Akateeminen äitiys
Hei!
Haluaisin aloittaa keskustelun akateemisesta äitiydestä. Omassa lähipiirissäni olen tarkasti seurannut akateemisia äitejä. Sisareni on korkeasti koulutettu ihminen jolle työ on ollut aina henkireikä. On pitänyt päästä ulkomaille töihin, ihan kuin se olisi jotenkin hienompaa kuin työskentely Suomessa.
Hyvin tyypillisesti hänellä onkin vain yksi lapsi. Luulisi että yhdestä lapsesta voisi edes kunnolla huolehtia mutta valitettavasti on työura mennyt lapsen edelle. Ulkomailla asuessa oli palvelijat, keittäjät ja lastenhoitajat jotka lapsesta huolehtivat sillä aikaa kun vanhemmat olivat töissä ja matkustelivat.
Nyt sitten huomaakin mitä tästä on seurannut. Tyttö on ihan hunningolla, tuli äidiksi 16-vuotiaana ja ei lapsi juurikaan kiinnosta. Sisarelleni tämä on ollut suuri häpeä kun ei tytöstä tullutkaan samanlaista " uraohjusta" ja hyvin koulutettua ihmistä. Voisinkin jopa sanoa että sisareni on hylännyt lapsensa, ennen niin kehui tyttöä, enää ei sanaakaan hänestä puhu.
Mielestäni akateeminen äiti on siis hyvin harvoin turvallinen ja pullantuoksuinen äiti. Akateemisen äidin elämän keskipiste on työ kun taas hieman vähemmän koulutetulla ihmisellä se on usein oman perheen hyvinvointi.
Kommentit (21)
Minulla on akateeminen loppututkinto ja olen äiti. Niillä kahdella asialla ei ole mitään tekemistä keskenään. Olen ihan samanlainen äiti kuin muutkin. Nyt olen kotiäiti ja kun menen töihin, olen työssäkäyvä äiti. Työni on vaativampaa kuin liukuhihnatyö, mutta ei se sitä muuta, että ensisijaisena elämässäni ovat aina lapset.
Siskosi valinta kuulostaa ikävältä, mutta varmaan aika normaalia monissa maissa. Sinä taas kuulostat kateelliselta.
Kirjoitukseni tarkoitus ei ollut yleistää kaikkia akateemisia huonoiksi äideiksi. Mutta olen siis huomannut että yleisemmin on akateemisten joukossa niitä joita lapset eivät juuri kiinnosta. Olen huomannut että he usein rahalla ostavat lastensa rakkauden.
Joko olet hyvä ja lämmin äiti tai sitten et.
Joko olet kylmä äiti, joka pistää jonkun muun asian lapsen edelle tai sitten et ole.
Tai sitten olet jotain siltä väliltä.
Olet sitten, loistava öiti, hyvä äiti, keskivertoaiti, huono äiti tai täysin äidiksi kykenemätön.. Mutta en usko että koulutuksella on siihen mitään merkitystä.
Totta kai jos ihmisen elämässä työ on tärkeintä, perhe kärsii. Mutta ei se akateemisesta koulutuksesta johdu, vaan arvoista ja asenteista - jotka ovat toki voineet johtaa siihen, että se koulutus on.
ehdottomasti lyhimmät äitiyslomat ja pisimmät työpäivät ja eniten työmatkoja on pariskunnalla, josta mies on merkonomi ja vaimo jumppari. Äiti ei pitänyt edes puolen vuoden äitiyslomia puhtaasti, vaan teki silloinkin viikonloput töitä ja isä painaa seitsemän päivää viikossa töitä. Lapset ovat olleet päiväkodissa aivan pienestä ja esikoinen täyspäivähoidossa kuopuksen tultuakin, ilman päivänkään taukoa. Perheellä on omakotitalo (tuliterä, vimpan päälle sisustussuunnittelijan kanssa sisustettu), tuliterä kesämökki kaikilla mukavuuksia, kaksi isoa uutta Volvoa jne. Mummi hoitaa lapsia enemmän kuin vanhemmat, äiti sanoi juuri, ettei ole koskaan ollut yksin edes liikkeellä missään molempien lasten kanssa.
Jokaisessa yhteiskuntaluokassa on upeita vanhempia ja vanhempien irvikuvia.
suoritettuna, joten akateeminen maailma on minulle hyvin tuttu. Itse olen pitänyt pitkät hoitovapaat, olen lyhentänyt työaikaa ja muutenkin yritän viettää lasteni kanssa niin paljon aikaa kuin mahdollista. Olen myös kieltäytynyt haastavammista työtehtävistä, koska olen kokenut perheeni siitä kärsivän.
Todella kummastuneena luin tätä aloitusta. Omassa tuttavapiirissäni ja suvussani on äitejä kaikista yhteiskuntaluokista ja voisinpa väittää, että vastaavaa ilmiötä (kiireinen äiti, lapset oman onnensa nojassa, vanhemmilla pitkät työpäivät, rakkaus ostetaan tavaroilla) esiintyy kaikissa yhteiskuntaluokissa.
Naapurissa asuva liikunnanohjaaja ei malttanut pitää äitiyslomaa kolmea kuukautta, vaan lähti heti töihin. Serkkuni (ammatiltaan teknikko, töissä it-yrityksessä) tekee pitkää päivää (07-20) ja lapset ovat joko lastenhoitajan tai isovanhempien luona. Kaupan kassana työskentelevä lapsuudenystäväni taas koki lapsen kanssa kotona olemisen liian ahdistavaksi ja lähti töihin heti äitiysloman loputtua.
