Lue keskustelun säännöt.
Se tunne kun menee nettitreffeille ja näkee heti, että vetovoimaa ei ole!
18.12.2022 |
Kauheaa. Eilen kävi näin. Miestä ei ollut tunnistaa, lisäksi huomasin heti että en viehäty hänestä fyysisesti. Kahviteltiin kuitenkin. Jotenkin niin turhauttavaa istua ja jutella tunti kun tietää ettei tästä mitään tule. No, mies maksoi ja oli sinällään ihan ok jutella jonkun kanssa vähän. Huoh.
Kommentit (436)
Pitelen mahaa juoksen karkuun ja huudan mennessä että maha kuralla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse tykkään testata tavaran viimeistään toisillatreffeillä. Se kuitenkin määrittää paljon, lähdenkö suhteeseen. Ja varmastitoisinpäinkin.
Itse kierrän tavarantarkastajat kaukaa. Hyvin esineellistävä ajattelutapa. En käsitä, miten voi olla olemassa niin tyhmiä ihmisiä, jotka eivät vaistoa kemiaa jo silmiin katsomalla ja koskettamalla, viimeistään suudelmista. Kun tarvitsee mennä äkkiporaukseen, ollaan jo laaduttomassa seurassa.
Mä harvoin tunnen vetovoimaa hetimiten. Menee aikaa tutustua toiseen.
Oikeasti olet sen miehen tasolla mutta design-vaatteet ja ammattilaisen stailaus tuo vähintään liiga pelaajan ensi kerralla eteesi. Marimekon lakana-laukku ei tee suomi-lyylistä Dianaa.
Vierailija kirjoitti:
Nettitreffit sääli, kun jotkut joutuvat vajoamaan tuollaiseen.
Ei ole sosiaalisia taitoja. Jos sitä ns. kipinää vaaditaan niin voi sopia jo viesteissä että erotaan välittömästi jos ei sitä ole, tai jutellaan joka tapauksessa hetkonen. Noloa tuollainen kiusaantuminen kun on kuitenkin jo lähestynyt toista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos harrastaa nettitreffejä, niin se on ihan normaalia, että noin käy välillä. En ymmärrä, miksi ihmiset suhtautuu siihen niin voimakkaan negatiivisesti. Ei se ole kummankaan vika tai epäonnistuminen, niin vain välillä tapahtuu.
Minä menin treffeille ihan tavallisen pelkän ammattikoulun käyneen miehen kanssa. Ujo ja hiljainen oli, mutta vakuutti, että se on vain alkukankeutta, hän on oikeasti mukava ja kiltti heppu.
No menin sitten ja rakastuin, elin pilvissä vuoden päivät, kunnes muutettiin yhteen. Kaikki mukavuus olikin aivan pelkkää showta! Miehestä kuoriutui yhteistaloudessa välittömästi nalkuttava, tylsä kotityranni joka työpvä jälkeen istuu hakkaamassaa pelitietokonettaan. Ei halua keskustella, ei tehdä mitään yhdessä! Että ei se tavallinen kiltti suomalainen mies ole yhtään mikään tae onnistumiselle!!! Voi jäädä luu käteen aivan samalla tavalla kuin jonkun playerinkin kanssa, lopputulos olla ettei äijää kiinnosta ittensä lisäksi mikään muu!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo just hirvittää. Nyt olen kirjoitellut huippumukavan tyypin kanssa, pelkään että irl jompi kumpi onkin ihan blaah :(
Eikä päästä vieläkään näkemään kun lähden reissuun
Kemia:
- pituus
- harteikkuus
- komea naama
- raha ja status
- itsevarma käytös
- taitavat soidinmenomaneerit
- sujuva supliikki
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä menin treffeille ihan tavallisen pelkän ammattikoulun käyneen miehen kanssa. Ujo ja hiljainen oli, mutta vakuutti, että se on vain alkukankeutta, hän on oikeasti mukava ja kiltti heppu.
No menin sitten ja rakastuin, elin pilvissä vuoden päivät, kunnes muutettiin yhteen. Kaikki mukavuus olikin aivan pelkkää showta! Miehestä kuoriutui yhteistaloudessa välittömästi nalkuttava, tylsä kotityranni joka työpvä jälkeen istuu hakkaamassaa pelitietokonettaan. Ei halua keskustella, ei tehdä mitään yhdessä! Että ei se tavallinen kiltti suomalainen mies ole yhtään mikään tae onnistumiselle!!! Voi jäädä luu käteen aivan samalla tavalla kuin jonkun playerinkin kanssa, lopputulos olla ettei äijää kiinnosta ittensä lisäksi mikään muu!!!!
