Riippuvuus masturbointiin - kannattaako jatkaa tapailua?

Ei kannata jos tilanne on jo nyt noin huono.

Tähän minäkin järjen perusteella alan kallistumaan, vaikka muutoin mies on kultainen, huomaavainen ja ihana. En tiedä onko tällainen riippuvuus parannettavissa ja huvittaako ottaa selvää ja kärsiä siinä sivussa itsekin.

Harmittaa vaan kun en ole pitkään aikaan tavannut tällaista ihmistä muutoin ja kaikki muu sujuu paremmin kuin hyvin. Huoh.

- Ap

On. Ja tiedän että monikaan ei usko mutta tiedän oikeasti sen että: seksin harrastaminen ei tuota tuon kaltaisillenne ('portoille'..ikinä) mitään mielihyvää, vaan häpeää.. ainoastaan. Miksi sitä kenenkään pitäisi edes tehdä? Kuvottavaa. Lukea tälläistä ja, edes ajatella.

Vierailija kirjoitti:

Tähän minäkin järjen perusteella alan kallistumaan, vaikka muutoin mies on kultainen, huomaavainen ja ihana. En tiedä onko tällainen riippuvuus parannettavissa ja huvittaako ottaa selvää ja kärsiä siinä sivussa itsekin.

Harmittaa vaan kun en ole pitkään aikaan tavannut tällaista ihmistä muutoin ja kaikki muu sujuu paremmin kuin hyvin. Huoh.

- Ap

Riippuvuus on kyllä parannettavissa, mutta se vaatii sitä, että miehen pitää itse haluta parantua.

No jos olisitte olleet kokonaisen viikonlopun yhdessä, niin onpa kumma jos ei sunnuntaiksi paatuneinkin runkkari ala latautumaan uudelleen?

Oikeasti kyllä luulen tämän olevan erään miesten masturboinnin tuhoisuuten keskittyvän palstatrollin sepite.

Olen miettinyt samaa itsekin mitä kävisi jos vietettäisiin pidempi ajanjakso yhdessä. Nyt on ollut vain satunnaisia yökyläilyjä.

Masturboinnissa ei ole mitään vikaa, teen sitä itsekin. Tässä se nyt vaan tuntuu olevan pakonomaista, mikä vaikuttaa meidän kahden kanssakäymiseen negatiivisesti.

-Ap

Pornon suurkulutuksessa on se vika, että siinä näkee asioita kuvakulmista, joihin ei tavallisessa seksissä pääse. Lisäksi kaikki on tehty visuaalisuuden ehdoilla, ja sisällön voi tarkkaan valita halutunlaiseksi. Nämä yhdessä saattavat aiheuttaa sen, ettei tavallinen kumppani ja seksi / esileikki enää kiihota tarpeeksi, jolloin ei yhdyntäkään onnistu. Toki myös omalla kädellä on helppo stimuloida juuri oikealla tavalla, jolloin toisen kosketus ei välttämättä kiihota.

Tästä on kuitenkin mahdollista parantua, jos itse vaan haluaa. Riippuvuusasteella se ei kuitenkaan välttämättä ole kovin helppoa, eikä syyllistäminen tai nalkuttaminen toimi sen enempää kuin alkoholistinkaan tapauksessa.

Jännä kontrasti, että viktoriaanisella ajalla naisen nilkka riitti seksuaaliseksi sytykkeeksi miehille. Nykyään sitten jotkut ei kiihotu enää edes täydelliseksi laitetuista silikonitissipornopimuistakaan.

En siis ole pornoa vastaan, katson sitä itsekin. Kuitenkin kohtuus kaikessa. Pidän itse huolen, etten katso pornoa joka kerta, kun runkkaan, vaan vain välillä mausteeksi.

Kuten ylempänä on sanottu, niin muutoksen täytyy lähteä miehestä itsestään. Toista ihmistä ei pysty muuttamaan, ainakaan pysyvästi, mutta muutoksessa voi olla tukena. Kuulostaa siltä, että olet ollut erittäin kärsivällinen tähän saakka, silti mikään ei ole muuttunut. Tunnut kärsivän tilanteesta, joten miksi jatkat suhteessa? Luuletko, että tilanne paranee vaikka vuoden tai kahden päästä? Jos miehellä ei ole motivaatiota / halua päästä riippuvuudestaan eroon edes suhteen alkuhuumassa, jossa normaalisti on vaikea pysyä irti toisistaan ja koko ajan on toinen mielessä, niin miksi hän tekisi niin suhteen alkuhuuman laantuessa? Kukaan ihminen ei ole täydellinen ja kulmikkaan persoonallisuuden reunoja saa helposti hieman pyöristettyä. Erilaiset riippuvuudet ovat kuitenkin vaikeampia, on se sitten masturbointi/porno, päihderiippuvuus, tms. Mieti nyt ensisijaisesti itseäsi! Onko mies kuitenkaan ihan niin täydellinen, kuin haluat ajatella ja toivot, jos hän aiheuttaa sinulle jo nyt kärsimystä?

