Onko teillä kotona mukava tunnelma?

Ihan hyvä, mutta nyt lähdetään haudoille ennen iltaa. 

Odotan että vieraat lähtevät pois jotta voin vihdoin rentoutua ja nauttia joulusta rauhassa. 

Juu, kahdestaan aatto. Jouluruoka jo lounaaksi ja riisipuuro illalla. Muuten oleilua, vähän ulkoilua, tv, ja tätä palstaa.

Huomenna vierailu iäkkään sukulaisen luona ruokien kanssa.

Ylihuomenna muita vieraita

On ihana ja lämmitetään takkaa. 

Vierailija kirjoitti:

On, mies löi silmäni mustaksi taas.

 Teit varmaan jotain  taas väärin, yritä tehdä kaikki oikein, niin ettei miehen ei tarvitse taas lyödä?

Patterilämmitys katkesi kerrostalossa yksi päivä koska tuli plussaa säähän. Ei tietoa onko se vieläkään palautunut, taloyhtiössä on säästäjämiehiä. Jotenkin viileähkö tunnelma. Jos sää reistaa, reistaa lämmityskin tai sitä ei tule.

On. Teini pelaa kaverin kanssa, mies päikkäreillä, minä palstailen suklaakonvehtien ja punaviinilasillisen kanssa. Myöhemmin sauna ja ateria sekä lahjat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei oikein ole. Ollaan erottu miehen pettämisen ja jättämisen vuoksi. Mies seurustelee jo tämän salasuhteen kanssa (työkaveri). Ollaan kuitenkin joulua viettämässä yhteisessä kodissa lasten kanssa, koska asunto on vielä myymättä. Aika p*ska joulu siis...

Tuo ei ole tervettä. Miksi teette lapsille noin? Olisi pettäjä mennyt uuden naisensa luo joulunviettoon tai vaikka hotelliin!

Ei toi ukko suostunut lähtemään mihinkään. Pyysin kyllä sitä.

On. Olen yksin kuusenkynttilöiden valossa, taivaalla on vielä auringonlaskun hehku. Aikuinen lapseni on tulossa illalla syömään kanssani. Olen onnellinen. Hyvää joulua.

Rauhallista ja kiireetöntä. Ollaan aikuisten kesken. Huomenna lapsenlapset tulevat ja avaamme lahjat vasta silloin. Vilvoittelen juuri saunomisen lomassa, mies kokkailee keittiössä. Hyvä mieli.

Muuten kyllä mutta kinkun paisto kesken. Kaikki ärtyisiä kun jouluruoka myöhässä. Eikä kukaan tietenkään voi joustaa mihinkään suuntaan muuten.

Eipä erityisemmin vaikkakin tämä nihkeän jengalla oleva joulutunnelma on tuttu jo lapsuudesta. Olen siis parin vuoden tauon jälkeen vanhempien luona joulun ja ei kyllä tässä meidän perheessä osata viihtyä toistemme seurassa vaan kaikilla on selkeästi vaivautunut fiilis toistensa läsnäolosta. Jokainen yrittää vaan pysyä omissa oloissaan ja kaukana muista kun ei ole mitään puhuttavaa ja jos onkin jotain asiaa, niin se käsitetään väärin tai siihen aletaan selostamaan ja mylvimään jotain muuta asiaa.

Ja tätä se oli jo muksuna että jouluaatot on ehken se vuoden hankalin päivä kun pitäisi olla yhdessä perheenä, mutta yhdessä ei osata olla vaan kaikilla on outo olo ja se sitten oireilee jokaisella tavallaan ja sitten onkin kaikilla vaan aiempaakin oudompi ja hankalampi olla.

En tiedä, jotenkin ärsyttää ja samalla surettaa ihan älyttömästi. Eikä tätä edes saa viinan piikkiin kun kaikki on selvinpäin. Jotenkin vaan ei olla samalla taajuudella yhtään ja ilmeisesti kemiat ja aurat (mikäli sellaisia on olemassakaan) on niin vääränlaisia toisiinsa nähden ettei tosikaan.

