Onko vielä parisuhteita missä mies ei osaa kokata ruokaa

Meilä olla. Fatima nyrkki ja hella väli. T. Abdi

Enemmän taitaa nykyään olla ettei kumpikaan osapuoli osaa kokata!

Ellei mikrottamista lasketa "kokkaamiseksi"

Uusavuttomien valtakunta 😂

Meillä mies ei tee tavallisesti ruokaa. Koska minä osaan sen paremmin (hänen mielestä).

Kyllä hän kotitöitä tekee enemmän kuin minä. Eikä valita ikinä mistään.

Tekee kyllä ruokaa, silloin kun minä en ehdi tai pysty. Aika suurpiirteistä se hänen ruoanvalmistus on, eikä makukaan aina ole mitään gurmeeta.

Mies tekee meillä riistaruoat ja keittää perunat, grillaa ja savustaa. Tekee munakkaita, makkarakastikkeita ja keittoja. Mä sitten pastat, wokit, laatikot, mitä näitä nyt on. Jotenkin itsestään jakautunut näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En edes antaisi naisen koskea sisäfileeseen tai arvokalaan.

Niin, olet näitä miehiä, jotka " kokkaa" eli paistaa ne pihvit ja kalan kerran vuodessa, muun ajsm ruuanlaiton hoitaa nainen. Pihvi ja kalakin valitaan, koska sinä haluat, naisen mielipiteillä ei ole väliä.

Toki jätän makaronilaatikkojen ja tonnikalapastojen teon niille, jotka laittavat ruokaa, johon ei tarvita luovuutta *snort*.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on perinteiset arvot. Minä teen kotityöt ja tyydytän isäntäni ja isäntäni tuo ruoan pöytään.

Eikö se ole vähän epämiehekästä miehelle kanniskella niitä perunakattiloita ja lihapatoja keittiön pöytään? Meillä minä aina tuon ruoan pöytään ja sitten vasta kutsun isännän sohvalta syömään.

Meillä ainakin miehellä on jo yksi äiti, se ei tarvitse toista. Eikä muutenkaan minulla ole intoa ryhtyä passaamaan aikuista ihmistä. Aika heikoilla kantimilla on miehekkyys jos se varisee pois soppakauhaan tarttumalla.

N. 10v sitten laittelin ruokaa ja vaimoni luona kävi vierailulla 90- luvulla syntynyt nainen.

Hän oli huvittuneen hämmästynyt, kun mies laittoi ruokaa.

Se oli hänelle jotain tavatonta.

Hän oli lestadiolaistaustainen ja parisuhteessa maalaisen raksaduunarin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

onko vielä parisuhteita, joissa nainen ei viitsi käydä töissä vaan elää miehen ja yhteiskunnan siivellä?

Ei ole. Eikä Suomessa ole koskaan ollut samoissa määrin kuin monissa muissa maissa, koska Suomessa on ollut matalahko palkkataso. Mutta nykyään kotirouvia ei Suomessa oikeastaan ole lainkaan.

Maaseudulla ainakin on vielä eläkeikäisiä miehiä, joiden taloustaidot ovat nolla. Yleensä heidän vaimonsa taas eivät ymmärrä maataloudesta mitään, vaan ovat hoitaneet keittiöhommat.

Vierailija kirjoitti:

On niitä naisiakin, kun ei osaa.

Näin on. Itse pian olen 50-v ja valmisruuilla mennään. Osaan tosin keittää perunat, riisin tai puuron.

Vierailija kirjoitti:

Maaseudulla ainakin on vielä eläkeikäisiä miehiä, joiden taloustaidot ovat nolla. Yleensä heidän vaimonsa taas eivät ymmärrä maataloudesta mitään, vaan ovat hoitaneet keittiöhommat.

Kunpa olisikin edes noin. Aikaisemmassa työpaikassani teimme perunkirjoituksia ja oli melko järkyttävää, että vanhat miehet olivat aivan avuttomia, kun vaimo kuoli. Monet, monet kerrat edessä istui mies itkemässä: "Kun en minä näitä osaa, kun mamma hoiti kaiken eläessään". Eivät osanneet pankki-, ruoka-, siisteys- tai järjestelyasioita. Miehet olivat menneet vuosikymmenet "ulkotöihin", kun naiset olivat hoitaneet kaiken muun. Naislesket polestaan olivat yleensä laatineet tarkat kartat; menen "kirkkoherranvirastoon, hautaustoimistoon, pankkiin, pitopalveluun, jne. Itkeä tuhrustivat, mutta tiesivät mitä pitää tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Minulle on jäänyt sellainen vaikutelma, että ainakin osa naisista kokee lähtökohtaisesti uhkaavaksi, jos yksin asuva mies ilmoittaa tekevänsä ruokaa itselleen 1-2 kertaa viikossa (kerralla siis 2-3 päivän satsin), ja siihen päälle tarpeen ja fiiliksen mukaan kertoo leipovansa pullaa, piirakoita ja mitä nyt mieleen juolahtaa. Kiinnostus ravitsemukseen on mukava harrastus siinä missä vaikka postimerkkeily.

