kukaan muu auttaa kuin hän itse, mene etsi ja kokeile ja ota asiaa puheeksi.
Tämä juna kulkee kahteen suuntaan mutta se kynnys pitkässä suhteessa ehdottaa jotain uutta ja tulla torjutuksi voi olla liikaa.
Nykyisin odotan jopa naisilta jotain ehdotusta siitä mitä he haluaa kokeilla, ensi treffeillä pitää kertoa että olet avoin kaikelle ja pyydät toista kertomaan omia fantasioita joita sinä voit hänelle toteuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme olleet 30 vuotta yhdessä ja seksiä on saanut ja saan ihan riittävästi, tai ainakin melkein riittävästi. Nyt on vain alkanut tympiä, tympiä se että harrastetaan seksiä aina saman kaavan mukaan.
Pussailut, hyväilyt, rakastelua aina niissä kahdessa tai kolmessa asennossa, vaimo saa ensin ja minä hetken päästä. Ei mitään uutta tai erikoista, ei suuseksiä, ei anaalia tms. Aina saman kaavan mukaan, hitto.
Vaimoni on hyvännäköinen, hoikka ja muodokas eikä ikä ns. näy eli kaikin puolin seksikäs ja pantava edelleen. Minä en käytä alkoholia, en tupakoi, harrastan liikuntaa, mieskunto on hyvä jne. eli molemmat pidämme itsestämme huolta niin kuin koko tähänastisen elämämme.
Vaimo ei halua keskustella seksistä, ei halua antaa- eikä saada suuseksiä, ei muutella asentoa, ei harrastaa seksiä kuin kotisängyssä (ehkä silloin tällöin matkoilla hotellissa) eikä edes puhua asiasta sen enempää. Jos nostan asiaa esille niin hän on hiljaa ja sitten jossain vaiheessa tokaisee "jos ei näin kelpaa niin ei voi mitään". Se keskustelu on siinä ja jatketaan samaan malliin. Seksiä siis harrastetaan, vaimo pukeutuu varsin seksikkäästi mutta aina saman ennakoitavan kaavan mukaan. Saa rakastellessa orgasmitkin aina saman kaavan mukaan, Hän on omien sanojensa mukaan erittäin tyytyväinen seksielämäämme ja ei ymmärrä satunnaisia keskustelun avauksiani aiheesta.
Rakastan vaimoani, olen rakastanut jo 30 vuotta, haluan vaimoani, olen halunnut jo 30 vuotta mutta nyt on pakko myöntää että alkaa hiipumaan mielenkiinto siihen samaan sessioon, se on jo nähty.
Arki sujuu hienosti, on aina sujunut, kuten elämä yleensäkin ja kaikki on hyvin elämässä paitsi....
Ennen vaimoani olin pari vuotta suhteessa nuoreen naiseen jossa tehtiin kaikki temput mitä keksitiin ja vähän päälle, vuosikymmenten aikana on ollut muutama syrjähyppy jossa olen sentään saanut ja antanut kunnolla suuseksiä. Se ehkä nyt harmittaakin että kun tietää mitä se voisi olla. Olen jopa toivonut sormet ja varpaat ristissä että olisipa vaimollakin joku syrjähyppy joka avaisi hänet vaihtelevan seksin suuntaan mutta jos on ollut niin ei ole auttanut.
Nyt olen alkanut suunnata energiaani työhön ja liikuntaharrastuksiin entistä enemmän mutta en haluaisi uskoa että se nyt oli tässä, Ei se elämä näin voi mennä? Erota en halua sillä olemme elämämme tehneet kovasti töitä saavuttaaksemme sen mitä meillä on mutta.....mutta jos tarjoutuu mahdollisuus syrjähyppyyn niin kynnys on matalalla.
Alkaako tästä alamäki, jyrkkä alamäki seksielämäni osalta?
Ööö....mitä.mä.just.luin. kynnys matala? Ei sulla mies hyvä ole kynnystä kun olet jo pettänyt. Rakastanut vaimoasi 30 vuotta ja silti pettänyt? Sympatiat oli jo puoellasi kunnes pääsin jutun loppuun. Mistäs tiedät ettei vaimosi aavista näitä sivuseikkailujasi? Silloin ei ainakaan tee mieli kovinkaan erikoisuuksia ruveta puuhaamaan kun tietää että oma mies köy muissakin koloissa. Ja rehellisesti voisit avata asian, että jos ei vaimo halua muuta tarjota haluat sinä vapauden käydä välillä muualla. Toisaalta, ei taida olla sinun juttusi tuo rehellisyys.
Itse elän jo 15 vuotta parisuhteessa jossa en ole saanut toivomaani seksiä enää 8 vuoteen. Olen varmaan liian ällöttävä siihen. Mies ei halua antaa suuseksiä mutta haluaa vastaanottaa. Mies haluaa aina kahdella samalla kaavalla, omiin ehdotuksiini ei koskaan suostu. Mies saa aina orgasmin, minä en koskaan paitsi yksinäni jos jään hoitamaan homman loppuun, miestä kun ei kiinnosta. Mies haluaa että pukeudun seksikkäästi,itse ei täytä ainoataakaan toiveitani, ei edes esileikin annosta. Mutta silti ei olisi ikinä tullut mieleenikään pettää. Eroa olen harkinnut ja varmaan siihen päädytäänkin, mutta itsekunnioitus ja arvostus toista kohtaan on sen verta isot ettei tulisi mieleenikään pettää. Ensin jätetään ja sitten muhinoidaan muiden kanssa jos ei ole asiasta sovittu yhdessä.Aika kärkkäästi tuomitset toisen valinnat.
