Äiti ja isä mukaan työhaastatteluun - työelämän uudet tuulet
Kiinnostava artikkeli Ilta-Sanomissa, joissa työnantajat kertovat nuorista työnhakijoista ja -tekijöistä. He korostavat että suurin osa on entistä fiksumpia, mutta sitten on se toinen ääripää, jossa äiti tulee työhaastatteluun mukaan eikä nuori osaa töissä kelloa katsoa.
Työhönottaja kertoo: "En ole enää ravintola-alalla, sillä en kestänyt enää kaikkia niitä selityksiä, kuten ”orastavia ripuleita”, ”Unohdin avaimet”, ”Kissani kuoli ja tarvitsen 3 viikkoa sairaslomaa”, ”Erosin poikaystävästäni ja tarvitsen aikaa toipumiseen, en tule loppuviikkona töihin”, ”En mä muistanu, että mulla on työvuoro” tai kysymyksiä aiheesta ”Miksi mä en saa palkkaa työvuorosta, mihin en koskaan saapunut tai toimittanut sairaslomatodistusta.”
Joku portsari kertoi ongelmista tietynlaisten nuorten kanssa ravintolassa: "Tuntuu, että kukaan ei ole koskaan sanonut näille ihmisille ei".
Opettajana sanoisin, että tuo lusmuilu opitaan jo koulussa. Siksi oli erehdys pidentää oppivelvollisuutta 18 vuoteen, kun ne rahat olisi pitänyt laittaa alakoulun ja yläkoulun väliin perustettaviin keräilyluokkiin, jonne laitetaan kaikki ne, jotka eivät ole vielä oppineet kunnolla lukemaan ja laskemaan - eikä lukemaan sitä kelloa ja toimimaan sen mukaan.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan tajuan vanhempia, ne haluu pitää lapsensa puolta tärkeissä jutuissa. Mutta toisaalta, niitten lasten pitää saada kasvaa ja tehdä omat virheensä. Ei enää parikymppistä pitäisi joutua paapomaan työhaastiksissa.
Minun mielestäni ei tarvitse tehdä "omia virheitä", jos se tarkoittaa sitä, että työnantaja käyttää vuosi toisensa jälkeen hyväksi nuoria, jotka eivät vielä osaa vaatia oikeuksiaan.
Se ei ole yksilön, vaan yhteiskunnan ongelma.
Isukki tai äityliini voi sitten vaikka kotona katsoa sitä työsopparia ja kertoa jälkeläiselleen jos se on laiton. Ei sinne nyt jumalauta voi mammeli mennä työhaastatteluun varmistamaan että soppari on oikeanlainen. :D
Huomaatko, että tuossa edellä joku kertoi tapauksesta, että isä meni jälkikäteen "tukihenkilönä selvittelemässä asiaa".
Miten se on yhtään parempi tapa? Jos on noin kiero työpaikka, ihan yhtä hyvin vanhemmat voivat olla heti jo haastattelussa mukana. Miksi te puolustelette firmoja, joissa tarkoituksella tehdään laittomia työsopimuksia?
Se on parempi tapa sillä lailla, että laittomuksiin puututaan kun ne huomataan. Tosin siinäkään apuna ei tarvitse olla juuri isukin.
Se että mamma tai isukki menee haastatteluun varmuuden vuoksi mukaan takaa vain sen, että paikka annetaan jollekin muulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan tajuan vanhempia, ne haluu pitää lapsensa puolta tärkeissä jutuissa. Mutta toisaalta, niitten lasten pitää saada kasvaa ja tehdä omat virheensä. Ei enää parikymppistä pitäisi joutua paapomaan työhaastiksissa.
Minun mielestäni ei tarvitse tehdä "omia virheitä", jos se tarkoittaa sitä, että työnantaja käyttää vuosi toisensa jälkeen hyväksi nuoria, jotka eivät vielä osaa vaatia oikeuksiaan.
Se ei ole yksilön, vaan yhteiskunnan ongelma.
