Olen pettänyt sinua

Seuraavat puoli vuotta saan päättää millaista seksiä meillä on ja koska. Sinä vain suostut. Jos olen siinä ajassa antanut anteeksi, saat jäädä.

Kuvitteletko että mies antaa sinulle anteeksi syrjähyppysi. Jos oma vaimo olisi tuon ikäisenä pettänyt  olisin näyttänyt ovea.  Jos ei voi sen vertaa luottaa, niin ei voi luottaa jatkossakaan. Luottamuksen voi menettää vain kerran. Takaisin sitä ei saa. 

Vierailija kirjoitti:

Kuvitteletko että mies antaa sinulle anteeksi syrjähyppysi. Jos oma vaimo olisi tuon ikäisenä pettänyt  olisin näyttänyt ovea.  Jos ei voi sen vertaa luottaa, niin ei voi luottaa jatkossakaan. Luottamuksen voi menettää vain kerran. Takaisin sitä ei saa. 

Olin todellinen kusipää, tiedän. Mutta jos ja kun kadun tekemääni ja kannan siitä vastuun jonkin epämiellyttävän seuraamuksen muodossa, luulen että hän voisi antaa anteeksi. Ap

Kyllä miehesi ajan kanssa oppii asian kanssa elämään,ehkä. Pidä kuitenkin se mielessäsi että ikinä hän ei sinuun enään luota ja epäileminen ei katoa koskaan. Vaimo päätti tehdä joskus samankaltaisesti minulle. Seksiä ei voitu harrastaa pitkään aikaan kun aina se pettäminen tuli mieleen, nykyäänkin välillä ongelmia esileikin jälkeen. Takaa päin onnistuu kun ei näe valehtelevia kasvoja edessään. Eroa olen miettinyt melko useasti kun en vaan pysty uskomaan mitään mitä hän sanoo. Raskasta on kun epäilys on koko ajan mielessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuvitteletko että mies antaa sinulle anteeksi syrjähyppysi. Jos oma vaimo olisi tuon ikäisenä pettänyt  olisin näyttänyt ovea.  Jos ei voi sen vertaa luottaa, niin ei voi luottaa jatkossakaan. Luottamuksen voi menettää vain kerran. Takaisin sitä ei saa. 

Olin todellinen kusipää, tiedän. Mutta jos ja kun kadun tekemääni ja kannan siitä vastuun jonkin epämiellyttävän seuraamuksen muodossa, luulen että hän voisi antaa anteeksi. Ap

Pidät turpasi kiinni ja kärsit itse morkkiksesi. Kaveri sanoi kerran hyvin, sitä mitä ei sielu tiedä sitä ei sydän sure.  Älä pilaa miehesi sielua ja sydäntä kertomalla. Kärsi itse nahoissasi, älä jaa kärsimystä eteenpäin. 

Ero voisi olla hyvä rangaistus

Älä ota tavaksi. Siinä se parisuhde kärsii. Vaikka pettäjät luulee, että kaikein voi peittää ja pitää sisällään. Se vaikuttaa lopulta pettäjän omaan käytökseen, että on välinpitämätön omaa puolisoa kohtaan. Pitkässä parisuhteessa kaikki poikkeava käytös osuu heti silmään.

Pettämistä on vaikea sulattaa, koska pettäjä on se henkilö, johon luotit eniten. Pettämisen jälkeen luottamusta on vaikea rakentaa uudelleen. Sulle on valehdeltu ja pettämisestä ei kerrota läheskään kaikkea ja tekemistä vähätellään. Jos se olisi vähäinen juttu, miksi puoliso ei sallisi sitä sitten toiselle?

Pettäjät kuvittelevat, että helposti asian voi unohtaa ja palata normaaliarkeen. Petetty kelaa asioita paljon pidempään, etsii vikaa itsestään ja syytä miksi ei kelpaa toiselle. Olisiko voinut tehdä jotain toisin. Kun pettäjä ei puhu tapahtuneesta on vaikeaa hidasta palata normaaliarkeen.