Ei pirttihirmun kanssa huvita keskustella mistään kun raivot tuolla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Kemia:
- pituus
- harteikkuus
- komea naama
- raha ja status
- itsevarma käytös
- taitavat soidinmenomaneerit
- sujuva supliikki
Väärin. Miehellä voi olla nuo kaikki ja hän on mielestäni ällöttävä. Toisaalta häneltä voi puuttua nuo kaikki ja tunnen kemiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia en ymmärrä, miksi ihmiset sitkeästi käyvät nettitreffeillä. Ei se mitään auta, että toinen on "paperilla" täydellinen, jos se haisee väärältä..
Et ymmärrä ettei monilla yksinkertaisesti ole muita vaihtoehtoja ihmisten tapaamiseen?
Esim itse teen töitä täysin etänä (eikä muutenkaan työtovereihin sekaantuminen olisi hyvä asia), kaverit on etänä (lähin asuu 600km päässä) ja harrastan vain yksilölajeja kuten kävelyä tai museoita. En käy baareissa tai esim missään musiikkitapahtumissa kun en niistä pidä. En ylipäätään tapaa uusia ihmisiä oikeastaan ikinä.
Missä ihmeessä siis tapaisin potentiaalisia kumppaniehdokkaita jos en netissä? Vielä tähän päivään mennessä ei kukaan ole kadullakaan tullut iskemään. En näe mitään järkeä aloittaa esim jokin itselle epämiellyttävä harrastus tavatakseni potentiaaliasia kumppaneita, koska minähän käytännössä valehtelisin että harrastan samaa kuin hän. Enkä usko että olen ainoa samassa tilanteessa oleva, jolle netti on yksinkertaisesti ainoa keino.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi menette ylipäätään treffeille miehen kanssa, josta ette ole jo valmiiksi aidosti kiinnostuneita?
Itse juttelen aina sovelluksessa sen verran, että huomaan onko keskustelukemiaa. Aikanaan kun ensimmäisiä kertoja nettitreffailin, lähdin tapaamaan niitäkin joiden keskustelutyyli tuntui haukotuttavalta, ja joka kerta sama toistui treffeillä. Lopetin ajan haaskaamisen noihin. Sen jälkeen kaikilla treffeilläni on ollut vähintäänkin mukavaa keskustelua, vaikka ne muilta osin eivät olisi johtaneetkaan mihinkään.
Jos tykkään keskustella miehen kanssa niin en yleensä ole pettynyt ulkokuoreen, vaikka se ei täysin deittiprofiilin kuvia vastaisikaan. Tosin nämä hyvät keskustelijat eivät tyypillisesti huijaa kuvilla, varmaan siksi että heillä on riittävästi tunneälyä ymmärtämään, että huijaaminen johtaa vain huonompaan lopputulokseen sitten tavatessa.
Mulle on käynyt monta kertaa niin, että keskustelukemiaa on, paljonkin, mutta sitten kun näkee livenä, tietää heti että en pystyisi ikinä seksuaalisesti kiinnostumaan hänestä. Kerran ehdin jopa ihastua yhteen mieheen, kun hän vaikutti todella syvälliseltä ja sivistyneeltä ja älykkäältä. Oletin että hän olisi ehkä vähän sellainen hillitty "professorityyppi" ulkoisesti, ei ehkä komea tai mitenkään erityisen tyylikäs mutta ok näköinen ja hillitty. Mikä olisi minulle ollut oikein hyvä! Millainen tyyppi tuli treffeillä vastaan? Pitkätukkainen, tatuoitu, jossain mustassa hevikonserttipaidassa ja kireissä farkuissa oleva "jätkä", sellainen yli-ikäisen rokkiäijän näköinen kaveri. Tiesin heti, että ei, ei ole minun tyyliä.