Kun kerran joskus nuorempana tuli kokin tutkinto suoritettua, miksi ei sitä hyödyntäisi kotosalla ollessaan? Vaikka siis nykyinen työ jotain muuta onkin.

Tulkintani on, että nainen kokee ruoan kanssa "kunnostautuneen" miehen kilpailijaksi itselleen. Olenkin miettinyt, kannattaako jatkossa jättää mainitsematta ruoanlaitto, ja painottaa jotain muuta.

Minkä ikäinen olet? Olen huomannut, että nuorisossa (alle 40v) on paljon kokkaavia miehiä. Tyttären mieskin on, samoin muutama sukulainen, mutta muuten ainoa tietämäni kokkaava mies on sinun tapaasi ammatiltaan keittiömestari. Hän on opettanut minulle monta asiaa lihan ja kalan käsittelystä, sillä olin aiemmin kasvissyöjä. Nykyään syön joskus luomulihaa ja riistaa sekä kalaa. 

Oma mies ei kokkaa eikä siivoa. Hänellä on muita vahvuuksia kuten taito korjata mikä tahansa kone ja taito tehdä rahaa. Kieltämättä ehkä tuntisin vähän rimakammoa, kun pitää kokata näille miehille, jotka ovat itse taitavia kokkeja. Taas on jouluna se koitos edessä.... En tee heidän mielestään niin hyvää ruokaa kuin he itse tekevät enkä itsenikään mielestä tee. Minkäpä sille mahtaa, mutta toisaalta oma tekemäni ruoka on ainakin terveellistä. Olen melko tarkka siitä mitä suuhuni pistän ja syömme arkena hyvin yksinkertaisesti. Paljon puuroja, salaatteja, hedelmiä ja vihanneksia.

Siis pilkkomista eikä niinkään paistamista ja maustamista. Haluaisin oikeasti syödä raakaruokaa ja elävää ravintoa, mutta olen siihen aivan liian laiska (toisin kuin äitini) eikä sellaisia ravintoloita enää ole, josta voisi elävää ravintoa ostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maaseudulla ainakin on vielä eläkeikäisiä miehiä, joiden taloustaidot ovat nolla. Yleensä heidän vaimonsa taas eivät ymmärrä maataloudesta mitään, vaan ovat hoitaneet keittiöhommat.

Kunpa olisikin edes noin. Aikaisemmassa työpaikassani teimme perunkirjoituksia ja oli melko järkyttävää, että vanhat miehet olivat aivan avuttomia, kun vaimo kuoli. Monet, monet kerrat edessä istui mies itkemässä: "Kun en minä näitä osaa, kun mamma hoiti kaiken eläessään". Eivät osanneet pankki-, ruoka-, siisteys- tai järjestelyasioita. Miehet olivat menneet vuosikymmenet "ulkotöihin", kun naiset olivat hoitaneet kaiken muun. Naislesket polestaan olivat yleensä laatineet tarkat kartat; menen "kirkkoherranvirastoon, hautaustoimistoon, pankkiin, pitopalveluun, jne. Itkeä tuhrustivat, mutta tiesivät mitä pitää tehdä.

Sepä erikoista, ehkä tuossa kuitenkin on jostain muusta kyse kuin osaamisesta. Normaaliälyinen ihminen osaa kyllä tehdä ruokaa ja siivota ohjeiden mukaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maaseudulla ainakin on vielä eläkeikäisiä miehiä, joiden taloustaidot ovat nolla. Yleensä heidän vaimonsa taas eivät ymmärrä maataloudesta mitään, vaan ovat hoitaneet keittiöhommat.

Kunpa olisikin edes noin. Aikaisemmassa työpaikassani teimme perunkirjoituksia ja oli melko järkyttävää, että vanhat miehet olivat aivan avuttomia, kun vaimo kuoli. Monet, monet kerrat edessä istui mies itkemässä: "Kun en minä näitä osaa, kun mamma hoiti kaiken eläessään". Eivät osanneet pankki-, ruoka-, siisteys- tai järjestelyasioita. Miehet olivat menneet vuosikymmenet "ulkotöihin", kun naiset olivat hoitaneet kaiken muun. Naislesket polestaan olivat yleensä laatineet tarkat kartat; menen "kirkkoherranvirastoon, hautaustoimistoon, pankkiin, pitopalveluun, jne. Itkeä tuhrustivat, mutta tiesivät mitä pitää tehdä.

