Koirasta luopuminen?

Ei muutaku piikille . Toivoton koiratapaus kuten lähes kaikki niistä ovatkin.

PIIKILLE!!!

PIIKILLE!!!

PIIKILLE!!!

Mikä on koiran ikä? En luovuttaisi, vaan yrittäisin etsiä kokeneen uuden omistajan koiralle. Vaikka vaikeuksia nyt on, niin uskon sinnikkäällä koulutuksella avun löytyvän.

Vierailija kirjoitti:

Ollaan yritetty kaikkemme jo vuoden ajan.

xxx

Aloitapa lukemalla vaikka kirja Koirankorjauskirja vuoden sijaan alkaa tulokset näkymään jo viikoissa.

.. ei tosin sellaiset tulokset mitä ap toivoisi..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole iästä kiinni että koira oppii olemaan. Vaan kouluttamisen laadusta. Eroahdistus on haastavaa.

Itselle kuulostaa siltä, että ette ole vielä ihan päässeet sisään koirankoulutukseen. Koira stressaantuu, jos se kokee, että joutuu päättämään. Ei se siitä nauti. Todella selkeät ja johdonmukaiset ohjeet luovat koiralle turvallisuuden tunnetta.

Koiran pitäisi kyllä olla aidosti haluttu, että jaksaisi kouluttaa. Vuosi on lyhyt aika isäntänsä/emäntänsä menettäneelle koiralle.

Koirat ovat todella mukautuvaisia. Niiden käytös usein muuttuu sen mukaan, kenen hoidossa ovat. Jos koiraa tulkitsee liikaa ihmismäisesti, menee metsään. Koira ei pomota, jos se kokee olevansa turvassa ja luottaa omistajaan.

Meillä on ollut ammattiapua mukana tässä prosessissa. Ammattilaisetkin sanoneet, että noin iäkkään koiran opettaminen uusille tavoille voi olla lähes mahdotonta. Onhan se ymmärrettävää ja varmasti haastavaa oppia aikuisena asioita joita edes pienenä ei ole opetettu laisinkaan.

Kaikkeni olen tehnyt ja koira todellakin on rakas, ei sitä muuten oltaisi edes otettu. Yrityksen puutteesta tässä siis ei ainakaan ole kyse. Kärsivällisesti ollaan noudattatettu ammattilaisten ohjeita nyt jo vuoden ajan ja hyvinkin selkein, johdonmukaisin ja rutiininomaisin ohjein. AP

Jos on koirista mitään tietävä ammattilainen, niin tietää myös että vanha koira oppii uusia temppuja jos oikein opettaa. Pinseri on rodultaan helppo, tekee mitä vain pienen makupalan eteen, olkoot vaikka ihan omia ruokia tai jotain muuta koulutusnamia.

Usko pois, tätä(kin) ollaan yritetty. Kun yrittää makupalan avulla opettaa, niin menee aivan sekaisin eikä kuuntele tai ymmärrä käskyjä, yrittää vain väkisin saada makupalan. Enkä yhtään ihmettele, kun nyt myöhemmin on selvinnyt, että aiemmassa kodissa sai jopa ihmisten ruuanjämät tai heiteltiin lautaselta ruuanpaloja ilman mitään käskyjä edes ansaita herkkua ensin. Nyt toki hämmentyy kun ei ihmiset jätäkään lautasia ja jämiään lattialle häntä varten. Ylipäätään olen sitä mieltä, että koiralle ei ihan mitä tahansa ihmisen ruuansulatukselle sopivaa kuulu antaa. AP

Vierailija kirjoitti:

Mikä on koiran ikä? En luovuttaisi, vaan yrittäisin etsiä kokeneen uuden omistajan koiralle. Vaikka vaikeuksia nyt on, niin uskon sinnikkäällä koulutuksella avun löytyvän.