Eli kyllä vastaavanlaisia tapauksia löytyy myös tavallisista duunareista. Voisinpa jopa väittää, että monella akateemisella on vapaammat mahdollisuudet järjestää oman työnsä sellaisella tavalla, että voi myös viettää aikaa perheen kanssa (esim. etätyö). Akateemisilla aloilla myös työpaikat ovat usein vakituisia, joten äideillä on paremmat mahdollisuudet perhevapaiden pitämiseen.
Toivottavasti Seija-riepu ei ollut tosissaan tätä aloitusta tehdessään. Ehkäpä tämä olikin pelkkä provo. Kehottaisinkin Seijaa vähän laajentamaan kokemuspiiriään ja tutustumaan erilaisiin ihmisiin.
S-e-i-j-a:
Kirjoitukseni tarkoitus ei ollut yleistää kaikkia akateemisia huonoiksi äideiksi. Mutta olen siis huomannut että yleisemmin on akateemisten joukossa niitä joita lapset eivät juuri kiinnosta. Olen huomannut että he usein rahalla ostavat lastensa rakkauden.
Valitettavasti vaan eivät ainutkertaisia. Onhan näitäkin tarinoita, että kärsitään lapsettomuudesta, mutta sitten siitä ainokaisesta saadusta lapsestakaan ei huolehdita lapsen ansaitsemalla tavalla. Kai meillä ihmisillä on sitten aika monenkirjavaa käsitystä siitä, mikä on hyvää huolehtimista.
se, että ostat lapsellesi pätevän lastenhoitajan kotiin vai se, että lapsesi on yksin kotona nukkumassa yksin kun heilut lähiöbaarissa?
mutta silti olen sitä mieltä, että karmein tilanne on se, jossa lapsi on täysin heitteillä.
Yhden (keksityn?) esimerkkitapauksen perusteella yleistetään asioita koskemaan kokonaista ihmisryhmää? Huomaa kyllä että S-e-i-j-a-lla ei ole itsellään kovinkaan paljon koulutusta :-) t. Neljän lapsen äitimaisteri
olen akateeminen ja minulla on kaksi lasta. Olin 4,5 v äitiyslomilla ja hoitovapailla, mutta samaan aikaan tein etähommia lasten päiväuniaikoihin (5-10 h/vko). Työ on siis minullekin henkireikä. Mutta jos arvoista puhutaan, niin perhe on silti ykkönen. Vaikka olenkin akateeminen...
S-e-i-j-a:
Mielestäni akateeminen äiti on siis hyvin harvoin turvallinen ja pullantuoksuinen äiti. Akateemisen äidin elämän keskipiste on työ kun taas hieman vähemmän koulutetulla ihmisellä se on usein oman perheen hyvinvointi.
Kiinnittäkää huomiota etenkin tähän loppukappaleeseen.
ei kai S-E- jne.:kaan voi noin tyhmää juttua kirjoittaa muuten kuin provomielessä?
t. 21
Hei!
Haluaisin aloittaa keskustelun amisäitiydestä. Omassa lähipiirissäni olen tarkasti seurannut amisäitejä. Sisareni on amis, jolle lapsi on ollut aina henkireikä. Ei ole haluttu mennä töihin, ihan kuin se olisi jotenkin hienompaa kuin työskentely.
Hyvin tyypillisesti hänellä onkin useita lapsia. Luulisi että tekisi lapsia vain sen verran kuin pystyy taloudellisesti huolehtimaan mutta valitettavasti on lasten hankinta on mennyt taloudellisen pärjäämisen edelle. Työttömänä ollessa oli sosiaalitoimisto, Kela ja päiväkodit jotka lapsesta huolehtivat sillä aikaa kun vanhemmat olivat kotona tai lähikapakassa.
Nyt sitten huomaakin mitä tästä on seurannut. Tyttö on ihan hunningolla, tuli äidiksi 16-vuotiaana ja lisää lapsia pitäisi tehdä. Sisartani ei voisi vähempää kiinnostaa, kun tytöstä tuli samanlainen " yhteiskunnan elätti" ja alhaisesti koulutettua ihminen. Voisinkin jopa sanoa että sisareni on hylännyt lapsensa, koskaan ei kehunut tyttöä, enää ei sanaakaan hänestä puhu.
Mielestäni amisäiti on siis hyvin harvoin turvallinen ja pullantuoksuinen äiti. Amisäidin elämän keskipiste on lähikapakka kun taas hieman korkeammin koulutetulla ihmisellä se on usein oman perheen hyvinvointi.
akateemisesti koulutetut äidit ovat juuri olleet vain sen 9kk kotona ja sitten kiireesti takaisin töihin..Tiedän näitä henkilöitä 4 kpl..
Muistan lukeneeni jonkin tutkimuksen, että lapsen kotihoito on sitä yleisempää, mitä korkeammin koulutettu äiti on. Että silleen...
Aikas kirjava joukko on nämä " akateemiset äidit" . Eli mietipä asiaa uudelleen, ja tule sitten tekemään uusi (fiksumpi) aloitus. Et tee tässä tyhmää akateemisista, vaan itsestäsi. Itse en ole huomannut mitään " akateeminen äitiys" -ilmiötä -en usko äitiyden ' hyvyyden' kytkeytyvän koulutukseen.