Isukki tai äityliini voi sitten vaikka kotona katsoa sitä työsopparia ja kertoa jälkeläiselleen jos se on laiton. Ei sinne nyt jumalauta voi mammeli mennä työhaastatteluun varmistamaan että soppari on oikeanlainen. :D
Huomaatko, että tuossa edellä joku kertoi tapauksesta, että isä meni jälkikäteen "tukihenkilönä selvittelemässä asiaa".
Miten se on yhtään parempi tapa? Jos on noin kiero työpaikka, ihan yhtä hyvin vanhemmat voivat olla heti jo haastattelussa mukana. Miksi te puolustelette firmoja, joissa tarkoituksella tehdään laittomia työsopimuksia?
Se on parempi tapa sillä lailla, että laittomuksiin puututaan kun ne huomataan. Tosin siinäkään apuna ei tarvitse olla juuri isukin.
Se että mamma tai isukki menee haastatteluun varmuuden vuoksi mukaan takaa vain sen, että paikka annetaan jollekin muulle.
Kun nimet on paperissa, se puuttuminen on jo todella paljon vaikeampaa kuin sitä ennen. Toki laittomat ehdot on sellaisia, että niihin nyt ei tarvitse lähteä edes mukaan, mutta mistäpä sitäkään nuori tai kokematon työntekijä tietäisi, jos kukaan ei niitä hänelle kerro?
Vierailija kirjoitti:
Meidän liikkeessä on amisharjoittelijoita, jotka kyllä tarttuu reippaasti työtehtäviin ja kuuntelevat ohjeistukset jne. Mutta poissaolot. Eivät usein ilmoita mitään syitä, eivät vaan ilmesty paikalle. Joskus ehkä aidosti kipeänä, mutta silti pitäisi järjen sanoa, että ilmoittaa työpaikalle. On myös usein kuultua "unohdin" ja "nukuin pommiin" -> ei ilmoitusta eikä ilmestytä koko päivänä.
Meillä oli pari kuukautta töissä melkein 40-vuotias mies. Ekat pari viikkoa meni hyvin, kunnes eräänä maanantaina ei ilmestynyt töihin. Ei tullut paikalle vielä seuraavana päivänäkään, eikä esimies saanut häneen yhteyttä puhelimitse. Keskiviikkona tuli paikalle ja selitti että sairastui muttei voinut soittaa, kun ei tiennyt mihin numeroon. :D
Kyseessä siis kaupungin suurin työnantaja jonka puhelinvaihteen numero löytyy helposti googlella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan tajuan vanhempia, ne haluu pitää lapsensa puolta tärkeissä jutuissa. Mutta toisaalta, niitten lasten pitää saada kasvaa ja tehdä omat virheensä. Ei enää parikymppistä pitäisi joutua paapomaan työhaastiksissa.
Minun mielestäni ei tarvitse tehdä "omia virheitä", jos se tarkoittaa sitä, että työnantaja käyttää vuosi toisensa jälkeen hyväksi nuoria, jotka eivät vielä osaa vaatia oikeuksiaan.
Se ei ole yksilön, vaan yhteiskunnan ongelma.
Isukki tai äityliini voi sitten vaikka kotona katsoa sitä työsopparia ja kertoa jälkeläiselleen jos se on laiton. Ei sinne nyt jumalauta voi mammeli mennä työhaastatteluun varmistamaan että soppari on oikeanlainen. :D
Huomaatko, että tuossa edellä joku kertoi tapauksesta, että isä meni jälkikäteen "tukihenkilönä selvittelemässä asiaa".
Miten se on yhtään parempi tapa? Jos on noin kiero työpaikka, ihan yhtä hyvin vanhemmat voivat olla heti jo haastattelussa mukana. Miksi te puolustelette firmoja, joissa tarkoituksella tehdään laittomia työsopimuksia?
Se on parempi tapa sillä lailla, että laittomuksiin puututaan kun ne huomataan. Tosin siinäkään apuna ei tarvitse olla juuri isukin.
Se että mamma tai isukki menee haastatteluun varmuuden vuoksi mukaan takaa vain sen, että paikka annetaan jollekin muulle.
