Mitä ruokia mummosi teki

Mun mummoni (1898-1993) teki usein blinejä, lihakeittoa ja läskisoosia.

Lapsuuden herkkua oli mummolassa tartarpihvit ja vaniljahyytelö, lähinnä kai pannacottaa vastaava herkku

Toinen mummoni ei ole koskaan ollut kummoinen kokki, osasi perusruuat kyllä tehdä. Perunamuusia ja ruskeaa kastiketta, lihamureketta oli todella usein (puolet siitä oli jauhettuja sieniä, oli halpaa ruokaa). Myöhemmin oli perunamuusia ja grilliuunissa paistettuja makkaroita. Tämä mummo joskus keitti myös sellaisia pitkiä reiällisiä makaroneja, me sanottiin, että niistä oli otettu spagetit pois keskeltä. Hän leipoi leipää (jonka jätti vähän  turhan vaaleaksi minun makuuni, mutta myöhemmässä elämässä opin, että suurin osa sen ikäisistä leipojista tosiaan paistoi ne leivät siten), pullaa, kuivakakkuja. Mummo teki aina juhliin kermatäytekakkua, johon laittoi päälle koristeeksi marmeladimakeisia. Kakku oli ällömakea ja ihana.

Hän teki myös limonadia! Rrrrrrrakastin esanssinmakuista elintarvikeväreillä värjättyä lientä, jonka mummo teki isossa emaliämpärissä :-)  Ja mokkapaloja, jotka olivat tuliaisia mummon sotalapsivuosilta Ruotsista.

Toinen mummo sitten: piti ruuassa ison perheen ja vielä lasten perheitäkin. Perunoita ja ruskeaa kastiketta, keittoja, uunipuuroa. Ihanaa ruskeakuorista leipää (ihan pienenä en pitänyt siitä kuoresta, vaan pyysin, että se leikataan pois, ja sitten jossain vaiheessa se menikin siihen, että söin pelkät kuoret), ja karjalanpiirakoita - niitä mummo leipoi tilauksesta koko pitäjään, 70-luvulla ei varmaan yksikään täkäläinen päässyt ylioppilaaksi tai täyttänyt 70v ilman meidän mummon piirakoita! Etenkin perunapiirakat olivat suosittuja, monet muut leipurit eivät tehneet niitä lainkaan. Mummo leipoi kuivakakkuja ja erilaisia keksejä, ja kaikki nämä paistoi puulämmitteisessä leivinuunissa.

Vasta seitsemänkymppisenä opetteli käyttämään sähköuunia leipomiseen.

Maitotilipäivänä mentiin mummon kanssa kaupunkiin ostoksille, ostettiin torilta viipurinrinkilä (toripäivät oli ajoitettu tarkasti maitotilipäiviin, siis oikeasti, ei niin, että mummo meni torille vain maitotilipäivänä, samoin linja-auto kulki täsmälleen tiistaisin kun oli maitotili- ja toripäivä!) ja kalakaupasta hauki. Asuimme niin kaukana järvestä, ettei autottomilla ihmisillä ollut järkevää mahdollisuutta käydä kalastamassa.

Mummo keitti hapankaurapuuroa syksyllä kaurankorjuun aikaan (silloin en sitä sietänyt, nyt todennäköisesti pitäisin siitä), makaronivelliä (päinvastoin, en kykene ajattelemaan, että söisin sitä nyt) aika usein. Mummon pullaleipominen oli kuin olisi katsonut taiteilijaa työssään, letit muotoutuivat kuin itsestään...

Mummo oli pientilan emäntä. Osasi siis kaikkea: tehdä ruokaa, leipoa, tehdä säilykkeitä, osasi sienestää, marjastaa, viljellä vihanneksia, viljellä viljaa, kasvattaa elämiä (lehmiä, sikoja, kanoja), osasi kasvattaa pellavaa ja tehdä siitä kankaita, osasi ommella, kutoa (puikoilla ja puilla), osasi kirjontaa, virkkausta...

Vierailija kirjoitti:

Karjalanpaistia, lihakeittoa, kalakeittoa, mykykeittoa, perunahuttua, ruishuttua, riisipuuroa, pinaattilettuja, keitettyjä perunoita/perunamuusia ja kastiketta ainakin.

Jälkiruokana oli monesti marjakiisseliä tai puolukkapuuroa.

Leipoi pullaa, karjalanpiirakoita, kuivakakkuja, Hanna-tädin kakkuja, kääretorttuja, kaurakeksejä, ässiä ja lusikkaleipiä.

Meillä tuota sanottiin vispipuuroksi.

Mun mummon juhlapöydästä löytyi aina kuivakakku, täytekakku, tillilohileipiä, suolainen piirakka, rahkapiirakka ja pipareita tai pullia. Taisi olla enemmänkin.

Vierailija kirjoitti:

Perunasoppaa makkaralla, jauhelihalla tai lihapaloilla.

Aina sai kaikki ruokaa, jos perunasoppa maistui.

Karjalanpaistia, läskisoossia ja perunaa, perunajauhelihalaatikkoa, makaronia/perunaa ja jauhelihakastiketta, uunilohta, puuroja, kiisseliä, lihakeittoa, kalakeittoa.

Leipoi myös tuolla aiemmin mainittua lihapiirakkaa! Ja karjalanpiirakoita, pullaa, leivoksia, keksejä ja kakkuja.