Oi hitsi, minun tyyppiä taas olisi ollut! Mutta näinhän se menee, että se mikä on yhdelle turn off, on toiselle turn on, ja sen takia sekä henkinen että fyysinen puoli merkkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeasti kemia on vaikeasti analysoitava yhdistelmä seuraavia:
- geneettinen yhteensopivuus, feromonit jne
- seksuaalinen vetovoima ja silmää miellyttävä ulkonäkö, huom ei sama kuin komea
- temperamentti, esim introvertti-ekstrovertti
- älyllinen yhteensopivuus ja arvomaailma
- huumorintaju
- yhteen loksahtavat "traumat" hyvässä ja pahassa
Tuolla viimeisellä on suurempi merkitys kuin ihmiset yleensä ymmärtää. Ja se että joku golddigger ignooraa nuo ja alkaa miehen kanssa jonka kanssa ei ole kemiaa, ei muuta asiaa miksikään. Sillä golddiggerillä on oikea kemia ihan toisten miesten kanssa sitten. Ja varmasti on myös paljon tapauksia, joissa golddiggerin kemia on sen rikkaan äijän kanssa aidosti, tai nainen ei ole goldddigger alunperinkään. Ulkopuolelta sitä ei voi sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia en ymmärrä, miksi ihmiset sitkeästi käyvät nettitreffeillä. Ei se mitään auta, että toinen on "paperilla" täydellinen, jos se haisee väärältä..
Et ymmärrä ettei monilla yksinkertaisesti ole muita vaihtoehtoja ihmisten tapaamiseen?
Esim itse teen töitä täysin etänä (eikä muutenkaan työtovereihin sekaantuminen olisi hyvä asia), kaverit on etänä (lähin asuu 600km päässä) ja harrastan vain yksilölajeja kuten kävelyä tai museoita. En käy baareissa tai esim missään musiikkitapahtumissa kun en niistä pidä. En ylipäätään tapaa uusia ihmisiä oikeastaan ikinä.
Missä ihmeessä siis tapaisin potentiaalisia kumppaniehdokkaita jos en netissä? Vielä tähän päivään mennessä ei kukaan ole kadullakaan tullut iskemään. En näe mitään järkeä aloittaa esim jokin itselle epämiellyttävä harrastus tavatakseni potentiaaliasia kumppaneita, koska minähän käytännössä valehtelisin että harrastan samaa kuin hän. Enkä usko että olen ainoa samassa tilanteessa oleva, jolle netti on yksinkertaisesti ainoa keino.
Huh! Älä pahastu, mutta miten sinunlaisesi "erakko" sopeutuu siihen, että iholla hääriikin joku toinen ihminen?
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti kemia on vaikeasti analysoitava yhdistelmä seuraavia:
- geneettinen yhteensopivuus, feromonit jne
- seksuaalinen vetovoima ja silmää miellyttävä ulkonäkö, huom ei sama kuin komea
- temperamentti, esim introvertti-ekstrovertti
- älyllinen yhteensopivuus ja arvomaailma
- huumorintaju
- yhteen loksahtavat "traumat" hyvässä ja pahassaTuolla viimeisellä on suurempi merkitys kuin ihmiset yleensä ymmärtää. Ja se että joku golddigger ignooraa nuo ja alkaa miehen kanssa jonka kanssa ei ole kemiaa, ei muuta asiaa miksikään. Sillä golddiggerillä on oikea kemia ihan toisten miesten kanssa sitten. Ja varmasti on myös paljon tapauksia, joissa golddiggerin kemia on sen rikkaan äijän kanssa aidosti, tai nainen ei ole goldddigger alunperinkään. Ulkopuolelta sitä ei voi sanoa.
Ei tarvii edes golddiggereitä. Aika moni nainen valitsee miehen sen perusteella mitä voi näyttää muille. Perinteisesti naiset on sietäneet paljon, että on saaneet oikeat kulissit. Ei siinä ole mitää pahaa. Aikuinen nainen saa uhrata itsensä kulisseille, jos kukaan ei ulkoa siihen pakota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi menette ylipäätään treffeille miehen kanssa, josta ette ole jo valmiiksi aidosti kiinnostuneita?
Itse juttelen aina sovelluksessa sen verran, että huomaan onko keskustelukemiaa. Aikanaan kun ensimmäisiä kertoja nettitreffailin, lähdin tapaamaan niitäkin joiden keskustelutyyli tuntui haukotuttavalta, ja joka kerta sama toistui treffeillä. Lopetin ajan haaskaamisen noihin. Sen jälkeen kaikilla treffeilläni on ollut vähintäänkin mukavaa keskustelua, vaikka ne muilta osin eivät olisi johtaneetkaan mihinkään.
Jos tykkään keskustella miehen kanssa niin en yleensä ole pettynyt ulkokuoreen, vaikka se ei täysin deittiprofiilin kuvia vastaisikaan. Tosin nämä hyvät keskustelijat eivät tyypillisesti huijaa kuvilla, varmaan siksi että heillä on riittävästi tunneälyä ymmärtämään, että huijaaminen johtaa vain huonompaan lopputulokseen sitten tavatessa.
