Kuka perii äitipuolen
jolla ei ole omia lapsia tai sukua, mutta joka on jäänyt leskeksi miehestä jolla on perikuntaa?
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toissijaiset perilliset. Esim he jotka olisivat saaneet ensiksi kuolleen puolison omaisuuden, jos leski ei olisi perinyt häntä, esim vainajan vanhemmat. Jos vanhemmat ovat kuolleet, perillisiä ovat vainajan sisarukset. Jos sisarukset ovat kuolleet, tulee heidän sijaan heidän jälkeläisensä.
Missään ei lukenut, että vainaja olisi testamentannut omaisuutensa leskelle. Vaikka olisikin niin ainakin rintaperilliset olisivat saaneet 50% siitä mitä olisivat perineet ilman testamenttia.
Kun testamenttia ei mainittu niin oletan, että vainajan omaisuus on mennyt hänen perillisilleen ja leskellä on oma omaisuutensa, josta aloittaja kyseli, että mihin se menee aikanaan.
Aloittajalle tiedoksi, että valtiolle menee jos leski ei ole tehnyt testamenttia ennen kuolemaansa.
En tiedä tarpeeksi ensiksi kuolleen testamentista. Luultavasti sellainen oli, koska leskellä oli erikseen mainittu käyttöoikeus miehen ja tämän aiemmin kuolleen 1. vaimon rakentamaan mökkiin.
Luulisi hänen myös suojanneen hankkimansa omaisuuden, tarkka mies.
Vierailija kirjoitti:
Toissijaiset perilliset. Esim he jotka olisivat saaneet ensiksi kuolleen puolison omaisuuden, jos leski ei olisi perinyt häntä, esim vainajan vanhemmat. Jos vanhemmat ovat kuolleet, perillisiä ovat vainajan sisarukset. Jos sisarukset ovat kuolleet, tulee heidän sijaan heidän jälkeläisensä.
Mutta ap:han sanoi, ettei äitipuolella ole sukulaisia !!!
Etkö osaa lukea?
Jos äitipuolella ei ole perintökaaren mukaisia perijöitä, eikä testamentti, niin hänet
perii silloin valtio.
Sen omaisuuden mikä on jäänyt äitipuolelle hänen puolisonsa kuolemansa jälkeen, perivät tietenkin puolison lapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toissijaiset perilliset. Esim he jotka olisivat saaneet ensiksi kuolleen puolison omaisuuden, jos leski ei olisi perinyt häntä, esim vainajan vanhemmat. Jos vanhemmat ovat kuolleet, perillisiä ovat vainajan sisarukset. Jos sisarukset ovat kuolleet, tulee heidän sijaan heidän jälkeläisensä.
Mutta ap:han sanoi, ettei äitipuolella ole sukulaisia !!!
Etkö osaa lukea?
Jos äitipuolella ei ole perintökaaren mukaisia perijöitä, eikä testamentti, niin hänet
perii silloin valtio.Sen omaisuuden mikä on jäänyt äitipuolelle hänen puolisonsa kuolemansa jälkeen, perivät tietenkin puolison lapset.
Äitipuolella oli testamentti, jota muutettiin. Siitä nyt kinataan, onko muutos edes lain mukainen. Yksi neljästä rintaperillisestä -todennäköisesti- huijasi koko potin itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paha perii, eli valtio.
Testamentilla saa itse määrätä perijänsä.Jos ensimmäiseksi kuolleella on perillisiä, niin perintö menee heille.
Lapsettoman lesken perintö ei mene kuolleen puolison lapsille ilman testamenttia. Paitsi jos leski on adoptoinut kuolleen puolison lapset niin heidät katsotaan silloin myös tämän lesken lapsiksi. Tosin leski ei ole tuolloin lapseton.
Kyllä menee
https://www.minilex.fi/a/lapsettoman-lesken-perint%C3%B6
Puolison kuoleman jälkeen tullut tasinko menee varmaan takaisin sukuun, jos siitä on mitään jäljellä ja lesken oma omaisuus valtiolle ilman testamenttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos ei ole rintaperillisiä, mutta vainaja oli naimisissa, perii puoliso ellei häntä ole nimenomaisesti sivuutettu testamentissa. Puolison kuoltua, perintö palaa takaisin vainajan sukuun.
https://www.suomi.fi/kansalaiselle/parisuhde-ja-perhe/laheisen-kuolema/…
"Jos rintaperillisiä ei ole mutta vainaja oli naimisissa, omaisuuden perii puoliso, ellei häntä ole nimenomaisesti sivuutettu testamentilla. Puolison kuoleman jälkeen tämän perimä omaisuus siirtyy takaisin ensiksi kuolleen sukuun. Ensiksi kuolleen sukulaiset eli vanhemmat, sisarukset ja näiden jälkeläiset saavat pääsääntöisesti puolet siitä pesästä, joka jälkimmäisenä kuolleelta jäi."