Joissakin tapauksissa masturbointi voi olla henkisten ongelmien/ahdistusten lieventämiseen. Myös paineet seksissä on pääosin miehellä, kokemuksesta tiedän että se on paskamainen olotila kun haluaa seksiä/seksuaalisten paineiden purkamista, mutta mielessä kalvaa ne paineet kuinka siitä seksistä pitää luoda laadukas eikä vain itseään tyydyttävää. Seisokkiongelmia ei saa olla, mutta lauetakaan ei saa kovin hätäseen.

Oma kokemus on, että ei siitä seksistä pääse oikein nauttimaan itsekkään riippuvuudesta kärsivän miehen kanssa. Omalla ei aina ole ollut mutta vuosien varrella ja masennuksen alla se paheni ja alkoi ongelmat. Seksi muuttui.sitä oli vain kun mies halusi ja minä sain aina pakit. Esileikki minun kohdaltani jäi pois koska se ei kiihottanut miestäni. Suoraa toimintaa koska jos seksiä oli, oli mies ehtinyt katsoa pornoa ja naisten kuvia ja oli valmiina ja piti ryhtyä suoraan toimintaan. Aina takaapäin koska siinä parhaat näkymät miehelle.ihan kiva asento, mutta ei siinä kauheasti pääse läheisyydestä nauttimaan varsinkaan kun toinen keskittyy vain siihen miltä näyttää kun muna uppoaa pilluu .Ei mitään muuta voinut tehdä koska silloin homma loppui kun tuli lerpahdus. Mies aina valitti ettei ymmärrä mikä vaivaa kun ei onnistu. Sitten auttoi hänet loppuun tai hän hoiti itsensä ja itse jäin ilman jollen hoida itse itseäni. Ja tässä kohtaa mies on tullut jo ja ei voisi vähempää kiinnostaa auttaa tai olla lähellä. Usein alkaa nukkumaan ja minä yksinäni hoidan itseni. Lopulta meni siihen, että pornolle ja naisten alastonkuville runkataan viikosiin ja niitä katsotaan joka päivä. Itse sain seksiä ja läheisyyttä vain kännissä tai krapulassa olevalta mieheltä viikonloppuisin. Ja kun ilmoitin etten halua seksiä kun on ottanut tai haisee vanhalta viinalta, seksi loppui siihen. Olen ollut nyt ilman puoli vuotta. Mies masturboi unelma naisiaan katsomalla ja minä olen kokonaan ilman. Vaikka olisi mahdollisuus, en usko että enää haluaisin edes seksiä mieheni kanssa jos nyt yhtäkkiä haluisi mukamas minua selvinpäin. Sen verran paljon on tullut torjutuksi ja jääneeksi netille kakkoseksi. Ja kokemukset yhteisestä seksistä niin surkeita loppulta että ei kiitos. Ei siinä kokenut olevansa haluttu vaan velvollisuus joka hoidettiin pois alta muita ajatellen.

N37

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt samaa itsekin mitä kävisi jos vietettäisiin pidempi ajanjakso yhdessä. Nyt on ollut vain satunnaisia yökyläilyjä.

Masturboinnissa ei ole mitään vikaa, teen sitä itsekin. Tässä se nyt vaan tuntuu olevan pakonomaista, mikä vaikuttaa meidän kahden kanssakäymiseen negatiivisesti.

-Ap

Tätä kannattaa kokeilla. Jos mies runkkailee normaalisti useita kertoja päivässä, niin päivän tai kahden tauko antaa varmasti riittävästi paukkuja panohommiin. Pidät vaan miestä silmällä etkä laske häntä esim yksin puhelimen kanssa vessaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt samaa itsekin mitä kävisi jos vietettäisiin pidempi ajanjakso yhdessä. Nyt on ollut vain satunnaisia yökyläilyjä.

Masturboinnissa ei ole mitään vikaa, teen sitä itsekin. Tässä se nyt vaan tuntuu olevan pakonomaista, mikä vaikuttaa meidän kahden kanssakäymiseen negatiivisesti.

-Ap

Tätä kannattaa kokeilla. Jos mies runkkailee normaalisti useita kertoja päivässä, niin päivän tai kahden tauko antaa varmasti riittävästi paukkuja panohommiin. Pidät vaan miestä silmällä etkä laske häntä esim yksin puhelimen kanssa vessaan.

Tai sitten asiasta puhutaan niin kuin aikuiset. Ei kai kukaan aio elää suhdetta kuin lapsen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt samaa itsekin mitä kävisi jos vietettäisiin pidempi ajanjakso yhdessä. Nyt on ollut vain satunnaisia yökyläilyjä.