10v koira ja jo vuoden ajan sinnikkäästi yritetty kouluttaa

Vierailija kirjoitti:

Siis minkälaisia nämä käytöshaasteet ihan konkreettisesti ovat? Et maininnut kuin haukkumisen. Jos kyse ei ole aggressiosta, uusi koti löytyy taatusti nopeasti. Jos ei ole puhdasrotuinen, niin sitten ei rotujärjestöstä ole apua. Facebookissa on ryhmiä kodinvaihtajille, myös pinseriryhmään voi tarjota.

No pari esimerkkiä; koira ei tottele käskyjä vaan yrittää aina haastaa. Ei aina ymmärrä edes mitä "istu" tarkoittaa. Kerran kieltäessä syömään ihmisen lautaselta pissasi alleen. Kerran vastaavassa tilanteessa yritti näykkäistä miestä. On kuulemma myös joskus yrittänyt purra kissaa kun kissa on mennyt sitä nuuskimaan. Aina kun hoidossa on ollut jopa pidempiäkin aikoja, kaikki on mennyt hyvin. Ei ole yrittänyt haastaa kissaa, vaan ovat nukkuneet samalla sohvalla lähellä toisiaan jne.

Kaikki tämä mielestäni viittaa siihen, ettei ole tottunut käskyihin ja hämmentyy tai jopa ahdistuu niistä. Alkuun ajateltiin, että se on vain eroahdistusta ja uuteen kotiin totuttelua. Nyt on kuitenkin kulunut jo vuosi, eikä yrityksistä huolimatta koiran käytös ole juuri muuttunut parempaan. Koira saa huomiota, mutta ei siedä käskyjä. Haluaa olla se joka määrää. AP

 Oliko koiran ottaminen enemmän sinun idea, ja miehesi oli haluton?

Kielsikö mies koiraa niin rajusti, että koira säikähti ja tuli hätäpissa? Onko mies ollut koiralle jotenkin aggressiivinen kun koira kokee hänet pelottavaksi ja yritti puolustautua ja purra? Sinä et ole nähnyt koiran yrittävän purra kissaa, vaan tämä on miehesi kertomaa, näin käsitän. Oletan ettei se ole edes totta, koska kissa ja koira nukkuvat sulassa sovussa vierekkäin. Ehkä miehesi haluaa koirasta eroon. Mistä tiedät miten hän koiraa kohtelee kun on yksin tämän kanssa.

Kuulostaa että ongelma on mies, ja suosittelen koiralle kotia jossa hänestä pidetään.

Jos koira ei ymmärrä käskyjä, niin ne pitää opettaa sille ensin ennenkuin voi olettaa sen tottelevan. Ei siitä komentamisesta ole mitään hyötyä jos koira ei ymmärrä mitä siltä odotetaan. En tunne rotua, mutta voisin kuvitella että vilkas ja pehmeä pinseri oppisi nopeiten sheippaamalla. Opetatte sille palkkasanan tai klikkerin käytön ja pidätte namit taskussa eikä kädessä niin ei mene koiran puolelta höseltämiseksi ruuan kanssa. Eli merkkaatte oikein käytöksen palkkasanalla / klikkerilllä ja vasta sitten kaivatte namin esiin. Älkää houkutelko koiraa nameilla niin kuin nyt teette.

Oma rotuni on isokokoinen ja hyvin hitaasti kehittyvä. Kun sellaisen ottaa ja kouluttaa pennusta lähtien on se yleensä "valmis" vasta noin kolmevuotiaana. Meillä on ollut myös muutama aikuinen kodinvaihtaja ja niidenkin timantiksi hiominen vie aikaa. Vuosi on lyhyt aika.

Ap ei kertomuksensa perusteella kuulosta koiraihmiseltä. Menkää jollekin perustaitojen kurssille, ei pari tapaamista koirankouluttajan kanssa riitä. Lue monia eri koirakirjoja eri kirjoittajilta ja poimi joka kirjasta ne teille sopivimmat metodit. Yhdelle koiralle sopii Kaimion opit, toiselle Vilanderin opit ja useimmille näistä joku välimuoto. Koira tarvitsee johtajan, mutta hyvään johtajuuteen ei kuulu tyhjänpäiväinen komentelu.