Tarkoittaako tämä sitä osuutta minkä leski peri alun perin, mutta ei lesken omaa perintöä?
Sitä se tarkoittaa mutta ei ole tämän tapauksen juttu, koska leski ei ole perinyt alunperinkään sen vuoksi että ensiksi kuolleella oli rintaperillisiä ja leski lapseton, mutta jos lapseton olisi kuollut ensin niin silloin kävisi noin ja lesken pesästä perisivät ne edesmenneen lapsettoman elossa olevat sukulaiset joilla perimysoikeus, testamentilla voidaan ohittaa nämä kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toissijaiset perilliset. Esim he jotka olisivat saaneet ensiksi kuolleen puolison omaisuuden, jos leski ei olisi perinyt häntä, esim vainajan vanhemmat. Jos vanhemmat ovat kuolleet, perillisiä ovat vainajan sisarukset. Jos sisarukset ovat kuolleet, tulee heidän sijaan heidän jälkeläisensä.
Missään ei lukenut, että vainaja olisi testamentannut omaisuutensa leskelle. Vaikka olisikin niin ainakin rintaperilliset olisivat saaneet 50% siitä mitä olisivat perineet ilman testamenttia.
Kun testamenttia ei mainittu niin oletan, että vainajan omaisuus on mennyt hänen perillisilleen ja leskellä on oma omaisuutensa, josta aloittaja kyseli, että mihin se menee aikanaan.
Aloittajalle tiedoksi, että valtiolle menee jos leski ei ole tehnyt testamenttia ennen kuolemaansa.
Mutta onhan lapsille voitu antaa ja maksaa heidän perintönsä jo vainjan kuoltua.
Kuolleella ja leskellähän ei ollut omia lapsia.
Vain toisella oli lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paha perii, eli valtio.
Testamentilla saa itse määrätä perijänsä.Jos ensimmäiseksi kuolleella on perillisiä, niin perintö menee heille.
Lapsettoman lesken perintö ei mene kuolleen puolison lapsille ilman testamenttia. Paitsi jos leski on adoptoinut kuolleen puolison lapset niin heidät katsotaan silloin myös tämän lesken lapsiksi. Tosin leski ei ole tuolloin lapseton.
Kyllä menee
https://www.minilex.fi/a/lapsettoman-lesken-perint%C3%B6
Mutta vain se osuus minkä hän on leskenä saanut puolison kuoltua? En kyllä usko, että omat vanhemmilta saadut perintömetsät menisivät kuolleen puolison suvulle? Millä ihmeen perusteella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos ei ole rintaperillisiä, mutta vainaja oli naimisissa, perii puoliso ellei häntä ole nimenomaisesti sivuutettu testamentissa. Puolison kuoltua, perintö palaa takaisin vainajan sukuun.
https://www.suomi.fi/kansalaiselle/parisuhde-ja-perhe/laheisen-kuolema/…
"Jos rintaperillisiä ei ole mutta vainaja oli naimisissa, omaisuuden perii puoliso, ellei häntä ole nimenomaisesti sivuutettu testamentilla. Puolison kuoleman jälkeen tämän perimä omaisuus siirtyy takaisin ensiksi kuolleen sukuun. Ensiksi kuolleen sukulaiset eli vanhemmat, sisarukset ja näiden jälkeläiset saavat pääsääntöisesti puolet siitä pesästä, joka jälkimmäisenä kuolleelta jäi."
Tarkoittaako tämä sitä osuutta minkä leski peri alun perin, mutta ei lesken omaa perintöä?
Sitä se tarkoittaa mutta ei ole tämän tapauksen juttu, koska leski ei ole perinyt alunperinkään sen vuoksi että ensiksi kuolleella oli rintaperillisiä ja leski lapseton, mutta jos lapseton olisi kuollut ensin niin silloin kävisi noin ja lesken pesästä perisivät ne edesmenneen lapsettoman elossa olevat sukulaiset joilla perimysoikeus, testamentilla voidaan ohittaa nämä kaikki.
