Alkoholistin kumppanin juominen

Vierailija kirjoitti:

Meillä sellainen tilanne, että kumppani haluaisi raitistua. Itse tykkään aina välillä ottaa juoman tai pari mutta olen valmis sitoutumaan siihen etten sitten ota jos se helpottaa toista olemaan ilman. Jotkut ystävät ja läheiset ovat tuominneet tämän ja sanoneet että sillä tavalla vain nöyrryn alkoholistin edessä ja toimin väärin. Miten on?

No onpa ihmeellinen asenne "ystävillä", he varmaan haluaa sut edelleen juomaseuraksi?

Itsellä yksi exä oli alkkis ja joutui päihdeseurantaan. Kyllä mä siis raitistelin hänen kanssaan ihan automaattisesti, ei edes keskusteltu asiasta eikä hänen tarvinnut edes pyytää. Jos hänelle oli ok saatoin ostaa jonakin juhlapäivänä itselleni (hän hermostui ja kaatoi ne viemäriin, ei sit ollutkaan ok kun ei itse saanut vaikka muuta sanoi). Hänellä se kuivahumala oli kuitenkin kamalaa, oli jatkuvasti ärtynyt ja sitä ärsytti sekin kun itse pystyin olemaan ilman helposti, joskus teki mieli huutaa että käy sitä kaljaa että oot kivempi edes hetken.

Nyt seurustelen taas miehen kanssa, jolla kaljaa kuluu. Itse haluaisin olla selvinpäin, mutta miehelle se on oikeasti ongelma etten joisi. Itse ei kuulemma aio luopua siitä, pidän tipattomia sit yksinään. Nykyään mulla on ongelma, että silloin kun otan niin määrät on järkyttäviä ja juon helposti muistini pois, enkä halua sellaista, mutta mies ei halua mun olevan selvinkään päin kun sit tulis itselle kuulemma huono omatunto :/ juomatta siis osaisin olla ja olis ihanaa jos kumppani tukisi sitä.

Eihän tuo mitään nöyrtymistä ole vaan parisuhteeseen kuuluvaa normaalia tukemista.

Vierailija kirjoitti:

Itse olisin juomatta alkoholistin läsnäollessa enkä ostaisi alkoholia kotiin.

Kannustaisin alkoholittomaan elämään lähtemällä vaikka uuteen yhteiseen harrastukseen jotta olisi muuta mielekästä tekemistä tilalle.

Päihderiippuvuutta ei hoideta harrastuksilla.

Vierailija kirjoitti:

Ei alkoholismi ole sairaus. Syöpä on sekä ms-tauti ja parkinsonin tauti ym. Niistä ei voi parantua tahdonvoimalla. Senkus lopettaa viinan juomisen niin sittenhän on parantunut.

Alkoholismi on kyllä ihan virallisestikin sairaus. Kannattaa tarkistaa faktat ennen kuin tulee tänne laukomaan omia viisauksiaan. Toi voi olla sun mielipide ja sulla on siihen oikeus, olet kuitenkin väärässä.

Helpoin tapa on se, että ei alkoholisti lisää sitä alkoholin kulutustaan reippaasti. Win win

Kokemuksesta voin kertoa, että seurustelin jonkun aikaa henkilön kanssa jolla taustalla aiempi alkoholiongelma - sellainen josta oli lähtenyt perhe ja työpaikka, ja seurannut rattituomio. Ei siis mikään sellainen sattuu ja tapahtuu, vaan ihan todellinen ongelma johon käyty myös työnantajan maksama Minnesota-hoito.

Alkuun ajattelin että mun täytyy olla täysin raitis tukeakseni tätä ihmistä. Myöhemmin selvisi, että edelleen juo välillä olutta, ja se ei häneen mukaansa ollut ongelma. Kaikenlaista epämääräistä kuitenkin ilmeni, kerran oli ajanut autonsa ojaan ja kylki toiselta puolelta rutussa. Sain kummallisia selityksiä asiaan, tietenkään totuutta en tiedä mutta vahvasti epäilen että alkoholilla on ollut tilanteeseen osuutta. 

Eli summa summarum - on ihan turha laittaa omaa elämää tauolle tai lakata kokonaan juomasta jos toisella on alkoholiongelma. Tukea voi, kotiin ei kannata alkoa ostaa, mutta toisen sairaus ei ole minun sairauteni eikä sen pitäisi mulle aiheuttaa rajoituksia. Varsinkaan kun siitä että juoko se juoppo sitten kuitenkin joskus, ei ole mitään takeita. Kukaan muu ei siihen juomiseen voi vaikuttaa kuin alkoholisti itse.

Jotkut oppivat kerrasta tuollaisen isomman pohjakosketuksen jälkeen. Aluksi tosiaan luulin että tämä mies oli oppinut, koska osasi kertoa tilanteestaan niin avoimesti ja vakuuttavasti.