Kiltin lapsen primitiivinen suuttuminen, mistä kysymys?

Haluaisin lmmärtää tilannetta, mutta en tiedä millä termillä tai hakusanalla tietoa etsiä, joten pyydän neuvoja.

Kyse syksyllä koulunsa aloittaneesta lapsesta, mutta ihan hyvin kyse voisi olla aikuisestakin.

Lapsi on ollut pienestä pitäen kiltti, helppo ja hyvin käyttäytyvä. Lapsi ottaa aina muut huomioon ja pyrkii kaveriporukassakin toimimaan niin, että kaikilla on kivaa. Joskus ehkä vähän ohjailee porukan leikkejäkin muiden huomaamatta sellaiseen suuntaan, että kaikkien toiveet toteutuvat. Koulussa saa hyvää palautetta. On harkitseva ja tasainen, joskus aikuisten seurassa vähän pikkuvanha.

Nyt kuitenkin yllättävänä piirteenä on tulleet raivarit tilanteissa, joissa kaikki ei mene ennalta-arvattavasti tai suunnitellusti. Raivarin tullen käyttäytyy jotenkin eläimellisesti: sähisee, murisee tai muuten mölyää matalalta. Ei koskaan kohdista raivoaan kavereihin, vaan ikään kuin päätyy johonkin primitiiviseen tilaan.

Tilanne saattaa syntyä vaikka siitä, että lapsi haluaa kutsua kavereitaan luokseen ja tarjota siellä keksejä, joista yksi kaveri on kertonut erityisesti pitävänsä, mutta juuri näitä keksejä ei sitten mistään kaupasta löydykään. Tai siitä, että ulkona on rakennettu pari päivää moniosaista rakennelmaa, josta yön aikana lumiaura on käynyt pyyhkäisemässä palan pois. Tai yksinkertaisimmillaan siitä, että kesken leikin joku kavereista poikkeaakin "käsikirjoituksesta" eli alkaakin touhuta jotain muuta, vaikka jo eilen on suunniteltu ja sovittu, että tänään leikitään juuri sitä tai tätä.

Ilmiselvästi kyse on siitä, että lapsi ei kestä ennakoimattomia muutoksia, vaan stressaantuu niistä. Mutta onko tällaiselle käytökselle tai persoonalle joku nimitys? Ihan vaan oman tahtonsa mukaan määräilijä ei varmaankaan ole, koska kaikki suunnittelu ja tilanteiden ohjailu perustuu aina siihen, että miten kaikilla olisi mahdollisimman kivaa.