Metakognitio selittää osittain miksi jotkut ovat köyhempiä ja sairaampia
Metakognitio tarkoittaa kykyä tarkastella ajatuksiaan ja valita järkeviä toimintamalleja. Eli et voi muuttaa sitä, mitä et ymmärrä. Siksi osa ihmisistä syö jatkuvaati pikaruokaa, käyttää päihteitä ja tupakoi, valitsee huonon puolison, tuhlaa rahansa turhuuksiin, valitsee ammatin, jossa tulee elämään hyvin pienituloisena tai esim. kokee lasten kasvatuksen haastavaksi.
Jos metakognitiiviset kyvyt ovat heikot, elämä ei yleensä suju kovin hyvin.
Kommentit (12)
Vierailija kirjoitti:
Metakognitio eli äly?
Ei ole sama asia. Metakognitio tarkoittaa yksilön kykyä tiedostaa, valvoa ja säädellä ajattelunsa toimintoja. Lue esim. Wikipedian artikkeli aiheesta. Minulla kesti melko pitkään ymmärtää, etteivät kaikki ihmiset pysty samalla tavalla katselemaan ajatuksiaan ja motiivejaan ikäänkuin ulkopuolisen silmin. Usein vain ihmettelin muiden toimintaa, itse olen luovinut elämässäni hyvästä asiasta toiseen ja tiedostan valintojeni vaikutuksen tapahtumiin. Kaikkeen ei tietenkään pysty vaikuttamaan, mutta kun on aika tehdä päätöksiä, taidan osata sen paremmin kuin moni muu.
Suurelle osalle ihmisistä informaatio menee aivojen muistitilaan ilman mitään analysointia tai syntetisointia. Fiksumpi ihminen analysoi ja pyrkii aina syntetisoimaan informaatiota, jonka se vastaanottaa.
Metakognitio on vain opittu tapa. Eikä tämä todellakaan selitä mainittuja asioita, vaan kysymys on enemmänkin motivaatiosta. Kysymys on lähinnä ulkopuolelta asetetuista normeista, joihin on vaikea vaikuttaa. Jos vaikutusmahdollisuutta ei ole, se vie myös motivaation.
Vierailija kirjoitti:
Metakognitio on vain opittu tapa. Eikä tämä todellakaan selitä mainittuja asioita, vaan kysymys on enemmänkin motivaatiosta. Kysymys on lähinnä ulkopuolelta asetetuista normeista, joihin on vaikea vaikuttaa. Jos vaikutusmahdollisuutta ei ole, se vie myös motivaation.
Metakognitiota pystyy tosiaan harjoittamaan. Se vahvistuu käytettäessä ja ihminen saattaa kokea elämänsä ensimmäistä kertaa tulevansa ulos kuplasta ja pystyvänsäkin vaikuttamaan asioihin. Paljon on kyse tunteista, siitä kuinka totena niitä pitää ja kuinka paljon on niiden vietävissä. Motivaatioon vetoaminen on vallan antamista pois. Metakognitiivisesti taitava ei todellakaan odottele motivaatiota, vaan osaa valita keinot, joilla asiat menevät hyvään suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metakognitio on vain opittu tapa. Eikä tämä todellakaan selitä mainittuja asioita, vaan kysymys on enemmänkin motivaatiosta. Kysymys on lähinnä ulkopuolelta asetetuista normeista, joihin on vaikea vaikuttaa. Jos vaikutusmahdollisuutta ei ole, se vie myös motivaation.
Metakognitiota pystyy tosiaan harjoittamaan. Se vahvistuu käytettäessä ja ihminen saattaa kokea elämänsä ensimmäistä kertaa tulevansa ulos kuplasta ja pystyvänsäkin vaikuttamaan asioihin. Paljon on kyse tunteista, siitä kuinka totena niitä pitää ja kuinka paljon on niiden vietävissä. Motivaatioon vetoaminen on vallan antamista pois. Metakognitiivisesti taitava ei todellakaan odottele motivaatiota, vaan osaa valita keinot, joilla asiat menevät hyvään suuntaan.
Höpöhöpö ei kukaan tee ilman motivaatiota yhtään mitään. Ei edes harjoita metakognitiota.
Ylipäätänsä voisi sanoa, että ihmisten ja muiden eläinten kohdalla yksilöllistä vaihtelua pitäisi löytyä sellaisista piirteistä, jotka eivät ole yksiselitteisesti hyödyllisiä ja tärkeitä. Jos metakognitiiviset kyvyt vaihtelevat merkittävästi yksilöiden välillä, voidaan tästä päätellä, ettei metakognitiiviset kyvyt ole ihmisille tärkeitä pärjäämisen suhteen.
On myös ehkä epäselvää, onko näennäisessä kyvyttömyydessä esimerkiksi lopettaa tupakointi kyse oikeasti kyse kyvykkyydestä, vai esimerkiksi motivaatiosta. Klassisesti ajateltuna ihmisen, joka tupakoinnin lopettamisesta puhumisesta huolimatta jatkaa tupakointia, sanottaisiin oikeasti haluavan jatkaa tupakointia. Ehkä hän ajattelisi, että tupakoinnin haitoista puhuminen on sosiaalisesti edullista, mutta saisi kuitenkin tupakoinnista mielihyvää, tai jotakin vastaavaa.
Jos tilannekohtaista tahdon heikkoutta (akrasia, weakness of will) ajatellaan olevan olemassa, niin sitten metakognitiivisilla kyvyillä voinee olla tekemistä tahdonvastaisen toiminnan välttelyssä. Itse olen yleisesti saanut sellaisen kuvan, että tahdon heikkoutta ei perinteisesti olla ajateltu olevan, mutta että käsitteen suosio olisi noussut vìime aikoina.
sairaampia? entä jos sairastut johonkin perinnölliseen sairauteen? ei oo valinnoista kiinni
Nojaa, monella on tietoa mutta jotenkin ei silti onnistuta.
Eli on muitakin vaikuttimia.
Minulla ainakin sosiaalinen paine ja heikko itsetunto heikentävät metakognitiota. Olen HSP ja ehkä myös AvPD, niin jää todelliset kyvyt jos niitä ylipäätään on, käyttämättä.
On suuri apu kun ymmärtää mitä osaa ja mitä ei. On suuri hyöty kun ymmärtää mitä ymmärtää ja mitä ei ymmärrä.
Sitten hupaisa tapaus ihmiset jotka ei ymmärrä mitä muut ymmärtää. Tämmöinen ihminen vääntää rautalangasta asioita muille vaikka nämä olisivat tajunneet ko. asian jo ennen rautalangastavääntäjän selvitystä.
Vierailija kirjoitti:
sairaampia? entä jos sairastut johonkin perinnölliseen sairauteen? ei oo valinnoista kiinni
Tämäkin on asia joka minua hämmästyttää muissa ihmisissä. Eli se, kuinka paljon käytetään aikaa turhaan puheeseen ja kirjoitteluun, aivan kuin tahallaan haluttaisiin vääntää. Tai sitten tarvitaan vaan rautalangasta vääntämistä, koska ei pystytä muuten ymmärtämään eksymättä epäolennaisuuksiin. En ole nyt aivan varma pitääkö vääntää rautalangasta vai olitko kuitenkaan tosissasi.
Metakognitio eli äly?