Jos olisit minun vaimoni niin tässä olisi aika helppo miettiä sopivaa hyvitystä pikku lutkailusta. Joutuisit kotonakin kaivamaan sen saman kiimaisen, hiukan huolimattoman vaimon esiin. Saisit kertoa koko jutun alusta loppuun, kaikkine yksityiskohtineen, samalla kun pyörittäisit minua samoin kun tuota onnekasta uimavalvojaa. Seuraavan puolen vuoden ajan saisit, luvan kanssa ja hiukan pakotettunakin, irstailla sydämesi kyllyydestä. Sitten aina kiltisti kotiin ja muka katuvana hyvittämään mitä tuli taas tehtyä. Kyllä tässä on mahdollisuudet kivasti pervoon win-win ratkaisuun. Toivottavasti miehesi huomaa saman. 

Näistä on kyllä vaikea valita oikeaa tapaa toimia. Se, että en kertoisi, on silti poissuljettu, koska en pysty elämään tämän syyllisyyden kanssa. Mieheni suunnilleen palvoo maata jalkojeni alla, joten en kestä hänen huomionosoituksiaan ja rakkauttaan jos koen joka sekunti olevani pettäjä.

Uskon että tästä huolimatta hän haluaa jatkaa kanssani, vaikka en varma voi ollakaan. Siksi mietin, että jos samalla kun kerron, ehdotan jotakin sopivaa tapaa sovittaa tekoni, hän ehkä tarttuu siihen. Tämä oli ensimmäinen kerta ja aivan varmasti myös viimeinen. Sen verran tästä sentään opin. Ap

Vierailija kirjoitti:

Näistä on kyllä vaikea valita oikeaa tapaa toimia. Se, että en kertoisi, on silti poissuljettu, koska en pysty elämään tämän syyllisyyden kanssa. Mieheni suunnilleen palvoo maata jalkojeni alla, joten en kestä hänen huomionosoituksiaan ja rakkauttaan jos koen joka sekunti olevani pettäjä.

Uskon että tästä huolimatta hän haluaa jatkaa kanssani, vaikka en varma voi ollakaan. Siksi mietin, että jos samalla kun kerron, ehdotan jotakin sopivaa tapaa sovittaa tekoni, hän ehkä tarttuu siihen. Tämä oli ensimmäinen kerta ja aivan varmasti myös viimeinen. Sen verran tästä sentään opin. Ap

Siis hetkonen. Itsehän kortesi kekoon kannoit ja toki myös itse kärsit.  Et kai sinä halua pilata miehesi tulevaisuutta ja onnellisuutta. Kärsi nyt vain itse mitä olet mennyt tekemään, etkä yritä itsekkäästi  siirtää kärsimyksiä miehelle kannettaviksi . Hän ei ole ansainnut sinun kärsimyksiäsi ja loukkauksia, jos häntä vähänkään rakastat. Mutta jos et, niin toki voit pilata hänenkin elämänsä. Mutta älä  sitten odota anteeksi antoa.  Moni mies ei anna, koska tuntee epäonnistuneensa kun ei saanut pidettyä sinua itsellään eikä näytä riittävän seksuaalisesti.  Jos mies antaa sinulle anteeksi hän ei oikeasti välitä sinusta ja lähtee heti kun löytää paremman naisen.  Näin tekisin itsekin. 

En ole koskaan ymmärtänyt, mikä saa pettäjän tunnustamaan. Jos syyllisyys ei estänyt pettämistä, miksi syyllisyyden pitäisi häiritä elämäsi. Että syyllisyytesi saa lykäta toisen niskaan? Todella itsekäs asenne. Jonkun verran humalassa - kuten sanoit- pitäisi tietää hyvin mitä tekee, siis oli tahallinen teko. Nyt vain kärsitkin itse.  Ajan kanssa helpotaa, jos otit opiksesi. Sellaista rangaistusta ei olekaan, etta toinen sen unohtaisi. Voi antaa anteeksi, mutta muistaa aina. Eipäs enää tulee palvomaan maata jalkojesi alla, siitä voit olla varma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näistä on kyllä vaikea valita oikeaa tapaa toimia. Se, että en kertoisi, on silti poissuljettu, koska en pysty elämään tämän syyllisyyden kanssa. Mieheni suunnilleen palvoo maata jalkojeni alla, joten en kestä hänen huomionosoituksiaan ja rakkauttaan jos koen joka sekunti olevani pettäjä.

