Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Äiti ei anna särkylääkettä lapselleen...

12.11.2006 |

2,5v tytön itki ja äiti valitti että tyttö on niin kiukkuinen kun tekee isoja poskihampaita, on niin kipeä. Kysyin et kait olet antanut lasten särkylääkettä että helpottaisi oloa. Tämä äitipä on niin tiukka ettei anna lapselleen särkylääkettä!



Siis ihan hullua huudattaa lasta äidin täydellisyyteen pyrkimisen vuoksi ja vielä itse kehtaa valittaa siitä kun lapsi kiukuttelee...



Sanoin äidille että meidän tyttö kyllä saa kipuun ja särkyyn helpotusta. Apteekista saa banaanin makuista Panadolia lapsille joka auttaa nopeasti. Ja että itsekään en kestäisi hammassärkyä ilman särkylääkettä. (kokemusta: 4 poskihammasta leikattu) Tais äiti suuttua suorasta neuvostani mutta ihan sama...

MeLady

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
12.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse annan lapsille todella herkästi kipulääkettä. Vaikka joskus itse särkyä kärsisikin, ei mielestäni pienen lapsen tarvitse kärsiä, jos vain lapsen oloa voi helpottaa.

Vierailija
2/5 |
12.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äiti ei itsekään ota särkylääkettä juuri koskaan, sanoi, että on ottanut elämänsä aikana vain muutamia kertoja panadolia. Oli imetysaikana korkeassa kuumeessa, mutta ei ottanut särkylääkettä, ettei sitä vain maidon mukana myös lapsi saa. Ei osaa perustella kysyttäessä miksi ei lääkitse itsensä tai lapsensa kipua/kuumetta. Kokee vain, että lääkkeet on myrkkyä. Lapsi ollut useasti kipeänä, sairastanut pienenä RS-viruksen, tehnyt hampaita kuukausitolkulla, aina kipeänä, ilman lääkettä. äiti vain sanoo, että miksi lääkitä, kun ilmankin on pärjätty, mennään päivä kerrallaan. Olen suoraan sanottuna niin vihainen ja säälin lasta. Tapanani ei ole puuttua muiden asioihin ja olen sitä mieltä, että kukin tehköön tavallaan, mutta tämän asian kanssa saan oikein taistella itseni kanssa, ettei tulisi sanottua liian kärkkäästi. Toki olen mielipiteeni sanonut, että lapsen kipua TÄYTYY lääkitä, mutta mielipiteeni on saanut vain olan kohautuksen. Äiti aina sanoo, että kyllä hän sitten lääkitsee, kun MIKÄÄN ei enää auta, mikäköhän sellainen tilanne on?

En todellakaan kannata lääkettä joka vaivaan, vastustan turhia antibiootteja jne. Mutta kun lapsi on SELVÄSTI kipeä ja kivun syy tiedetään, lasta täytyy auttaa helpottamalla tukalaa oloa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
12.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muistan lukeneeni jostain tutkimuksestakin joka viittasi juuri siihen että lapsen (ja jo ihan pienen vauvankin) kipua olisi syytä lievittää heti ja tehokkaasti. Monilla kun on jokin mielikuva siitä, että kun antaa lapsen kestää kipua eikä lievitä sitä samantien lääkkeillä, lapsi jotenkin " karaistuu" siitä.. Kun tutkimuksissa taas kävi ilmi että jo pikkuvauvoilla kipu jättää pysyvän " muistijäljen" aivoihin, ja itse asiassa siis ei " karaise" ollenkaan vaan päinvastoin herkistää helpommin kivulle tulevaisuudessa.



En kyllä ymmärrä minäkään että annetaan tieten tahtoen lapsen kärsiä. Ei tietenkään turhaankaan pidä lääkitä " varmuuden vuoksi" , mutta jos lapsella on kerta selkeät oireet ja kivut..

Vierailija
4/5 |
12.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tunnen erään äidin joka ei myöskään anna lapselleen lääkettä, ei siis särkyyn eikä maitohappobakteereita koska ei halua syöttää lääkkeitä. Sitten kumminkin hakee antibioottikuurin pojalleen joka nuhaan, ihmettelen vaan kuinka joku lääkäri niitä noin vaan määräilee.

Mutta siis ei anna särkylääkettä, antibiootteja kylläkin (ihan takuuvarmasti tarpeettomia kuureja)...

Vierailija
5/5 |
13.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

P.L.:


Muistan lukeneeni jostain tutkimuksestakin joka viittasi juuri siihen että lapsen (ja jo ihan pienen vauvankin) kipua olisi syytä lievittää heti ja tehokkaasti. Monilla kun on jokin mielikuva siitä, että kun antaa lapsen kestää kipua eikä lievitä sitä samantien lääkkeillä, lapsi jotenkin " karaistuu" siitä.. Kun tutkimuksissa taas kävi ilmi että jo pikkuvauvoilla kipu jättää pysyvän " muistijäljen" aivoihin, ja itse asiassa siis ei " karaise" ollenkaan vaan päinvastoin herkistää helpommin kivulle tulevaisuudessa.

En kyllä ymmärrä minäkään että annetaan tieten tahtoen lapsen kärsiä. Ei tietenkään turhaankaan pidä lääkitä " varmuuden vuoksi" , mutta jos lapsella on kerta selkeät oireet ja kivut..

Tästä on tosiaan tietääkseni useampikin tutkimus olemassa ja tulokset selkeästi viittaavat siihen, että vauvojen ja lasten kipua olisi todellakin syytä lääkitä... Monestakin syytä ja tuo P.L.:n mainitsema ei minusta ainakaan ole vähäisin...

Monet eivät itsensäkään lääkitsemisessä tule useinkaan ajatelleeksi, että varsinkin nk. tulehduskipulääkkeillä on on juuri myös tuo tulehdustilaa alentava ominaisuus - saattaa siis edesauttaa paranemista. Nyt en siis tarkoita pöpö-tulehduksia, sillä antibiootit ovat erikseen, mutta alentavat siis ärsytystä ja laukaisevat tulehdustiloja. Sellaisia lasten kiputilat tietty ehkä harvemmin ovat, mutta juuri hammasärsytys saattaisi olla sellaista!

Oma esikoiseni oli n.5-vuotiaana Lastenklinikalla asti tutkittavana päänsärkyjen takia - mitään syytä ei onneksi löydetty, on vain sellaista tyyppiä, että reagoi (migreenityyppisellä??) päänsäryllä, mutta pointti siis oli se, että oikein LASTENLÄÄKÄRI KÄSKI lääkitä ajoissa ibuprofeenilla (tai muulla, mitä kukin siteää, meillä tuo ibuprofeeni toimii erinomaisesti), mitä olin kyllä jo tehnytkin, mutta saatiin siihen siis oikein ohjeet... ;-)

Myöskin on niin, että jos kivun päästää oikein pahaksi, tarvitaan suurempia annoksia... Nk. prostaglandiinisynteesin estäjät auttavat paremmin, jos ottaa varhaisessa vaiheessa. (Sen tietää moni äiti-ihminen, joka on kuukautiskivuista kärsinyt: jos ottaa heti kivun antaessa ensi varoitukset, ei särky pääse ollenkaan niin pahaksi.)

Hmmm, ap:n lienee syytä googlata pari väitöskirjaa aiheesta ja laittaa ystävälleen pieni tietopläjäys!