Ihminen pilaa koiran, ku ei viittitä kouluttaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis minkälaisia nämä käytöshaasteet ihan konkreettisesti ovat? Et maininnut kuin haukkumisen. Jos kyse ei ole aggressiosta, uusi koti löytyy taatusti nopeasti. Jos ei ole puhdasrotuinen, niin sitten ei rotujärjestöstä ole apua. Facebookissa on ryhmiä kodinvaihtajille, myös pinseriryhmään voi tarjota.

No pari esimerkkiä; koira ei tottele käskyjä vaan yrittää aina haastaa. Ei aina ymmärrä edes mitä "istu" tarkoittaa. Kerran kieltäessä syömään ihmisen lautaselta pissasi alleen. Kerran vastaavassa tilanteessa yritti näykkäistä miestä. On kuulemma myös joskus yrittänyt purra kissaa kun kissa on mennyt sitä nuuskimaan. Aina kun hoidossa on ollut jopa pidempiäkin aikoja, kaikki on mennyt hyvin. Ei ole yrittänyt haastaa kissaa, vaan ovat nukkuneet samalla sohvalla lähellä toisiaan jne.

Kaikki tämä mielestäni viittaa siihen, ettei ole tottunut käskyihin ja hämmentyy tai jopa ahdistuu niistä. Alkuun ajateltiin, että se on vain eroahdistusta ja uuteen kotiin totuttelua. Nyt on kuitenkin kulunut jo vuosi, eikä yrityksistä huolimatta koiran käytös ole juuri muuttunut parempaan. Koira saa huomiota, mutta ei siedä käskyjä. Haluaa olla se joka määrää. AP

Ja on muka: "On kuitenkin todella ihmisrakas ja tykätty koira."

Puree ja näykkii = ei ole turvallinen koira eikä ihmisrakas, älä kauppaa sitä näillä termeillä.

Huoh. Koira on ihmisrakas, tykkää huomiosta ja läheisyydestä. Tutustuu mielellään uusiin ihmisiin. Mutta kun tutustuu ja tottuu uuteen kotiin, yrittää vanhaan tapaansa jämentää ja olla pomo. Tätä eivät koiran kanssa vaan hetken aikaansa viettäneet tiedä, emme mäkään tienneet kunnes vasta kun koira meille kotiutui. AP

Mihin vanhaan tapaansa? Jos on teillä hoidossa ollessa käyttäytynyt hyvin, se on ollut se vanha tapa. Olette itse tämän kotiutumiseksi kutsumasi ajan kuluessa kouluttaneet koiran toisenlaiseksi, sellaiseksi, kun se nyt on. Tämä on teidän koulutuksenne tulos, ei mikään ajan kanssa esiin tullut todellinen luonne. Eläin oppii kaiken aikaa, joka päivä.

Selvästi koira ei teille sovi, eikä tilanteesta hyödy yhtään kukaan. Missään nimessä sitä ei kannata mistään velvollisuuden tunteesta myöskään pitää. Sopivampaan kotiin vaan, parin kuukauden päästä se on taas ihan eri koira.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis minkälaisia nämä käytöshaasteet ihan konkreettisesti ovat? Et maininnut kuin haukkumisen. Jos kyse ei ole aggressiosta, uusi koti löytyy taatusti nopeasti. Jos ei ole puhdasrotuinen, niin sitten ei rotujärjestöstä ole apua. Facebookissa on ryhmiä kodinvaihtajille, myös pinseriryhmään voi tarjota.

No pari esimerkkiä; koira ei tottele käskyjä vaan yrittää aina haastaa. Ei aina ymmärrä edes mitä "istu" tarkoittaa. Kerran kieltäessä syömään ihmisen lautaselta pissasi alleen. Kerran vastaavassa tilanteessa yritti näykkäistä miestä. On kuulemma myös joskus yrittänyt purra kissaa kun kissa on mennyt sitä nuuskimaan. Aina kun hoidossa on ollut jopa pidempiäkin aikoja, kaikki on mennyt hyvin. Ei ole yrittänyt haastaa kissaa, vaan ovat nukkuneet samalla sohvalla lähellä toisiaan jne.