Uskon että tästä huolimatta hän haluaa jatkaa kanssani, vaikka en varma voi ollakaan. Siksi mietin, että jos samalla kun kerron, ehdotan jotakin sopivaa tapaa sovittaa tekoni, hän ehkä tarttuu siihen. Tämä oli ensimmäinen kerta ja aivan varmasti myös viimeinen. Sen verran tästä sentään opin. Ap

Siis hetkonen. Itsehän kortesi kekoon kannoit ja toki myös itse kärsit.  Et kai sinä halua pilata miehesi tulevaisuutta ja onnellisuutta. Kärsi nyt vain itse mitä olet mennyt tekemään, etkä yritä itsekkäästi  siirtää kärsimyksiä miehelle kannettaviksi . Hän ei ole ansainnut sinun kärsimyksiäsi ja loukkauksia, jos häntä vähänkään rakastat. Mutta jos et, niin toki voit pilata hänenkin elämänsä. Mutta älä  sitten odota anteeksi antoa.  Moni mies ei anna, koska tuntee epäonnistuneensa kun ei saanut pidettyä sinua itsellään eikä näytä riittävän seksuaalisesti.  Jos mies antaa sinulle anteeksi hän ei oikeasti välitä sinusta ja lähtee heti kun löytää paremman naisen.  Näin tekisin itsekin. 

Sinä et ilmeisesti usko, että anteeksi voisi edes antaa? Että heti kun toinen tekee virheen, hänet voi vain vaihtaa toiseen? Minä toimin typerästi ja kadun sitä. Mutta jos kaikki noin helposti lopahtaa, niin eihän suhteisiin kannata edes ryhtyä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näistä on kyllä vaikea valita oikeaa tapaa toimia. Se, että en kertoisi, on silti poissuljettu, koska en pysty elämään tämän syyllisyyden kanssa. Mieheni suunnilleen palvoo maata jalkojeni alla, joten en kestä hänen huomionosoituksiaan ja rakkauttaan jos koen joka sekunti olevani pettäjä.

Uskon että tästä huolimatta hän haluaa jatkaa kanssani, vaikka en varma voi ollakaan. Siksi mietin, että jos samalla kun kerron, ehdotan jotakin sopivaa tapaa sovittaa tekoni, hän ehkä tarttuu siihen. Tämä oli ensimmäinen kerta ja aivan varmasti myös viimeinen. Sen verran tästä sentään opin. Ap

Siis hetkonen. Itsehän kortesi kekoon kannoit ja toki myös itse kärsit.  Et kai sinä halua pilata miehesi tulevaisuutta ja onnellisuutta. Kärsi nyt vain itse mitä olet mennyt tekemään, etkä yritä itsekkäästi  siirtää kärsimyksiä miehelle kannettaviksi . Hän ei ole ansainnut sinun kärsimyksiäsi ja loukkauksia, jos häntä vähänkään rakastat. Mutta jos et, niin toki voit pilata hänenkin elämänsä. Mutta älä  sitten odota anteeksi antoa.  Moni mies ei anna, koska tuntee epäonnistuneensa kun ei saanut pidettyä sinua itsellään eikä näytä riittävän seksuaalisesti.  Jos mies antaa sinulle anteeksi hän ei oikeasti välitä sinusta ja lähtee heti kun löytää paremman naisen.  Näin tekisin itsekin. 

Sinä et ilmeisesti usko, että anteeksi voisi edes antaa? Että heti kun toinen tekee virheen, hänet voi vain vaihtaa toiseen? Minä toimin typerästi ja kadun sitä. Mutta jos kaikki noin helposti lopahtaa, niin eihän suhteisiin kannata edes ryhtyä. Ap

Ei se niin mene. Sinä kärsit siitä mitä menit tekemään ja olet kärsimyksesi itse ansainnut. Etkä siirrä kärsimystäsi miehellesi. Se olisi raukkamaista. Ihan tarpeeksi raukkamainen oli tekosi, mutta miehesi luottamuksen pilaaminen vielä raukkamaisempaa.  Pidät mölyt mahassasi ja kohtelet miestäsi entistä paremmin ja näytät, että jumaloit häntä. 