Kun nimet on paperissa, se puuttuminen on jo todella paljon vaikeampaa kuin sitä ennen. Toki laittomat ehdot on sellaisia, että niihin nyt ei tarvitse lähteä edes mukaan, mutta mistäpä sitäkään nuori tai kokematon työntekijä tietäisi, jos kukaan ei niitä hänelle kerro?
Älä nyt viitsi. Sopimus puretaan jos se on laiton. Ei tarvita isukkia haastattelussa. Tai saat sinä toki ottaa iskän mukaan tai mennä lapsesi mukaan halutessasi, mutta työllistymistä on turha odottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan tajuan vanhempia, ne haluu pitää lapsensa puolta tärkeissä jutuissa. Mutta toisaalta, niitten lasten pitää saada kasvaa ja tehdä omat virheensä. Ei enää parikymppistä pitäisi joutua paapomaan työhaastiksissa.
Minun mielestäni ei tarvitse tehdä "omia virheitä", jos se tarkoittaa sitä, että työnantaja käyttää vuosi toisensa jälkeen hyväksi nuoria, jotka eivät vielä osaa vaatia oikeuksiaan.
Se ei ole yksilön, vaan yhteiskunnan ongelma.
Isukki tai äityliini voi sitten vaikka kotona katsoa sitä työsopparia ja kertoa jälkeläiselleen jos se on laiton. Ei sinne nyt jumalauta voi mammeli mennä työhaastatteluun varmistamaan että soppari on oikeanlainen. :D
Itse kyselin poikani palkan perään viime kesänä, samassa isossa organisaatiossa töissä. Haki paikan itse eikä yksikössä edes tiedetty että olen samassa puljussa. Palkkaa ei kuulunut edes kahden kk jälkeen, lapsi oli kahdesti itse lähettänyt sähköpostia. Esimies
vastaili vain että pitäisi olla tulossa. No, ei ollut kun tunteja ei oltu ilmoitettu. Palkanlaskija oli sitten tosi pahoillaan että asia oli jäänyt sille tolalle.
Eli tässä tilanteessa katsoin että apu oli tarpeen, minulla oli tieto mihin ottaa yhteyttä, kun lapsella vain lomalla olevan esimiehen sähköpostiosoite. Ja kyseessä 15-vuotias joka kuitenkin oli jo kahdesti yrittänyt selvittää asiaa itse.
Meillä yksi työntekijä tuli todella usein myöhässä töihin. Kerran syy oli mm se, että hyppäsi väärään bussiin, joka meni eri suuntaan.
On nykyään siellä esimies. Muita gakijoita ei ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan tajuan vanhempia, ne haluu pitää lapsensa puolta tärkeissä jutuissa. Mutta toisaalta, niitten lasten pitää saada kasvaa ja tehdä omat virheensä. Ei enää parikymppistä pitäisi joutua paapomaan työhaastiksissa.
Minun mielestäni ei tarvitse tehdä "omia virheitä", jos se tarkoittaa sitä, että työnantaja käyttää vuosi toisensa jälkeen hyväksi nuoria, jotka eivät vielä osaa vaatia oikeuksiaan.
Se ei ole yksilön, vaan yhteiskunnan ongelma.
Isukki tai äityliini voi sitten vaikka kotona katsoa sitä työsopparia ja kertoa jälkeläiselleen jos se on laiton. Ei sinne nyt jumalauta voi mammeli mennä työhaastatteluun varmistamaan että soppari on oikeanlainen. :D
Huomaatko, että tuossa edellä joku kertoi tapauksesta, että isä meni jälkikäteen "tukihenkilönä selvittelemässä asiaa".
Miten se on yhtään parempi tapa? Jos on noin kiero työpaikka, ihan yhtä hyvin vanhemmat voivat olla heti jo haastattelussa mukana. Miksi te puolustelette firmoja, joissa tarkoituksella tehdään laittomia työsopimuksia?