Kaikki tämä mielestäni viittaa siihen, ettei ole tottunut käskyihin ja hämmentyy tai jopa ahdistuu niistä. Alkuun ajateltiin, että se on vain eroahdistusta ja uuteen kotiin totuttelua. Nyt on kuitenkin kulunut jo vuosi, eikä yrityksistä huolimatta koiran käytös ole juuri muuttunut parempaan. Koira saa huomiota, mutta ei siedä käskyjä. Haluaa olla se joka määrää. AP

Ja on muka: "On kuitenkin todella ihmisrakas ja tykätty koira."

Puree ja näykkii = ei ole turvallinen koira eikä ihmisrakas, älä kauppaa sitä näillä termeillä.

Huoh. Koira on ihmisrakas, tykkää huomiosta ja läheisyydestä. Tutustuu mielellään uusiin ihmisiin. Mutta kun tutustuu ja tottuu uuteen kotiin, yrittää vanhaan tapaansa jämentää ja olla pomo. Tätä eivät koiran kanssa vaan hetken aikaansa viettäneet tiedä, emme mäkään tienneet kunnes vasta kun koira meille kotiutui. AP

Mihin vanhaan tapaansa? Jos on teillä hoidossa ollessa käyttäytynyt hyvin, se on ollut se vanha tapa. Olette itse tämän kotiutumiseksi kutsumasi ajan kuluessa kouluttaneet koiran toisenlaiseksi, sellaiseksi, kun se nyt on. Tämä on teidän koulutuksenne tulos, ei mikään ajan kanssa esiin tullut todellinen luonne. Eläin oppii kaiken aikaa, joka päivä.

Selvästi koira ei teille sovi, eikä tilanteesta hyödy yhtään kukaan. Missään nimessä sitä ei kannata mistään velvollisuuden tunteesta myöskään pitää. Sopivampaan kotiin vaan, parin kuukauden päästä se on taas ihan eri koira.

Nimenomaan näin. Ihmisen pitää olla laumanjohtaja, jolloin koira tuntee olonsa turvalliseksi. Jos ihminen ei ota laumanjohtajan paikkaa, koira ottaa sen, mutta se on sille liian iso pala haukattavaksi, se ei siitä selviä, stressaantuu, muuttuu pelokkaaksi jolloin voi olla aggressiivinen. Koiran pitää luottaa että ihminen on lauman pomo, joka johtaa laumaa, kertoo mitä tehdään ja suojelee laumaa.

Hyvä esimerkki sattui kerran lenkillä, mies ulkoilutti isoa koiraansa, pääsin yllättämään sen niin ettei nähnyt, kuullut eikä haistanut minua, kun yhtäkkiä ilmeistyin tyhjästä eteen. Koira säikähti, ja meni isäntänsä selän taakse turvaan, jossa heti rauhoittui. Se luotti että isäntä suojelee eikä sen tarvitse pelätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kuulemma myös joskus yrittänyt purra kissaa kun kissa on mennyt sitä nuuskimaan. Aina kun hoidossa on ollut jopa pidempiäkin aikoja, kaikki on mennyt hyvin. Ei ole yrittänyt haastaa kissaa, vaan ovat nukkuneet samalla sohvalla lähellä toisiaan jne.

Kaikki tämä mielestäni viittaa siihen, ettei ole tottunut käskyihin ja hämmentyy tai jopa ahdistuu niistä. Alkuun ajateltiin, että se on vain eroahdistusta ja uuteen kotiin totuttelua. Nyt on kuitenkin kulunut jo vuosi, eikä yrityksistä huolimatta koiran käytös ole juuri muuttunut parempaan. Koira saa huomiota, mutta ei siedä käskyjä. Haluaa olla se joka määrää. AP

Jos koira ei saa tarpeeksi aktiviteettaja, se turhautuu. Kun se turhautuu, se alkaa äksyillä ja hajottaa paikkoja. Kun sitä sen päälle paapotaan ja lässytetään, siitä tehdään itse talon kuningas. Kuningasta ei saa tulla herättämään, vaan se näyttää muille paikkansa. Kissalle tulee lähtö. Muuta jos asiaa ei muuta, pian ihmisellekin tulee lähtö. Ja ihminen on se, joka aiheuttaa koirassa tuon asian eikä päinvastoin.