Mun mies jäi kiinni, ei ollut mitään mahdollisuutta kieltää, vaikka yrittikin.

Kauan (todella kauan, vuosia siis) yritti kieltää, mutta tiesin kokoajan  että kyllä hän oli pettänyt niin tunnusti.

Nyt sitten epäilen kaikkea senkin jälkeen, koska se luottomennyt. Tästäsiis jo vuosia, mutta asia on päässäni päivittäin,siis ihan jokaikinen päivä, ja monasti.

Hirveä taakka, vaikka yhä olemmekin yhdessä ja rakastamme kyllä.

Kannattaa miettiä 10 kertaa tai enemmän, ennenkuin ryhtyy moiseen. Laimeasti sanoen.

Onkose sitten "rehellisyyttä" ettei edes kerro? Myöhemmin tulee huijatuksi olo; minäkin tein lapsetkin, ei ollut mahdollisuutta edes toimia toisin,kun sinnikkäästi kielsi.

Lapsista olen iloinen, nyt ovat jo hyviä aikuisia, joten kuten voitte päätellä, aikaa on jokulunut, silti jokapäivä mielessä.

Sinä teit virheen ja sinä kärsit seuraukset eli syyllisyyden ja toivottavasti opit asiasta. Jos sinulla olisi ollut pidempiaikainen tai vakavampi suhde, neuvoisin kertomaan miehellesi ja keskustelemaan suhteenne tilasta ja jatkosta. Koska kyseessä oli yksittäinen virhe, ei miehesi mieltä ole syytä pahoittaa. Miksi hänen pitäisi kärsiä sinun virheestäsi?

Keksi itse, kuinka hyvität asian kertomatta miehellesi. Ja jos päätät olla kertomatta asiasta, niin et kerro nyt etkä koskaan. Vielä loukkaavampaa kuin pettäminen on se, että sitä on salannut vuosia.

Jos et usko pystyväsi siihen, kerrot asian nyt miehellesi ja otat vastaan hänen reaktionsa. Kuten jo todettua, hän saattaa antaa anteeksi mutta tuskin unohtaa koskaan. Se on virheen ja rehellisyyden hinta.

Vierailija kirjoitti:

Sinä teit virheen ja sinä kärsit seuraukset eli syyllisyyden ja toivottavasti opit asiasta. Jos sinulla olisi ollut pidempiaikainen tai vakavampi suhde, neuvoisin kertomaan miehellesi ja keskustelemaan suhteenne tilasta ja jatkosta. Koska kyseessä oli yksittäinen virhe, ei miehesi mieltä ole syytä pahoittaa. Miksi hänen pitäisi kärsiä sinun virheestäsi?

Keksi itse, kuinka hyvität asian kertomatta miehellesi. Ja jos päätät olla kertomatta asiasta, niin et kerro nyt etkä koskaan. Vielä loukkaavampaa kuin pettäminen on se, että sitä on salannut vuosia.

Jos et usko pystyväsi siihen, kerrot asian nyt miehellesi ja otat vastaan hänen reaktionsa. Kuten jo todettua, hän saattaa antaa anteeksi mutta tuskin unohtaa koskaan. Se on virheen ja rehellisyyden hinta.

Se todella olisi pahin rangaistus, että pitäisin kaiken sisälläni enkä usko pystyväni sellaiseen. Kuten joku aiempi kirjoitti, se myös vaikuttaisi omaan käytökseeni ja sitoutumiseeni aivan varmasti negatiivisesti. Nyt olen koettanut olla kotona miehelle mieliksi ja huomioida häntä.

Noin en oikeastaan osannut edes ajatella, että kertomalla siirtäisin kärsimyksen itseltäni miehelle. Minusta hänellä on oikeus tietää.