Se on parempi tapa sillä lailla, että laittomuksiin puututaan kun ne huomataan. Tosin siinäkään apuna ei tarvitse olla juuri isukin.
Se että mamma tai isukki menee haastatteluun varmuuden vuoksi mukaan takaa vain sen, että paikka annetaan jollekin muulle.
Kun nimet on paperissa, se puuttuminen on jo todella paljon vaikeampaa kuin sitä ennen. Toki laittomat ehdot on sellaisia, että niihin nyt ei tarvitse lähteä edes mukaan, mutta mistäpä sitäkään nuori tai kokematon työntekijä tietäisi, jos kukaan ei niitä hänelle kerro?
Kaikissa työsuhteissa on ourkuaika, jolloin kumpi tahansa taho voi työsuhteen lopettaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän liikkeessä on amisharjoittelijoita, jotka kyllä tarttuu reippaasti työtehtäviin ja kuuntelevat ohjeistukset jne. Mutta poissaolot. Eivät usein ilmoita mitään syitä, eivät vaan ilmesty paikalle. Joskus ehkä aidosti kipeänä, mutta silti pitäisi järjen sanoa, että ilmoittaa työpaikalle. On myös usein kuultua "unohdin" ja "nukuin pommiin" -> ei ilmoitusta eikä ilmestytä koko päivänä.
Paljos maksoit palkkaa vai olivatko orjia?
Koulun kautta työssäoppimisjaksolla, josta ei saa maksaa palkkaa (sopimuksessa kielletty), sopimus tehdään koulun kanssa. He eivät ole sijaistamassa ketään eikä tekemässä jonkun muun töitä. Eli ovat oppimassa työtehtäviin ja työelämään, verkostoituvat. Mahdollisuus työllistyä valmistumisen jälkeen. Mutta jos olet epäluotettava ilmestymään paikalle, niin...
Ennen johonkin mansikkamaalle ja muihin helppoihin hommiin pääsi melko helposti tosi nuorenakin kesätöihin ja näki mitä se työnteko on. Nykyään noi taitaa mennä ulkomaalaisille pääasiassa ja jopa ilmaiset harkkapaikat on monesti kiven alla. Onko ihmekään sitten ettei ne pelisäännöt ole ihan tuttuja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan tajuan vanhempia, ne haluu pitää lapsensa puolta tärkeissä jutuissa. Mutta toisaalta, niitten lasten pitää saada kasvaa ja tehdä omat virheensä. Ei enää parikymppistä pitäisi joutua paapomaan työhaastiksissa.
Minun mielestäni ei tarvitse tehdä "omia virheitä", jos se tarkoittaa sitä, että työnantaja käyttää vuosi toisensa jälkeen hyväksi nuoria, jotka eivät vielä osaa vaatia oikeuksiaan.
Se ei ole yksilön, vaan yhteiskunnan ongelma.
Isukki tai äityliini voi sitten vaikka kotona katsoa sitä työsopparia ja kertoa jälkeläiselleen jos se on laiton. Ei sinne nyt jumalauta voi mammeli mennä työhaastatteluun varmistamaan että soppari on oikeanlainen. :D
Huomaatko, että tuossa edellä joku kertoi tapauksesta, että isä meni jälkikäteen "tukihenkilönä selvittelemässä asiaa".
Miten se on yhtään parempi tapa? Jos on noin kiero työpaikka, ihan yhtä hyvin vanhemmat voivat olla heti jo haastattelussa mukana. Miksi te puolustelette firmoja, joissa tarkoituksella tehdään laittomia työsopimuksia?
Se on parempi tapa sillä lailla, että laittomuksiin puututaan kun ne huomataan. Tosin siinäkään apuna ei tarvitse olla juuri isukin.
Se että mamma tai isukki menee haastatteluun varmuuden vuoksi mukaan takaa vain sen, että paikka annetaan jollekin muulle.
Kun nimet on paperissa, se puuttuminen on jo todella paljon vaikeampaa kuin sitä ennen. Toki laittomat ehdot on sellaisia, että niihin nyt ei tarvitse lähteä edes mukaan, mutta mistäpä sitäkään nuori tai kokematon työntekijä tietäisi, jos kukaan ei niitä hänelle kerro?