Juu, just näin se menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toissijaiset perilliset. Esim he jotka olisivat saaneet ensiksi kuolleen puolison omaisuuden, jos leski ei olisi perinyt häntä, esim vainajan vanhemmat. Jos vanhemmat ovat kuolleet, perillisiä ovat vainajan sisarukset. Jos sisarukset ovat kuolleet, tulee heidän sijaan heidän jälkeläisensä.
Missään ei lukenut, että vainaja olisi testamentannut omaisuutensa leskelle. Vaikka olisikin niin ainakin rintaperilliset olisivat saaneet 50% siitä mitä olisivat perineet ilman testamenttia.
Kun testamenttia ei mainittu niin oletan, että vainajan omaisuus on mennyt hänen perillisilleen ja leskellä on oma omaisuutensa, josta aloittaja kyseli, että mihin se menee aikanaan.
Aloittajalle tiedoksi, että valtiolle menee jos leski ei ole tehnyt testamenttia ennen kuolemaansa.
Mutta onhan lapsille voitu antaa ja maksaa heidän perintönsä jo vainjan kuoltua.
Kuolleella ja leskellähän ei ollut omia lapsia.
Vain toisella oli lapsia.
Ei jaettu eikä maksettu, ja sehän se ongelman ydin onkin. Kaikkien osuus on nyt yhden taskussa.
Tai niin hän ainakin luulee ja soisi olevan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paha perii, eli valtio.
Testamentilla saa itse määrätä perijänsä.Jos ensimmäiseksi kuolleella on perillisiä, niin perintö menee heille.
Lapsettoman lesken perintö ei mene kuolleen puolison lapsille ilman testamenttia. Paitsi jos leski on adoptoinut kuolleen puolison lapset niin heidät katsotaan silloin myös tämän lesken lapsiksi. Tosin leski ei ole tuolloin lapseton.
Kyllä menee
https://www.minilex.fi/a/lapsettoman-lesken-perint%C3%B6Mutta vain se osuus minkä hän on leskenä saanut puolison kuoltua? En kyllä usko, että omat vanhemmilta saadut perintömetsät menisivät kuolleen puolison suvulle? Millä ihmeen perusteella?
Ap:n tapauksessa leskellä ei ollut omaa sukua tai lapsia.
Se, jolle hän omaisuutensa testamentiss määrää. Kannattaa tehdä se testamentti, niin kenelläkään ei ole nokan koputtamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paha perii, eli valtio.
Testamentilla saa itse määrätä perijänsä.Jos ensimmäiseksi kuolleella on perillisiä, niin perintö menee heille.
Lapsettoman lesken perintö ei mene kuolleen puolison lapsille ilman testamenttia. Paitsi jos leski on adoptoinut kuolleen puolison lapset niin heidät katsotaan silloin myös tämän lesken lapsiksi. Tosin leski ei ole tuolloin lapseton.
Kyllä menee
https://www.minilex.fi/a/lapsettoman-lesken-perint%C3%B6Mutta vain se osuus minkä hän on leskenä saanut puolison kuoltua? En kyllä usko, että omat vanhemmilta saadut perintömetsät menisivät kuolleen puolison suvulle? Millä ihmeen perusteella?
Ap:n tapauksessa leskellä ei ollut omaa sukua tai lapsia.
Sitten lesken oma omaisuus menee valtiolle ellei ole testamenttia tehnyt.
Äitipuolella oli aikonaan sisaruksia, jotka olivat hengissä kun testamentti tehtiin. Siltä varalta se varmasti olikin, etteivät he perisi kerran myymäänsä osaa uudelleen.
Kaikki menivät mullan alle ennen nyt kuollutta testamentin jättäjää. Heillä ei ole enää merkitystä.
Puoliso ei ole perinyt miestään, vaan miehen lapset. Jos on saanut esimerkiksi oikeuden asua yhteisessä asunnossa niin se jaetaan puoliksi miehen lasten ja äitipuolen läheisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toissijaiset perilliset. Esim he jotka olisivat saaneet ensiksi kuolleen puolison omaisuuden, jos leski ei olisi perinyt häntä, esim vainajan vanhemmat. Jos vanhemmat ovat kuolleet, perillisiä ovat vainajan sisarukset. Jos sisarukset ovat kuolleet, tulee heidän sijaan heidän jälkeläisensä.
Missään ei lukenut, että vainaja olisi testamentannut omaisuutensa leskelle. Vaikka olisikin niin ainakin rintaperilliset olisivat saaneet 50% siitä mitä olisivat perineet ilman testamenttia.
