Polyamoriset miehet, asiallisia mielipiteitä kaivataan!

Olen alkanut deittailla vuosien tauon jälkeen, ja tällä kertaa Tinderissä näkyy paljon polysuhteissa olevia miehiä. En ole itse vielä kovin vakavissani liikkeellä, joten voisin periaatteessa tutustua tällaiseenkin tapaukseen, vaikka lopullisena tavoitteenani on yksiavioinen suhde sitten joskus kun sen aika on. Muutama juttu kuitenkin mietityttää aiempien kokemuksieni pohjalta. Olisi kiva kuulla kommentteja sieltä ns. vastapuolelta.

1.
Viimeksi kun olin tässä samassa tilanteessa, tutustuin polysuhteessa olevaan mieheen. Meille kehittyi tapailusuhde ja ihastuimme toisiimme myös romanttisesti. Minä en kuitenkaan halua polyamorista suhdetta, joten jatkoin muiden miesten tapailua löytääkseni itselleni sopivan kumppanin.

Suureksi yllätyksekseni tämä mies otti hieman myöhemmin yhteyttä ja kertoi jättäneensä kumppaninsa voidakseen olla minun kanssani. Minusta toimimaton suhde tulee lopettaa ja eroprosessi käsitellä ennen uuteen suhteeseen ryhtymistä. Olin ymmärtänyt miehen puheista että heidän suhteensa on suunnilleen hienointa maailmassa eikä heillä ole mitään ihmeempiä ristiriitoja tai muuta hankalaa. Miehen toiminta osoitti kuitenkin ihan toista. En halunnut suhteeseen miehen kanssa, jonka puheisiin ei voi luottaa ja joka oli valmis noin vain jättämään "maailman tärkeimmän" ihmisensä minun vuokseni, vaikka emme edes tunteneet toisiamme kovin hyvin vielä.

2.
Tiedän muutaman muunkin poly-parin. Kaikissa niissä näyttää melko selvältä että toisella on enemmän vientiä kuin toisella, ja tämä osapuoli on (hienovaraisesti) painostanut kumppaninsa hyväksymään järjestelyn. Se ns. heikommilla oleva osapuoli ei vaikuta aidosti ihan tyytyväiseltä tilanteeseen, ja sellainen vaikutelma tulee että suhteeseen on jääty koska ainoa muu vaihtoehto olisi ero, jota pelätään liikaa. En halua tutustua ihmisiin, joiden mielestä on ihan ok kohdella omaa puolisoa tällä tavoin, tai joiden tunneäly on niin heikkoa tasoa että eivät huomaa puolison kärsivän tilanteesta, kun ulkopuolinenkin voi asian huomata.

Näistä kokemuksista huolimatta uskon, että polyamoria voi olla toimiva tapa elää niille ihmisille, joille se sopii ja jotka ihan aikuisten oikeasti kunnioittavat puolisoaan. En vain ole koskaan itse tavannut tällaista ihmistä, joka olisi samalla myös poly. Jos täällä palstalla on joku aidosti eettisesti monisuhteinen, niin olisiko teillä ideoita miten kaltaisenne erottaa näistä muka-eettisistä tapauksista?