Seitsemän tapaa tuhota parisuhde

Ei nuo ole erityisesti suomalaisen parisuhteen erityispiirteitä. Sama se on ystävyys- ja työsuhteissakin.

Suomalaiset ei puhu ystävien kanssa, ystävät halutaan pitää etäällä, kuka nyt ystävyyssuhteita "hoitaa", känny on paras tapa pitää yhteyttä ystäviin, ei kai kukaan ystävien eteen vaivaa halua nähdä, ystävätkö muka tasavertaisia höh, ystävän pitää olla vakaa ei leikkimielinen

Vierailija kirjoitti:

Tarkoittaa siis sitä, että ihmiselle sopisi sinkkuus paremmin,

Olkaa rohkeita ja fiksuja ja rehellisiä itsellenne, ja valitkaa yksinolo.

Mutta yksin on tylsää ja ei ole seksiä.

En syyttäisi vain suomalaista miestä. Mun mies oli aluksi tyypillinen jörrikkä, ei puhua pukahtanut, ei arvostanut, piti kuin äidin korviketta. Sanoin hänelle jo alussa, että jos on ongelmia minua kohtaan sanoo ne ja käsitellään asia ja kuuntelen myös mitä sanottavaa on. Jos joku ärsyttää toimintatavoissani niin muutan sen jos koen tarpeelliseksi. Kaksi ensimmäistä palautteen antoa mieheltä hän oli humalassa ja huusi ne. Kuuntelin, keskusteltiin seuraavana päivänä läpi ja minä muutin käytöstäni. Nykyään hän ei tarvitse humalaa pohjalle tai huutoa, vaan luottaa siihen, että otan sanan vastaan ja keskustelemme sen läpi.

Toisaalta sanoin, että minä sanon tasan kaksi kertaa asioista ja jos ei ole mikään muuttunut tai ei edes keskustella asiasta niin sitten lähden. Miehen käytöstä ei ole tarvinnut muuttaa, hän osaa sen itsekin tehdä jos näkee tilanteen sellaiseksi.

Minua arvostetaan ihmisenä ja naisena, minä arvostan myös sitä ihmistä, jonka kanssa jaan elämäni. En ala tuhlaamaan aikaani ärsyyntyäkseni. Odotan mieheltä herrasmiesmäistä käytöstä: hän ottaa käsikynkkään kun kuljemme julkisesti kävellen, jopa kaupassa. Hän ei pelkää sitä jos julkisesti pussaan poskelle tai huulille. Hän aukaisee oven jos on tarve, hän kulkee portaissa jäljessäni (käytän usein hameita/mekkoja ja en halua että kukaan näkee alle, liehenä hän kuulemma mielellään tekee tuon). Ulkona syödessä tai juodessa hän pääasiassa maksaa. Hän myös maksaa meidän lomailuja ja kotia ja elämistä, myös niitä arkipäivän asioita kuten ruokaa ja vettä.

Lapsia minulla ei ole, en ole äiti. Teen mielelläni ruokaa ja kotihommia, mutta niin kauan kun tunnen oloni arvostetuksi sen suhteen mitä teen. Minulle riittää siihen tunteeseen ihan vaikka kiitos tai pusu ja nuo herrasmiesmäiset käytöstavat ja ettei mies elä kuin pellossa olettaen. Itse kiitän miestä kun on herrasmies, mukava ja pitää yllä elämistämme. Teen siis ruokaa, leivon, täytän ja tyhjennän tiskikonetta, siivoan, silitän, teen pyykit, käytän pesulassa vaatteita ja kodin tekstiileitä, suutarilla kengät, korjaan pieniä vaateongelmia ja muita näitä pieniä kodin askareita.

Tienaan itse myös, tulotaso on suht sama (noin 100 000€/vuodessa) en ole miehen rahojen perässä. Ulkona maksamisen tarkoitus on se, että elämme sen verran toisenlaisessa maassa, että välttääksemme kiusalliset hetket niin mies maksaa automaattisesti koska tarjoilijat kiikuttavat laskun hänelle.

Tätä vastoin en nalkuta miehelle, kohtelen kuin miestä ja annan hänelle vastuun olla perinteinen mies eli korjata kodin asioita ja kuuntelen kun hän puhuu, itse käyttäydyn ja pukeudun kuin nainen ja hoidan ilman narisemista oman tonttini. Molemmat lisäksi harrastavat. Minä tennistä ja ratsastusta muutamana iltana viikossa ja mies käy pelaamassa erilaisia pelejä ja salilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ollaan totuttu puhumattomuuteen. Ei se suomalaisia niin paljon haittaa uin muualta tulleita.

No kyllä se suomalaisenkin parisuhteen pilaa.

Jos molemmat on yhtä puhumattomia, ei ongelmia, koska muusta ei edes tiedetä.

Kyllä se kummasti v-tuttaa silloinkin, kun toinen ei ota missään asiassa huomioon vaan olettaa yhtä ja toista eikä kysy mielipidettä tai sitä sopiiko jokin asia vaan tekee päätöksiä toisenkin puolesta.

Ja sitten luonnollisesti se ainoa "puhuminen" on toiselle huutamista ja raivoamista loukkaantuneena, kun enhänminävittumikäänajatustenlukijakaanole..

Et ole et ja siksi sitä pitäisikin "alentua" kommunikoimaan toisen kanssa ihan säännöllisesti ja puolin ja toisin. Sen joutavan jatustuksen vaikka naapurien tekemisistä tai päivän säästä voi sen sijaan jättää pois.

Vierailija kirjoitti:

1. Miehillä tunnekylmyys

2. Naisilla nalkuttaminen

Naisilla myös p...un pihtaaminen on suuri syy siihen että suhde menee pilalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen päinvastaista mieltä kaikista näistä pointeista ja voin kertoa Laurilalle että

-Läpättämällä asioista ei päästä yhtään mihinkään (paitsi jos on kyse avioeron sopimuskohdista)

-Jatkuva yhdessäolo ja liian ahtaasti asuminen (Suomessa!) tekee ihmiset sekopäiksi

-Teennäinen parisuhteen hoito on paskaa ja liian myöhäistä aina

-Älylaite on ihan hyvä nopeisiin "parisuhdeviesteihin"

-Jos muutokseen pitää jotenkin pakottautua, on juttu ihan kuralla jo muutenkin

-Suomessa ollaan hyvin tasavertaisia verrattuna muuhun maailmaan

-Jos kaikki on hyvin ei tarvita mitään vekkuleita yllätyksiä arkeen

Ei ole sattumaa, että suomalaiset miehet ovat Euroopan huipulla parisuhdeväkivallassa ja siis toisinpäin Suomi on naisille Euroopan vaarallisin paikka olla parisuhteessa. Parisuhde ei ole leikin asia. Näköjään perinteen jatko on hyvin sisäistetty!

Suvussani oli ja on vain fiksuja feministisiä miehiä, ehkä siksi näen suomalaiset miehet positiivisessa valossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ollaan totuttu puhumattomuuteen. Ei se suomalaisia niin paljon haittaa uin muualta tulleita.

No kyllä se suomalaisenkin parisuhteen pilaa.

Asioiden vatvominen ei auta yhtään mitään. Ilman sanojakin jokainen tietää missä tilassa suhde on. Se ei auta yhtään että toinen sanoo "ok, lupaan yrittää/siivota/kehua/olla paikalla enemmän" tms. muuta tavanomaista lässynlässyä.