Mutta tällä hetkellä minulla ei ole rohkeutta myöskään avautua asiasta. Tapahtuneesta on kohta kaksi viikkoa ja ajatus kertomisesta muuttuu vain vaikeammaksi.

Tottakai pidät sen itselläsi. Se rangaistus on vain kärsittävä ja kestettävä. Itsehän sen halusit. Turha kuvitella, että pääsisit kuin koira veräjästä siirtämällä kärsimyksen miehellesi. Sitä mitä sielu ei tiedä, sitä ei sydän sure. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä teit virheen ja sinä kärsit seuraukset eli syyllisyyden ja toivottavasti opit asiasta. Jos sinulla olisi ollut pidempiaikainen tai vakavampi suhde, neuvoisin kertomaan miehellesi ja keskustelemaan suhteenne tilasta ja jatkosta. Koska kyseessä oli yksittäinen virhe, ei miehesi mieltä ole syytä pahoittaa. Miksi hänen pitäisi kärsiä sinun virheestäsi?

Keksi itse, kuinka hyvität asian kertomatta miehellesi. Ja jos päätät olla kertomatta asiasta, niin et kerro nyt etkä koskaan. Vielä loukkaavampaa kuin pettäminen on se, että sitä on salannut vuosia.

Jos et usko pystyväsi siihen, kerrot asian nyt miehellesi ja otat vastaan hänen reaktionsa. Kuten jo todettua, hän saattaa antaa anteeksi mutta tuskin unohtaa koskaan. Se on virheen ja rehellisyyden hinta.

Se todella olisi pahin rangaistus, että pitäisin kaiken sisälläni enkä usko pystyväni sellaiseen. Kuten joku aiempi kirjoitti, se myös vaikuttaisi omaan käytökseeni ja sitoutumiseeni aivan varmasti negatiivisesti. Nyt olen koettanut olla kotona miehelle mieliksi ja huomioida häntä.

Noin en oikeastaan osannut edes ajatella, että kertomalla siirtäisin kärsimyksen itseltäni miehelle. Minusta hänellä on oikeus tietää.

Mutta tällä hetkellä minulla ei ole rohkeutta myöskään avautua asiasta. Tapahtuneesta on kohta kaksi viikkoa ja ajatus kertomisesta muuttuu vain vaikeammaksi.

Olen tuon lainaamasi viestin kirjoittaja. Minusta tuntuu, että olet juuri nyt vedenjakajalla: joko kerrot asiasta mahdollisimman pian tai sitten et ollenkaan. Yksi mahdollisuus on tietenkin puhua vaikka luotettavan ystävän tai ammatti-ihmisen kanssa. Tai kirjoittaa miehellesi kirje, jos puhuminen tuntuu vaikealta. Kirjoittaminen voisi selkeyttää myös omia ajatuksiasi.

Olen itse ollut kauan avioliitossa ja haluaisin, että vaimoni kertoisi mahdollisesta pettämisestä. Loukkaantuisin syvästi, mutta olen paljon teitä vanhempi ja nähnyt elämää enemmän, joten voi olla, että pystyisin antamaan anteeksi. Mutta en voi olla varma, enkä haluaisi ottaa selvää.

En epäile vaimoani mistään, ja jos hän on joskus erehtynyt pettämään, niin en siitä tiedä enkä kärsi. Tämä on se kolikon toinen puoli.

Kirjoituksistasi päätellen olet aidosti pahoillasi ja koet tehneesi virheen ja toimineesi omien arvojesi vastaisesti. Sen vuoksi en halua syyllistää sinua yhtään enempää kuin olet jo itse tehnyt. Pikemminkin muistutan, että ihmiset tekevät virheitä. Ne selvitetään tavalla tai toisella, otetaan opiksi ja sitten mennään eteenpäin. Eli päädyt kumpaan ratkaisuun hyvänsä, niin hyvää jatkoa sinulle ja miehellesi.

Muistat vaan, että toinen kerta on ensimmäistä helpompi.

Olette hölmöjä. Aloittaja haluaa dominointia.