Masturboinnissa ei ole mitään vikaa, teen sitä itsekin. Tässä se nyt vaan tuntuu olevan pakonomaista, mikä vaikuttaa meidän kahden kanssakäymiseen negatiivisesti.

-Ap

Tätä kannattaa kokeilla. Jos mies runkkailee normaalisti useita kertoja päivässä, niin päivän tai kahden tauko antaa varmasti riittävästi paukkuja panohommiin. Pidät vaan miestä silmällä etkä laske häntä esim yksin puhelimen kanssa vessaan.

Minkälainen suhde tästä mahtaa kehittyä, jos pitää vahtia toisen puhelimen käyttöä ja vessakäyntejäkin? Ap voisi miettiä, että haluaako suhteen addiktin kanssa vai tasapainoisen aikuisen ihmissuhteen. Kyllähän monet erittäin huonossa parisuhteessa olevat perustelevat suhdettaan sillä, että "ei hän ole aidosti paha tai ilkeä ihminen", "on meillä niitä hyviä hetkiäkin", "muutoin mies on kultainen, huomaavainen ja ihana", jne. Ap on jo päässyt parin kuukauden jälkeen tähän porukkaan, joka elää ongelmallisessa parisuhteessa ja selittelee jo valintaansa. Ei lupaa hyvää jatkoa ajatellen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt samaa itsekin mitä kävisi jos vietettäisiin pidempi ajanjakso yhdessä. Nyt on ollut vain satunnaisia yökyläilyjä.

Masturboinnissa ei ole mitään vikaa, teen sitä itsekin. Tässä se nyt vaan tuntuu olevan pakonomaista, mikä vaikuttaa meidän kahden kanssakäymiseen negatiivisesti.

-Ap

Tätä kannattaa kokeilla. Jos mies runkkailee normaalisti useita kertoja päivässä, niin päivän tai kahden tauko antaa varmasti riittävästi paukkuja panohommiin. Pidät vaan miestä silmällä etkä laske häntä esim yksin puhelimen kanssa vessaan.

Tai sitten asiasta puhutaan niin kuin aikuiset. Ei kai kukaan aio elää suhdetta kuin lapsen kanssa?

Toimiiko keskustelu alkoholistin, huumeriippuvaisen tai urheiluriippuvaisen kanssa? Porno ja runkkaaminen kutittelee juuri samaa dopamiiniryöpyn kaipuuta ja siinä ei mikään järkipuhe auta, Jos siis on kyse riippuvuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt samaa itsekin mitä kävisi jos vietettäisiin pidempi ajanjakso yhdessä. Nyt on ollut vain satunnaisia yökyläilyjä.

Masturboinnissa ei ole mitään vikaa, teen sitä itsekin. Tässä se nyt vaan tuntuu olevan pakonomaista, mikä vaikuttaa meidän kahden kanssakäymiseen negatiivisesti.

-Ap

Tätä kannattaa kokeilla. Jos mies runkkailee normaalisti useita kertoja päivässä, niin päivän tai kahden tauko antaa varmasti riittävästi paukkuja panohommiin. Pidät vaan miestä silmällä etkä laske häntä esim yksin puhelimen kanssa vessaan.

Tai sitten asiasta puhutaan niin kuin aikuiset. Ei kai kukaan aio elää suhdetta kuin lapsen kanssa?

Toimiiko keskustelu alkoholistin, huumeriippuvaisen tai urheiluriippuvaisen kanssa? Porno ja runkkaaminen kutittelee juuri samaa dopamiiniryöpyn kaipuuta ja siinä ei mikään järkipuhe auta, Jos siis on kyse riippuvuudesta.

Jos ei mikään puhe auta niin ei kai täysipainoista suhdetta voi ollakaan. Sitten vain ero.

Sinänsä tekisin pienen eron runkkaamisen ja huumeiden välille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt samaa itsekin mitä kävisi jos vietettäisiin pidempi ajanjakso yhdessä. Nyt on ollut vain satunnaisia yökyläilyjä.

Masturboinnissa ei ole mitään vikaa, teen sitä itsekin. Tässä se nyt vaan tuntuu olevan pakonomaista, mikä vaikuttaa meidän kahden kanssakäymiseen negatiivisesti.

-Ap

Tätä kannattaa kokeilla. Jos mies runkkailee normaalisti useita kertoja päivässä, niin päivän tai kahden tauko antaa varmasti riittävästi paukkuja panohommiin. Pidät vaan miestä silmällä etkä laske häntä esim yksin puhelimen kanssa vessaan.

Tai sitten asiasta puhutaan niin kuin aikuiset. Ei kai kukaan aio elää suhdetta kuin lapsen kanssa?