Kun testamenttia ei mainittu niin oletan, että vainajan omaisuus on mennyt hänen perillisilleen ja leskellä on oma omaisuutensa, josta aloittaja kyseli, että mihin se menee aikanaan.
Aloittajalle tiedoksi, että valtiolle menee jos leski ei ole tehnyt testamenttia ennen kuolemaansa.
Mutta onhan lapsille voitu antaa ja maksaa heidän perintönsä jo vainjan kuoltua.
Kuolleella ja leskellähän ei ollut omia lapsia.
Vain toisella oli lapsia.Ei jaettu eikä maksettu, ja sehän se ongelman ydin onkin. Kaikkien osuus on nyt yhden taskussa.
Tai niin hän ainakin luulee ja soisi olevan.
Jos ensiksi kuolleen puolison lapsille ei jaettu perintöä tämän kuoleman jälkeen, niin ensiksi kuolleen puolison osuus jaetaan nyt hänen rintaperillisilleen. Leski ei voi testamentissaan määrätä, kenelle ensiksi kuolleen puolison perintö menee muuten kuin siinä tapauksessa, että vainaja oli tehnyt leskelle omistusoikeustestamentin eivätkä lapset vaatineet lakiosaansa määräajassa.
Lesken osuus menee taas sille, jolle leski on tehnyt testamentin. Jos leski ei ole tehnyt testamenttia eikä leskellä ole elossa vanhempia, sisaruksia tai sisarusten jälkeläisiä, menee lesken osuus valtiolle.
Vierailija kirjoitti:
Se, jolle hän omaisuutensa testamentiss määrää. Kannattaa tehdä se testamentti, niin kenelläkään ei ole nokan koputtamista.
Perikunta kiistelee siitä, onko testamentin muutos lainvoimainen. Edun saanut ihminen tiesi asiasta, muttei puhunut kenellekään mitään. Hän on asunut suvun vanhassa talossa testamentin jättäjän kanssa.
Eli on syytä epäillä hänen sormiensa olevan pelissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paha perii, eli valtio.
Testamentilla saa itse määrätä perijänsä.Jos ensimmäiseksi kuolleella on perillisiä, niin perintö menee heille.
Lapsettoman lesken perintö ei mene kuolleen puolison lapsille ilman testamenttia. Paitsi jos leski on adoptoinut kuolleen puolison lapset niin heidät katsotaan silloin myös tämän lesken lapsiksi. Tosin leski ei ole tuolloin lapseton.
Kyllä menee
https://www.minilex.fi/a/lapsettoman-lesken-perint%C3%B6Mutta vain se osuus minkä hän on leskenä saanut puolison kuoltua? En kyllä usko, että omat vanhemmilta saadut perintömetsät menisivät kuolleen puolison suvulle? Millä ihmeen perusteella?
Ap:n tapauksessa leskellä ei ollut omaa sukua tai lapsia.
Sitten lesken oma omaisuus menee valtiolle ellei ole testamenttia tehnyt.
Ei mene vaan lesken kuolleen puolison perillisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paha perii, eli valtio.
Testamentilla saa itse määrätä perijänsä.Jos ensimmäiseksi kuolleella on perillisiä, niin perintö menee heille.
Lapsettoman lesken perintö ei mene kuolleen puolison lapsille ilman testamenttia. Paitsi jos leski on adoptoinut kuolleen puolison lapset niin heidät katsotaan silloin myös tämän lesken lapsiksi. Tosin leski ei ole tuolloin lapseton.
Kyllä menee
https://www.minilex.fi/a/lapsettoman-lesken-perint%C3%B6Mutta vain se osuus minkä hän on leskenä saanut puolison kuoltua? En kyllä usko, että omat vanhemmilta saadut perintömetsät menisivät kuolleen puolison suvulle? Millä ihmeen perusteella?
Ap:n tapauksessa leskellä ei ollut omaa sukua tai lapsia.
Sitten lesken oma omaisuus menee valtiolle ellei ole testamenttia tehnyt.
Ei mene vaan lesken kuolleen puolison perillisille.
Siis millä perusteella vieraat ihmiset perivät toisen oman omaisuuden? Sen ymmärrän, jos kyseessä on osuus jo kuolleen puolison omaisuudesta.
Tarkoittaako tämä sitä osuutta minkä leski peri alun perin, mutta ei lesken omaa perintöä?