Mun toinen mummo teki täytekakkuun voicreemin ja koristeli kakun tuoreilla appellelsiininsiivuilla. Rakkaudella se oli tehty, mutta oli saamarin hankalaa syödä.

Ei mitään muistikuvia. Äidinäiti kuoli jo äitini ollessa lapsi ja isänäiti kuoli kun olin 1 v.

Vierailija kirjoitti:

Toinen mummo teki maailman parhaat lihapullat. Muuta en muista.

Toinen taas keitteli aina tammukoita ja oli hyvää. Inhosin vain niitä ruotoja ja jonkun piti niitä nyppiä pois. Aina siti jäi niitä pieniä ja ne vähän pilas nautinnon

Tuo on lahja. Osaat kaikki puolet.

Mun molemmat mummot oli virkanaisia ja kaupunkilaismummoja, niin ei ne leiponeet leipää tai piirakoita. Mun toinen mummo teki talvella tosi hyviä lihapullia ja madekeittoa. Kesällä syötiin mummulan kesämökillä lohikeittoa itse pyydetyistä lohista ja "kuppisoosia", jossa oli silputtuna oman kasvimaan sipuleita, sipulinvarsia ja voita, sitä syötiin omasta pellosta nostettujen pienien uusien perunoiden kanssa. Joskus syötiin maitopottuja ja joskus paistettuja tai savustettuja ahvenia.  Jouluksi mummo teki arabialaista maustekakkua, pipareita ja nisua. 

Toinen mummo teki usein makkaraperunakeittoa ja tosi hyvää savulohta, ja teki myös hyviä salaatteja ja lappapuuroa. Mummo osasi leipoa hyvää pullaa ja Hanna-tädin kakkuja. Juhliin mummo leipoi täytekakun, jossa oli sokerikakkupohja, marjoja ja kermavaahtoa. 

Vierailija kirjoitti:

Toinen mummoni ei ole koskaan ollut kummoinen kokki, osasi perusruuat kyllä tehdä. Perunamuusia ja ruskeaa kastiketta, lihamureketta oli todella usein (puolet siitä oli jauhettuja sieniä, oli halpaa ruokaa). Myöhemmin oli perunamuusia ja grilliuunissa paistettuja makkaroita. Tämä mummo joskus keitti myös sellaisia pitkiä reiällisiä makaroneja, me sanottiin, että niistä oli otettu spagetit pois keskeltä. Hän leipoi leipää (jonka jätti vähän  turhan vaaleaksi minun makuuni, mutta myöhemmässä elämässä opin, että suurin osa sen ikäisistä leipojista tosiaan paistoi ne leivät siten), pullaa, kuivakakkuja. Mummo teki aina juhliin kermatäytekakkua, johon laittoi päälle koristeeksi marmeladimakeisia. Kakku oli ällömakea ja ihana.

Hän teki myös limonadia! Rrrrrrrakastin esanssinmakuista elintarvikeväreillä värjättyä lientä, jonka mummo teki isossa emaliämpärissä :-)  Ja mokkapaloja, jotka olivat tuliaisia mummon sotalapsivuosilta Ruotsista.

Toinen mummo sitten: piti ruuassa ison perheen ja vielä lasten perheitäkin. Perunoita ja ruskeaa kastiketta, keittoja, uunipuuroa. Ihanaa ruskeakuorista leipää (ihan pienenä en pitänyt siitä kuoresta, vaan pyysin, että se leikataan pois, ja sitten jossain vaiheessa se menikin siihen, että söin pelkät kuoret), ja karjalanpiirakoita - niitä mummo leipoi tilauksesta koko pitäjään, 70-luvulla ei varmaan yksikään täkäläinen päässyt ylioppilaaksi tai täyttänyt 70v ilman meidän mummon piirakoita! Etenkin perunapiirakat olivat suosittuja, monet muut leipurit eivät tehneet niitä lainkaan. Mummo leipoi kuivakakkuja ja erilaisia keksejä, ja kaikki nämä paistoi puulämmitteisessä leivinuunissa.

Vasta seitsemänkymppisenä opetteli käyttämään sähköuunia leipomiseen.

Maitotilipäivänä mentiin mummon kanssa kaupunkiin ostoksille, ostettiin torilta viipurinrinkilä (toripäivät oli ajoitettu tarkasti maitotilipäiviin, siis oikeasti, ei niin, että mummo meni torille vain maitotilipäivänä, samoin linja-auto kulki täsmälleen tiistaisin kun oli maitotili- ja toripäivä!) ja kalakaupasta hauki. Asuimme niin kaukana järvestä, ettei autottomilla ihmisillä ollut järkevää mahdollisuutta käydä kalastamassa.

Mummo keitti hapankaurapuuroa syksyllä kaurankorjuun aikaan (silloin en sitä sietänyt, nyt todennäköisesti pitäisin siitä), makaronivelliä (päinvastoin, en kykene ajattelemaan, että söisin sitä nyt) aika usein. Mummon pullaleipominen oli kuin olisi katsonut taiteilijaa työssään, letit muotoutuivat kuin itsestään...

Mummo oli pientilan emäntä. Osasi siis kaikkea: tehdä ruokaa, leipoa, tehdä säilykkeitä, osasi sienestää, marjastaa, viljellä vihanneksia, viljellä viljaa, kasvattaa elämiä (lehmiä, sikoja, kanoja), osasi kasvattaa pellavaa ja tehdä siitä kankaita, osasi ommella, kutoa (puikoilla ja puilla), osasi kirjontaa, virkkausta...