Mulle on käynyt monta kertaa niin, että keskustelukemiaa on, paljonkin, mutta sitten kun näkee livenä, tietää heti että en pystyisi ikinä seksuaalisesti kiinnostumaan hänestä. Kerran ehdin jopa ihastua yhteen mieheen, kun hän vaikutti todella syvälliseltä ja sivistyneeltä ja älykkäältä. Oletin että hän olisi ehkä vähän sellainen hillitty "professorityyppi" ulkoisesti, ei ehkä komea tai mitenkään erityisen tyylikäs mutta ok näköinen ja hillitty. Mikä olisi minulle ollut oikein hyvä! Millainen tyyppi tuli treffeillä vastaan? Pitkätukkainen, tatuoitu, jossain mustassa hevikonserttipaidassa ja kireissä farkuissa oleva "jätkä", sellainen yli-ikäisen rokkiäijän näköinen kaveri. Tiesin heti, että ei, ei ole minun tyyliä.
Itsehän en lähde tapaamaan ketään, jos en ole nähnyt miehestä kuvaa. Luulis tämän olevan ihan peruskauraa...
Vierailija kirjoitti:
Kokemattomana aiheessa vähän tavallaan jo ihastuin henkilöön kuvien ja viestittelyn myötä. Todellisuus oli toisenlainen. Tunnistin itsessäni vinksahtaneen ajatuskulun, että tuo reaalimaailman ihminen oli jotenkin "tappanut" tuon ihanan olennon, johin olin ihastunut. Weird.
Mulla ihan samoja ajatuksia! Tai niin, että ne ovat kaksi eri ihmistä. Että se, kenen kanssa viestittelin, ei koskaan saapunut paikalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti kemia on vaikeasti analysoitava yhdistelmä seuraavia:
- geneettinen yhteensopivuus, feromonit jne
- seksuaalinen vetovoima ja silmää miellyttävä ulkonäkö, huom ei sama kuin komea
- temperamentti, esim introvertti-ekstrovertti
- älyllinen yhteensopivuus ja arvomaailma
- huumorintaju
- yhteen loksahtavat "traumat" hyvässä ja pahassaTuolla viimeisellä on suurempi merkitys kuin ihmiset yleensä ymmärtää. Ja se että joku golddigger ignooraa nuo ja alkaa miehen kanssa jonka kanssa ei ole kemiaa, ei muuta asiaa miksikään. Sillä golddiggerillä on oikea kemia ihan toisten miesten kanssa sitten. Ja varmasti on myös paljon tapauksia, joissa golddiggerin kemia on sen rikkaan äijän kanssa aidosti, tai nainen ei ole goldddigger alunperinkään. Ulkopuolelta sitä ei voi sanoa.
Ei tarvii edes golddiggereitä. Aika moni nainen valitsee miehen sen perusteella mitä voi näyttää muille. Perinteisesti naiset on sietäneet paljon, että on saaneet oikeat kulissit. Ei siinä ole mitää pahaa. Aikuinen nainen saa uhrata itsensä kulisseille, jos kukaan ei ulkoa siihen pakota.
Jos mä mietin omia kavereitani ja läheisiäni ja sukulaisia, en keksi ainuttakaan paria joissa olisi joku kulissi valittu alunperin. Voihan suhteesta sitten lopulta tulla kulissi aikaa myöten ja erojakin on tietenkin ollut monia, mutta ihan huvitti kun yritin sovittaa tätä kulissin ideaa tuntemiini ihmisiin. Ehkä liikun ihan väärissä piireissä. Tunnen neljä miestä joita voisi pitää varakkaina yli taviksen tason ja joka ikinen heistä on edelleen naimisissa sen nuorena vastaan tulleen tavallisen pulliaisen kanssa. Näistä yhden parin mies on mulkku, mutta nainen tuskin on rahan ja aseman takia pysynyt yhdessä, koska hän on ollut yhtä lailla mukana kartuttamassa omaisuutta ja varmasti saisi omansa pois. Enemmän se lienee ollut vanhemman sukupolven periaatekysymys että ei erota.
Melkein kukaan ei tinderissä käytä tätä mahdollisuutta, jankataan vain miten tavattaisiin kyllä jos et olisi niin kaukana ja kinutaan puhelinnumeroa, mutta sitten jos ehdottaa videopuhelua tinderin kautta niin eivät ole kuulleetkaan moisesta ja kukaan ei ole kiinnostunut tästä ideasta, mielummin ajetaan vaikka sata kilsaa ja todetaan ettei ollut kemiaa?????