Vierailija kirjoitti:

Eipä erityisemmin vaikkakin tämä nihkeän jengalla oleva joulutunnelma on tuttu jo lapsuudesta. Olen siis parin vuoden tauon jälkeen vanhempien luona joulun ja ei kyllä tässä meidän perheessä osata viihtyä toistemme seurassa vaan kaikilla on selkeästi vaivautunut fiilis toistensa läsnäolosta. Jokainen yrittää vaan pysyä omissa oloissaan ja kaukana muista kun ei ole mitään puhuttavaa ja jos onkin jotain asiaa, niin se käsitetään väärin tai siihen aletaan selostamaan ja mylvimään jotain muuta asiaa.

Ja tätä se oli jo muksuna että jouluaatot on ehken se vuoden hankalin päivä kun pitäisi olla yhdessä perheenä, mutta yhdessä ei osata olla vaan kaikilla on outo olo ja se sitten oireilee jokaisella tavallaan ja sitten onkin kaikilla vaan aiempaakin oudompi ja hankalampi olla.

En tiedä, jotenkin ärsyttää ja samalla surettaa ihan älyttömästi. Eikä tätä edes saa viinan piikkiin kun kaikki on selvinpäin. Jotenkin vaan ei olla samalla taajuudella yhtään ja ilmeisesti kemiat ja aurat (mikäli sellaisia on olemassakaan) on niin vääränlaisia toisiinsa nähden ettei tosikaan.

Viinalla tilanne vaan pahenisi, koska tuollaista kytevää negatiivista latausta ei muutaman napsun jälkeen pidättelisi todennäköisesti mikään.

Ei ole, koska mies mököttää. Ensi jouluna olenkin lasten kanssa toisaalla.

Kaikki on periaatteessa oottaneet hirveästi joulua ja tehneet jouluvalmisteluja, sitten kuitenkin jos todellisuus ei ihan vastaa niitä kuvitteellisia aikatauluja ym. tai vaikka se ruoka ei olekaan juuri tiettyyn aikaan tarjolla, niin sitten vedetään herneet nenään. Ja kun ei se kinkku yhtään nopeammin paistu vaikka kuinkä ärsyynnyttäis. Eikä sillekään enää mitään voi ettei laitettu aikaisemmin paistumaan kun ei ehditty.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki on periaatteessa oottaneet hirveästi joulua ja tehneet jouluvalmisteluja, sitten kuitenkin jos todellisuus ei ihan vastaa niitä kuvitteellisia aikatauluja ym. tai vaikka se ruoka ei olekaan juuri tiettyyn aikaan tarjolla, niin sitten vedetään herneet nenään. Ja kun ei se kinkku yhtään nopeammin paistu vaikka kuinkä ärsyynnyttäis. Eikä sillekään enää mitään voi ettei laitettu aikaisemmin paistumaan kun ei ehditty.

Niinpä. Itse tosin kaipaisin joululta lähinnä sellaista lämminhenkistä ja rentoa yhdessäoloa mutta haaveeksi tuo on jäänyt ja tullee aina jäämäänkin. Lapsuuden jouluistakin muistaa vaan sen takakireän ja seipäännielleen tunnelman jossa ei tosiaan ollut iloa tai naurun helskettä ja sen helpotuksen kun tuli vihdoin ilta ja sai mennä nukkumaan.

On mukava tunnelma, mies makailee sohvalla, laitoin kaksi kynttilää palamaan ja mä kissojen kanssa katson televisiota ja samalla olen tietokoneella.

Hyvä tunnelma! Joululounas oli kyläpaikassa niin runsas, että päivällinen kotona on vasta tuloillaan, mutta lapsetkin viihtyvät rauhallisina odotellen, joten mikäs kiire tässä. Ruoan jälkeen tiedossa lahjojen availua.

Ei, kaikki on päin percettä. :(

Ei ole hyvä tunnelma, siitä uhriutuva ja ankeileva passiivisaggre siskoni on pitänyt tänäkin jouluna huolta. <3 Käsittämättömän tympeä ihminen, vaikea edes sanoin selittää. Sitten ihmettelee kun mitkään ihmissuhteensa ei onnistu. En tiedä miten siitä onkin voinut kasvaa tuollainen vaikka olihan tietyt merkit jo pienenä hänestä nähtävissä.