No, tuli kirjoituksestasi mieleen, että mainitsit itsekunnioituksen, mutta silti alistut tanssimaan miehesi pillin mukaan vaatimatta mitään takaisin. Ja sitten vielä ylistät kunnollisuuttasi. Onkohan nyt kuitenkin niin, että et osaa oikein vetää rajojasi etkä odottaa osaksesi arvostavaa käytöstä? Se, että venyt ja venyt, ei tee sinusta hienoa ja kunnollista ihmistä, vaan se kielii mielestäni siitä ettet oikein osaa arvostaa itseäsi.
EriOlen tuo jonka valinnat kirjoittaja tuomitsee hanakasti.
Minä en tuomitse hänen tilannetta, pidän sitä valitettavana. Olen työskennellyt yli 20 vuotta naisvaltaisella alalla ja erinäisissä tilanteissa naiset ovat esittäneet varsin henkilökohtaisistakin ehdotuksia muutaman lasillisen jälkeen varsinkin kun ollaan kotoa riittävän kaukana kotoa. Niistä tilanteista olen pitänyt linjani ja vetäytynyt tilanteesta sivuun ja satunnaiset syrjähypyt ovat tapahtuneet muunlaisessa ympäristössä. En ole erityisen ylpeä niistä mutta näin on käynyt ja ihan mukavia kokemuksia nekin ovat olleet, valitan jos joku niistä täällä pahastuu.
Sinänsä olla uskollinen haastavassakin elämäntilanteessa on kunnioitettavaa, kuten tämän "tuomitsijan" mutta mielestäni johonkin sen raja tulee vetää. Ja kun naisvaltaisen työympäristön juttuja on erilaisissa tilanteissa vuosia kuunnellut niin raja on usein naisillakin aika häilyvä. Sellainen raja on ilmeisesti hyväksyttävä joka sopii kulloiseenkin tilanteeseen eli se kuuluisa veteen piirretty viiva.
Keskustelin taannoin naispuolisen ystäväni kanssa asiasta yleisesti niin hän sanoi että avatkaa viinipullo saman pöydän ääressä ja istukaa siinä niin kauan kun olette saaneet asiat selväksi. Siitäkään ei oikein apua ole sillä molemmilla on jäänyt vuosien aikana alkoholin käyttö pois. Mutta kun kaiken muun saamme järjestymään keskustelemalla niin tuntuu nyt niin erikoiselta miksi tästä ei voi puhua?
Haluat avoimuutta ja rehellisyyttä mutta petät vaimoasi? Miksi et ole hyvä mies puhunut ennen kuin olet toiminut? Ja tuohon vetoaminen, että olet naisvaltaisella alalla on itselleen asian hyväksymistä. Kyllä minulla on housut pysynyeet jalassa jos minkälaisen naisen edessä vaikka naisvaltaisella alalla olen.
M56
Hyvä että tämä ketjuni herätti keskustelua.
Tottahan se on että suhteessa on puhuttava nimenomaan kahdestaan näistä tottumuksista ja mieltyyksistä, minusta tilanne on ihanteellinen silloin kun molemmat haluaa kahdestaan NS rikkoa rajoja vain toisiensa kanssa. Tämä tilanne on se josta ei pääse kyllä paremmaksi menemään.
Aina pitää muistaa se ettei mitään HC juttuja heitä kehiin vaan kuuntelee naistaan/miestään ja sen pohjalta ehdottaa jotain uutta ja ihanaa.
Keskusteluyhteys on se kaiken avain tässä hommassa. Ilman sitä ei ole edes ihanteellista seksiä.
Olen nähnyt itsekkin sellaisia naisia jotka kuvittelee että seksi on sitä että nainen toimii reikänä, itsekkin sen myöntäneet. Itse olen kauhistellut sitä asiaa koska nainen ei ole mikään reikä ei todellakaan ole.
Kun kaksi rakastavaista saadaan keskenään seksistä innostumaan niin siinä on VAIN TAIVAS RAJANA.
Minä olen itse sellaisen parisuhteen onnistunut saamaan itselleni että kaikki toimiii monelta kannalta erittäin hyvin, olen saanut jopa naisen itsekkin innostumaan asioista, tänäänkin viimeksi näytti minulle erittäin kiihottavia alusvaatteita joita oli löytänyt. Näin sen homman kuuluu mennäkkin.
Minusta olisi kivaa kokeilla vähän kaikkea mutta olen liian häveliäs ehdottamaan. Vain kännipäissäni todellinen pervo luontoni pääsee joskus vahingossa irti. Mieheni varmaan pitää minua jonain siveyden sipulina... Voi kun olisi vaan pokkaa ehdottaa mutta kun ei pysty niin ei pysty. Hän joskus kertoo mitä tykkäisi kokeilla mutta ne on kaikki niin kilttejä toiveita.
Eli meillä seksi on aika kaukana siitä mistä haaveilen. Määrät on tosi vaihtelevia, mies haluaisi tasaisesti ja usein, mulle sopisi ennemmin 1-2 kk irstailumaratonit ja sitten taas pitkä tauko.