Kaikissa työsuhteissa on ourkuaika, jolloin kumpi tahansa taho voi työsuhteen lopettaa.
Tarkoitatko koeaikaa? Ei ole välttämättä kesätöissä tai muissa lyhyissä pätkissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan tajuan vanhempia, ne haluu pitää lapsensa puolta tärkeissä jutuissa. Mutta toisaalta, niitten lasten pitää saada kasvaa ja tehdä omat virheensä. Ei enää parikymppistä pitäisi joutua paapomaan työhaastiksissa.
Minun mielestäni ei tarvitse tehdä "omia virheitä", jos se tarkoittaa sitä, että työnantaja käyttää vuosi toisensa jälkeen hyväksi nuoria, jotka eivät vielä osaa vaatia oikeuksiaan.
Se ei ole yksilön, vaan yhteiskunnan ongelma.
Isukki tai äityliini voi sitten vaikka kotona katsoa sitä työsopparia ja kertoa jälkeläiselleen jos se on laiton. Ei sinne nyt jumalauta voi mammeli mennä työhaastatteluun varmistamaan että soppari on oikeanlainen. :D
Huomaatko, että tuossa edellä joku kertoi tapauksesta, että isä meni jälkikäteen "tukihenkilönä selvittelemässä asiaa".
Miten se on yhtään parempi tapa? Jos on noin kiero työpaikka, ihan yhtä hyvin vanhemmat voivat olla heti jo haastattelussa mukana. Miksi te puolustelette firmoja, joissa tarkoituksella tehdään laittomia työsopimuksia?
Se on parempi tapa sillä lailla, että laittomuksiin puututaan kun ne huomataan. Tosin siinäkään apuna ei tarvitse olla juuri isukin.
Se että mamma tai isukki menee haastatteluun varmuuden vuoksi mukaan takaa vain sen, että paikka annetaan jollekin muulle.
Kun nimet on paperissa, se puuttuminen on jo todella paljon vaikeampaa kuin sitä ennen. Toki laittomat ehdot on sellaisia, että niihin nyt ei tarvitse lähteä edes mukaan, mutta mistäpä sitäkään nuori tai kokematon työntekijä tietäisi, jos kukaan ei niitä hänelle kerro?
Älä nyt viitsi. Sopimus puretaan jos se on laiton. Ei tarvita isukkia haastattelussa. Tai saat sinä toki ottaa iskän mukaan tai mennä lapsesi mukaan halutessasi, mutta työllistymistä on turha odottaa.
Kuka sen purkaa, jos se työntekijä ei tiedä sen olevan laiton? Tuskin se laittoman sopimuksen alunperinkin laatinut työnantaja. Ja luonnollisesti osapuolten se on purettava (toki se ei ole työntekijän etujen mukaista) tai irtisanottava, mutta apua sen ymmärtämiseen tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimieheni tuli noin vuosi sitten kahvihuoneeseen pöllämystyneen oloisena. Joku mamma oli kuulemma soittanut ja kysellyt että olisiko teillä töitä meidän Jukka-Petterille. :D
Tämähän oli hyvinkin yleistä entisinä aikoina, kun työpaikat järjestettiin vanhempien toimesta. Tokihan vieläkin tätä tapahtuu. Golfkaveri kysyy pojalleen kesätyöpaikkaa it-talosta ja se järjestyy.
Toki tuollainen, ettei ole mitään suhteita, vaan suoraan ihan kysellään on törkeää! PItäisikö käyttää hyvä veli -verkostoja, eikä mitään suoria yhteydenottoja. Muutenkaan naisten ei ole hyvä sotkeutua työelämään millään tavalla, vaan pysyä hellojensa ääressä.
