Mikä minua vaivaa? Soveltuuko tälläinen ihminen teidän mielestä työelämään?

Niin minäkin ja olen töissä. Asian kanssa oppii elämään. Toki soimaan itseäni kohtuuttomasti pienistäkin virheistä, mutta pärjään töissä hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Niin minäkin ja olen töissä. Asian kanssa oppii elämään. Toki soimaan itseäni kohtuuttomasti pienistäkin virheistä, mutta pärjään töissä hyvin.

Mitä pitää sitten tehdä töissä jos menee paniikkiin ja ei haluata nolata itseään?? 

https://www.evermind.fi/neuroottisuus-persoonallisuus-big-five/

Ehkä ei, mutta ei sillä saikkua saati eläkettä saa. Itse en kykene työhön, tämän on usea lääkäri todennut. Kela ei kuitenkaan myönnä edes sairaspäivärahaa. Eli lääkärintodistuksilla vaan pyyhitään_sitä. Kyllä sitä aina joku syy keksitään millä hakemukset hylätään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin minäkin ja olen töissä. Asian kanssa oppii elämään. Toki soimaan itseäni kohtuuttomasti pienistäkin virheistä, mutta pärjään töissä hyvin.

Mitä pitää sitten tehdä töissä jos menee paniikkiin ja ei haluata nolata itseään?? 

Samaa mietin itsekin. Paniikkioireita on monentasoisia ja toiset hallitsevat itsensä muutenkin paremmin kuin toiset. 

jaa, että tuilla elämään pitäisi päästä veronmaksajien siivelle

Mitä jos menisit terapiaan hoitamaan itseäsi etkä heti olisi heittäytymässä loppuelämän tuillaeläjäksi

Vierailija kirjoitti:

jaa, että tuilla elämään pitäisi päästä veronmaksajien siivelle

Syö ruma pääs. Toivottavasti sairastut vakavasti ja saat maistaa tätä kadehtimaasi köyhän tuilla elävän elämää. 

Psykiatriselle sairaanhoitajalle.

Tuo on voimakas oire, jos lukon vääntäminen purkautuu itkemisenä ja paniikkina.

Siedätykseen:

Mene hetkeksi töihin kiinteistön huoltoon. Sen jälkeen tiedät, kuinka mikään ei koskaan mene kohtuudella, mikään ei ikinä toimi, mikään ei tule valmiiksi eikä mikään ole koskaan hyvin.

Valitus on täysin jatkuvaa, etkä voi sille kertakaikkiaan mitään vaikka kuinka yrität.

Homma on luonteeltaan lähinnä "tulipalojen" sammutusta, kiitokset ovat todella harvassa, palkka on aivan perseestä ja puhelin pärisee vähintään 15 kertaa päivässä. Jos otat tavaksi vastata puhelimeen aina, kaikki soittavat sinulle aina, eli kohta puhelin soi 50 kertaa jne. Ja aina pelkän valituksen ja kiireen merkeissä.

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos menisit terapiaan hoitamaan itseäsi etkä heti olisi heittäytymässä loppuelämän tuillaeläjäksi

Terapia kestää vuosia, sen aikana ei kykene välttämättä töihin. Miten meinaat että vuosia eläisi ilman rahaa. Ja haloo, terapia ei ole ilmaista. Otaksun, ettet terapialla nyt tarkoittanut jotakin psyk.polin sh:n kanssa keskustelua.

Oletko ollut joskus jossain töissä, ja jos olet niin miten meni? Oletko joskus hakenut jotain hoitoa tähän panikointiisi? Voisikohan kysymyksessä olla jokin aiempi trauma, joko töistä tai sitten ihan lapsuudesta, että epäonnistumisesta on seurannut jotain kamalaa. Korjaavat kokemukset, siis se että epäonnistuu mutta mitään kamalaa ei tapahdukaan, voisivat silloin auttaa asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Oletko ollut joskus jossain töissä, ja jos olet niin miten meni? Oletko joskus hakenut jotain hoitoa tähän panikointiisi? Voisikohan kysymyksessä olla jokin aiempi trauma, joko töistä tai sitten ihan lapsuudesta, että epäonnistumisesta on seurannut jotain kamalaa. Korjaavat kokemukset, siis se että epäonnistuu mutta mitään kamalaa ei tapahdukaan, voisivat silloin auttaa asiaa.

Hain apua n. 3 vuotta sitten ja kävin terapeutuille ja tehtiin erilaista siedätystä, mutta en tuntenut saavaani siitä apua.... Olen aina ollut herkkä ja vähän liian kiltti. Olen ollut kahdessa työpaikassa ja hoidin tunnollisesti tehtävät mutta minut otettiin silmätikuksi kun olin niin arka ja pälyilevä. Mutta tuollakin stressasin niin paljon että teenkö varmasti nyt kaikki oikein, että menetin yöunet useampana peräkkäisenä yönnä. Tuo neuroottinen persoonallisuus voisi kyllä sopia....