Toimiiko keskustelu alkoholistin, huumeriippuvaisen tai urheiluriippuvaisen kanssa? Porno ja runkkaaminen kutittelee juuri samaa dopamiiniryöpyn kaipuuta ja siinä ei mikään järkipuhe auta, Jos siis on kyse riippuvuudesta.

Jos ei mikään puhe auta niin ei kai täysipainoista suhdetta voi ollakaan. Sitten vain ero.

Sinänsä tekisin pienen eron runkkaamisen ja huumeiden välille.

Riippuvuudesta oli kyse. Pornoriippuvuus ehkä lähempänä someriippuvuutta tai liikaa syömistä. Auttaako puhuminen painonhallintaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt samaa itsekin mitä kävisi jos vietettäisiin pidempi ajanjakso yhdessä. Nyt on ollut vain satunnaisia yökyläilyjä.

Masturboinnissa ei ole mitään vikaa, teen sitä itsekin. Tässä se nyt vaan tuntuu olevan pakonomaista, mikä vaikuttaa meidän kahden kanssakäymiseen negatiivisesti.

-Ap

Tätä kannattaa kokeilla. Jos mies runkkailee normaalisti useita kertoja päivässä, niin päivän tai kahden tauko antaa varmasti riittävästi paukkuja panohommiin. Pidät vaan miestä silmällä etkä laske häntä esim yksin puhelimen kanssa vessaan.

Tai sitten asiasta puhutaan niin kuin aikuiset. Ei kai kukaan aio elää suhdetta kuin lapsen kanssa?

Toimiiko keskustelu alkoholistin, huumeriippuvaisen tai urheiluriippuvaisen kanssa? Porno ja runkkaaminen kutittelee juuri samaa dopamiiniryöpyn kaipuuta ja siinä ei mikään järkipuhe auta, Jos siis on kyse riippuvuudesta.

Jos ei mikään puhe auta niin ei kai täysipainoista suhdetta voi ollakaan. Sitten vain ero.

Sinänsä tekisin pienen eron runkkaamisen ja huumeiden välille.

Riippuvuudesta oli kyse. Pornoriippuvuus ehkä lähempänä someriippuvuutta tai liikaa syömistä. Auttaako puhuminen painonhallintaan?

Rakentava keskustelu auttaa. Vai auttaa vaimon painonhallintaan mielestäsi paremmin se, että mies keskustelee, tukee, mutta myös "vaatii" tekoja naiselta vai se, että mies vahtii vaimoa kauppareissuilla ja kaikessa omassa ajassa ettei vaimo vaan syö salaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt samaa itsekin mitä kävisi jos vietettäisiin pidempi ajanjakso yhdessä. Nyt on ollut vain satunnaisia yökyläilyjä.

Masturboinnissa ei ole mitään vikaa, teen sitä itsekin. Tässä se nyt vaan tuntuu olevan pakonomaista, mikä vaikuttaa meidän kahden kanssakäymiseen negatiivisesti.

-Ap

Tätä kannattaa kokeilla. Jos mies runkkailee normaalisti useita kertoja päivässä, niin päivän tai kahden tauko antaa varmasti riittävästi paukkuja panohommiin. Pidät vaan miestä silmällä etkä laske häntä esim yksin puhelimen kanssa vessaan.

Tai sitten asiasta puhutaan niin kuin aikuiset. Ei kai kukaan aio elää suhdetta kuin lapsen kanssa?

Toimiiko keskustelu alkoholistin, huumeriippuvaisen tai urheiluriippuvaisen kanssa? Porno ja runkkaaminen kutittelee juuri samaa dopamiiniryöpyn kaipuuta ja siinä ei mikään järkipuhe auta, Jos siis on kyse riippuvuudesta.

Jos ei mikään puhe auta niin ei kai täysipainoista suhdetta voi ollakaan. Sitten vain ero.

Sinänsä tekisin pienen eron runkkaamisen ja huumeiden välille.

Riippuvuudesta oli kyse. Pornoriippuvuus ehkä lähempänä someriippuvuutta tai liikaa syömistä. Auttaako puhuminen painonhallintaan?

Rakentava keskustelu auttaa. Vai auttaa vaimon painonhallintaan mielestäsi paremmin se, että mies keskustelee, tukee, mutta myös "vaatii" tekoja naiselta vai se, että mies vahtii vaimoa kauppareissuilla ja kaikessa omassa ajassa ettei vaimo vaan syö salaa?

Olisiko tämä liikaa syöminen hyvä verrokki? Yksi ja kaksi kertaa ei haittaa mitään, mutta jos on toistuvaa ja jatkuvaa, niin pilaa parisuhteen. Ja huonosta tavasta voi olla todella vaikeaa päästä eroon, koska eihään se pari palaa suklaata vaikuta mihinkään ja lopetan ihan just.

Anna olla, prnorunnkarit on alinta kastia, menetettyjä tapauksia.