Miksi hyvä-veli verkoston iskä saa kysellä mutta tavis ei? En ymmärrä. Onko se tuttavan iskän palvelukset tässä syy vai mikä? Tämän takia meillä joo oikeasti hyviä työntekijöitä ilman töitä kun se vähän kyllätynyt - jani sai sen paikan isän takia. Muut kesätyöntekijät tekee sitten sen velttoilijankin työt.
Ja Jani saa hyvät arvostelut ja töitä ensi kesänäkin, kun iskä on pomon kaveri.
Jos on kovin pe*vo setä haastattelijana, parempi että isukki tulee mukaan. Ja jotkut tekevät vielä yksin sedän kanssa varastokierroksen, sinne sopii mukaan vanhempi. Ihmisten pitäisi arvioida onko työpaikka jatkossakin turvallinen, ettei nuorta kukaan käytä hyväksi tai toimi pelkkänä juoksupoikana, onko uralle mahdollisuuksia.
Tää aikakausi on täysin mielisairas.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse saanut teininä työpaikan jonka äitini järjesti minulle. Paikallinen huonossa maineessa oleva firma, yksi kaveri oli ollut tuolla töissä ja varoitteli siitä että työpaikka oli maksellut hänelle palkat väärin.
En halunnut tuonne töihin joten äitini päätti soittaa sinne kun en ollut kotona. Elämäni p skin kesä ja palkkaa ei meinannut kuulua, yllätys yllätys.
Hain itse ensimmäisen kesätyöpaikkani. Ei ollut tuttu työnantaja. Työnantaja soitti isälleni, jonka tiesi, paljonko pitää maksaa palkkaa jne. Eihän isä nyt mielistellessään paljoakaan ehdottanut, enkä tietenkään saanut. Työ oli vielä työtä nollatuntisopimuksella. Kesän aikana tuli tunteja parin viikon edestä. Aika oli ennen kännykkää ja joka päivä piti päivystää puhelimen vieressä, jos niitä töitä olisi. Elämäni paskin työpaikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän liikkeessä on amisharjoittelijoita, jotka kyllä tarttuu reippaasti työtehtäviin ja kuuntelevat ohjeistukset jne. Mutta poissaolot. Eivät usein ilmoita mitään syitä, eivät vaan ilmesty paikalle. Joskus ehkä aidosti kipeänä, mutta silti pitäisi järjen sanoa, että ilmoittaa työpaikalle. On myös usein kuultua "unohdin" ja "nukuin pommiin" -> ei ilmoitusta eikä ilmestytä koko päivänä.
Paljos maksoit palkkaa vai olivatko orjia?
Koulun kautta työssäoppimisjaksolla, josta ei saa maksaa palkkaa (sopimuksessa kielletty), sopimus tehdään koulun kanssa. He eivät ole sijaistamassa ketään eikä tekemässä jonkun muun töitä. Eli ovat oppimassa työtehtäviin ja työelämään, verkostoituvat. Mahdollisuus työllistyä valmistumisen jälkeen. Mutta jos olet epäluotettava ilmestymään paikalle, niin...
Itse opiskelin aikoinaan ensihoitajaksi ja tuohon kuului pakollinen työharjoittelu vanhustenkodissa. Koko harjoittelun vihjailtiin miten tänne hyvät otetaan sitten töihin.. teki mieli sanoa että kuule jos haluaisin tänne töihin en varmaan opiskelisi ensihoitajaksi. En sanonut kuitenkaan.
Tuli vähän aikaa sitten törmättyä naiseen jonka mies kuskasi työhaastatteluun ja tuli haastattelun ajaksi sisälle odottamaan. En tähän vielä tajunnut kiinnittää huomiota mutta kun työvuorot alkoivat niin mies jatkoi tätä. Kyseessä siis ravintola-ala, toi naisen töihin ja jäi saliin istumaan työpöivän ajaksi. Saattoi välissä olla pari tuntia muualla mutya palasi saliin tönöttämään monta tuntia ennen työvuoron loppua. Joi kahvia ja tuijotti avokeittiöön jossa nainen (ja moni muu) oli töissä. Nainen irtisanoutui kahden viikon jälkeen.
Paljos maksoit palkkaa vai olivatko orjia?