Onhan näitä tarinoita, varsinkin menneiltä vuosikymmeniltä. Jos vielä leskimiehellä lapset niin äkkiä uusi vaimo tai vaikka naimaton sisar avuksi. Tai sitten tytär joutuu palkattomaksi piiaksi ja joutuu jättämään koulutkin käymättä.

Vierailija kirjoitti:

Minulle on jäänyt sellainen vaikutelma, että ainakin osa naisista kokee lähtökohtaisesti uhkaavaksi, jos yksin asuva mies ilmoittaa tekevänsä ruokaa itselleen 1-2 kertaa viikossa (kerralla siis 2-3 päivän satsin), ja siihen päälle tarpeen ja fiiliksen mukaan kertoo leipovansa pullaa, piirakoita ja mitä nyt mieleen juolahtaa. Kiinnostus ravitsemukseen on mukava harrastus siinä missä vaikka postimerkkeily.

Kun kerran joskus nuorempana tuli kokin tutkinto suoritettua, miksi ei sitä hyödyntäisi kotosalla ollessaan? Vaikka siis nykyinen työ jotain muuta onkin.

Tulkintani on, että nainen kokee ruoan kanssa "kunnostautuneen" miehen kilpailijaksi itselleen. Olenkin miettinyt, kannattaako jatkossa jättää mainitsematta ruoanlaitto, ja painottaa jotain muuta.

Millionairematch. Tapaile aidosti tasa-arvoisia naisia. Alle 200k ryhmä.

Meillä ei osaa kokata kumpikaan, mutta eipä tuo ole koskaan ollut ongelma. Ruokaa saa ostaa valmiina.

Lisäksi harva kokkaaja tekee muuta kuin ostaa valmiit ainekset, lihankin pilkottuna, yhdistelee ja sitten kehuu taidoillaan.

Mulla oli. Ei ole enää. Oli paljon muutakin vikaa.

Vierailija kirjoitti:

Olen yksinasuva mies, joka ei osaa laittaa ruokaa kunnolla vielä edes 41-vuotiaana. Olen kyllä paljon yrittänyt, mutta en jostain syystä osaa laittaa hyvää ruokaa. Tai siis kyllä minä itse sitä syön, mutta en kehtaisi sitä kenellekään muulle tarjota. Koska en ole ole hyvä kokki, niin syönkin pääasiassa eineksiä, kuten makaronilaatikkoa, ranskanperunoita kalapuikkojen kanssa, pakastepizzoja tai joskus teen ihan helppoja ruokia kuten munakasta ja keitän makaronia. 

Jamien ruokavallankumous -kirja 

https://www.adlibris.com/fi/kirja/jamien-ruokavallankumous-9789522204660

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen yksinasuva mies, joka ei osaa laittaa ruokaa kunnolla vielä edes 41-vuotiaana. Olen kyllä paljon yrittänyt, mutta en jostain syystä osaa laittaa hyvää ruokaa. Tai siis kyllä minä itse sitä syön, mutta en kehtaisi sitä kenellekään muulle tarjota. Koska en ole ole hyvä kokki, niin syönkin pääasiassa eineksiä, kuten makaronilaatikkoa, ranskanperunoita kalapuikkojen kanssa, pakastepizzoja tai joskus teen ihan helppoja ruokia kuten munakasta ja keitän makaronia. 

Jamien ruokavallankumous -kirja 

https://www.adlibris.com/fi/kirja/jamien-ruokavallankumous-9789522204660

Millaisia reseptejä tuossa kirjassa on? Pitäisikö ostaa miehelleni, joka ei osaa kokata yhtään mitään, mutta ruokien tulisi olla terveellisiä. Ei sellaista, että paistetaan voissa ja lorautellaan kermaa joka välissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

onko vielä parisuhteita, joissa nainen ei viitsi käydä töissä vaan elää miehen ja yhteiskunnan siivellä?

Ei ole. Eikä Suomessa ole koskaan ollut samoissa määrin kuin monissa muissa maissa, koska Suomessa on ollut matalahko palkkataso. Mutta nykyään kotirouvia ei Suomessa oikeastaan ole lainkaan.

Kyllä on. Tunnen itseni lisäksi kaksi. Sattumaako, mutta meillä kaikilla on sama ammatti, josta ei kuitenkaan ole varsinaiseksi toimeentuloksi (taiteilija, kuitenkin eri alojen taitelijoita olemme).