Epäilys isyydestä - milloin kannattaa varmistaa ja milloin jättää asia sikseen?

Vaivaako asia siis sinua vai isää?

Jos isä kerran kokee olevansa tyttärensä isä, miksi tilannetta pitäisi tarkistella? Vaimo on jo rangaistuksensa saanut, miksi pitäisi mahdollisesti riistää mieheltä lapsi ja lapselta isä?

Minusta tuolla ei voi voittaa mitään hyvää, mutta hävitä voi paljon.

Vierailija:

Puolisollani on takanaan avioliitto, jossa vaimolla oli 6v ajan rinnakkaissuhde. Suhde alkoi ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen.

Lapsista esikoinen on hyvin paljon isänsä näköinen, mutta kuopuksesta ei oikein osaa sanoa. Puolisoni on usein epäillyt sitä, ettei tämä olisi hänen biologinen lapsensa. Avioliiittoon syntyneenä lapsen isä on automaattisesti ollut aviopuoliso.

Mitä mieltä siitä, kannattaako isyyttä enää tässä vaiheessa lähteä selvittämään? Tytär on jo 5v ja puolisoni on aina ollut hänen isänsä, syntymästä saakka. Toisaalta asia kiusaa jonkin verran, mutta toisaalta taas - kannattaako sellaiseen savottaan kuin dna-testit yms ryhtyä? Puolisoni kokee aivan täysillä olevansa tyttärensä isä, jos nyt ei verisukulaisuuden niin yhteisen taipaleen kautta.

Enpä osaa tuntea kovin paljon mitään myönteistä entistä vaimoa kohtaan, koska hän kokee tulleensa epäreilusti kohdelluksi, kaikesta huolimatta - eikä säästele katkeruuden tunteensa näyttämistä vieläkään.



Omasta mielestäni asian voi antaa olla - näin " meidän" puoltamme. Miestä asia silti kiusaa aika ajoin.

Tehty mikä tehty, nyt pitää miettiä nykyistä tilannetta.



Ajattele mitä tapahtuisi jos testi tehtäisiin; miehen elatusvelvollisuus (ja samalla oikeus lapseen!) katoaisivat. Olisi yksi suu vähemmän ruokittavana, mutta lapsi ei enää koskaan tulisi teille. Mies ei näkisi rakasta tyttöä ehkä enää koskaan.

Tyttö menettäisi toisen vanhempansa. Se rakastava isä joka hänellä tänään on, katoaisi ikuisiksi ajoiksi. Siitä petoskaverista tuskin uutta isää tulee. Tytöstä tulisi myös eriarvoinen veljensä kanssa, kun veli tulee teille ja menette vaikka matkalle yhdessä, tyttö ei pääse.



Olisiko se ihan oikeasti sen arvoista? Pitääkö lasta ja miestä rankaista naisen virheistä?

Luulen itse, että äidille olisi mieluista, jos tytär olisi tämän rinnakkaissuhteen tuotos. Hän ei varmasti kokisi asiaa mitenkään hankalana. Käytännölllisenä ja laskelmoivana ihmisenä hän varmasti ajattelee sitä, että näin tapaamiset + elatukset kuitenkin sujuvat jouhevasti. Joten miksi muuttaa kivaa systeemiä?



Musta olisi erittäin kurjaa, jos tytär ei saisi enää vierailla.