Voi väittää vastaan, mutta jokainen koira on erilainen jokaisen eri ihmisen kanssa. Hoidossa näistä asioista ei tule vallitsevaa, mutta kotiutuessa tulee, ja koira klimatisoi itsensä uusiksi uudessa normaalissaan.

Jos koiran vie ulos pitkille lenkeille ja varsinkin antaa sen haistella, se saa liiat energiat pois ja hajuilla aivojumppaa, ja hihnalla taluttajan ja koiran välinen suhde muuttuu paremmaksi. Koira oppii arvostamaan taluttajaansa, joka pitää säännöt ja on sen jumpan lähde. Sääntöjen täytyy pysyä johdonmukaisesti samoina. Ei vedetä, ei räyhätä. Idea ei ole varsinaisesti kieltäminen, vaan sen energian suuntaaminen toivittuun toimintaan. Jos koira räyhää ja vedät hihnasta taaksepäin ja huudat sille, se on sille tilannekielessä sama viesti kuin yllyttäisit sitä täysillä. Näin ollen voimakas reagointi toisiin koiriin opetetaan pois suuntaamalla huomio kokonaan muuhun ja sen tulee olla koiralle mielekästä. Kaikkein typerin liike on mennä toisen koiran taluttajan luo, että ne "saavat tutustua."

Kun turhautuminen loppuu, moni ongelma poistuu itsestään, koska sitä ei enää ärsytä eikä se jaksa hillua. Kun turhat huomionosoiutukset vähentää pois, koiran kuninkuusfiilis alkaa haihtua ilmaan. Kun kuninkuus haihtuu, lakkaa hinku suojella ja kokeilla. Tätä voi tehostaa ottamalla koiralta kotona tila pois. Kun se on sohvalla, ajaa sen alas. Jos se on punkalla, ajaa sen alas. Kun se tulee, kieltää tulemasta.

Koirat viestivät ruumiinkielellä. Tilan ottaminen tai sen varaaminen on osoitus koiralle sen omalla kielellä, että tämä on yksi sääntö. Ja kun sääntö on jonkin omiminen, se kertoo koiralle, että siinä asiassa sinä käsket. Tätä ideaa levitetään muihin asioihin. Se vastaa samaa kuin se, kun koira murisee, jos toinen koira aikoo tullaa ottamaan siltä luun, mutta nyt sinä tilan pois ottamalla omistat siltä kämän alta, joten sille ei jää vaihtoehtoja kuin totella. Parasta tässä on, että siinä ei tarvita mitään fyysistä käsittelemistä, vaan jo mulkaisu riittää, kun koira oppii nämä. Sekään ei muutu katkaisijasta kääntämällä, mutta muutos tapahtuu silti todella nopeasti.

Joku pillastuu, kun sanon seuraavan, koska sitä pidetään inhimillistämisenä. Koirat tajuavat, jos toimit reilusti tai olet kusipää. Säännöt ovat selvät, johdonmukaiset ja reilut, ja niillä ei pelleillä eikä kiusata tieten tahtoen. Tämä on luottamuksen perustamista ja se on ehdotonta. Typeryydet, kuten otat makkarapalan ja annat-et anna-annat-et anna eestaas tekevät sen, että koira oppii olemaan luottamatta. Jos se luottaa ja pysyt luotettavana, tilanteet alkavat palkita itseään. Tämä on molemminpuolista lojaalisuutta ja kunnioitusta,. jota ihmiset eivät osaa edes keskenään, joten se voi olla vaikeaa.

Kun koiran opettaa erikseen turhauttamalla omistajan poistumiseen kämpästä ja pitkittää niitä poistumia asteittain, se oppii jopa päivässä olemaan hijjaa yksinään. Tämä pohjaa siihen, että lähdet ja palaat, ja kun se tajuaa, että et ole lähdössä lopullisesti, se lakkaa kiinnostumasta siitä lähdöstä liikaa ja lopulta ei edes jaksa kiinnostua siitä, vaan käy nukkumaan.

Tiedän, että metodit tuntuvat liian helpoilta, mutta ne kuitenkin toimivat johdonmukaisuudella. Koirien kanssa parasta on juuri se, että oikeasti toimivat asiat ovat nimenomaan lähes kaikkein helpoimmat. Mutta ne voi itse tyriä vaikeiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole iästä kiinni että koira oppii olemaan. Vaan kouluttamisen laadusta. Eroahdistus on haastavaa.

Itselle kuulostaa siltä, että ette ole vielä ihan päässeet sisään koirankoulutukseen. Koira stressaantuu, jos se kokee, että joutuu päättämään. Ei se siitä nauti. Todella selkeät ja johdonmukaiset ohjeet luovat koiralle turvallisuuden tunnetta.

Koiran pitäisi kyllä olla aidosti haluttu, että jaksaisi kouluttaa. Vuosi on lyhyt aika isäntänsä/emäntänsä menettäneelle koiralle.

Koirat ovat todella mukautuvaisia. Niiden käytös usein muuttuu sen mukaan, kenen hoidossa ovat. Jos koiraa tulkitsee liikaa ihmismäisesti, menee metsään. Koira ei pomota, jos se kokee olevansa turvassa ja luottaa omistajaan.

Meillä on ollut ammattiapua mukana tässä prosessissa. Ammattilaisetkin sanoneet, että noin iäkkään koiran opettaminen uusille tavoille voi olla lähes mahdotonta. Onhan se ymmärrettävää ja varmasti haastavaa oppia aikuisena asioita joita edes pienenä ei ole opetettu laisinkaan.

Kaikkeni olen tehnyt ja koira todellakin on rakas, ei sitä muuten oltaisi edes otettu. Yrityksen puutteesta tässä siis ei ainakaan ole kyse. Kärsivällisesti ollaan noudattatettu ammattilaisten ohjeita nyt jo vuoden ajan ja hyvinkin selkein, johdonmukaisin ja rutiininomaisin ohjein. AP

Jos on koirista mitään tietävä ammattilainen, niin tietää myös että vanha koira oppii uusia temppuja jos oikein opettaa. Pinseri on rodultaan helppo, tekee mitä vain pienen makupalan eteen, olkoot vaikka ihan omia ruokia tai jotain muuta koulutusnamia.

Usko pois, tätä(kin) ollaan yritetty. Kun yrittää makupalan avulla opettaa, niin menee aivan sekaisin eikä kuuntele tai ymmärrä käskyjä, yrittää vain väkisin saada makupalan. Enkä yhtään ihmettele, kun nyt myöhemmin on selvinnyt, että aiemmassa kodissa sai jopa ihmisten ruuanjämät tai heiteltiin lautaselta ruuanpaloja ilman mitään käskyjä edes ansaita herkkua ensin. Nyt toki hämmentyy kun ei ihmiset jätäkään lautasia ja jämiään lattialle häntä varten. Ylipäätään olen sitä mieltä, että koiralle ei ihan mitä tahansa ihmisen ruuansulatukselle sopivaa kuulu antaa. AP

Kun pyydät koiraa istumaan sanot sen kerran ja nami heti suuhun kun takapuoli on maassa, sitten vain toistoja. Koiran voi myös opettaa niin ettei tule pöydän lähelle kun syötte, näytä lattialta tietty kohta ja sano että tässä on aita, ohjaa koira aina pois kun ylittää rajan, oppii kyllä kunhan vain ette anna periksi ettekä ala huutamaan tai käy käsiksi.