Kolme vuotta sitten vanha luokkakaveri ivasi somessa kerrostalo- ja vuokra-asujia...
Kirjoitin tämän viestin toiseen viestiketjuun, mutta arvelin, että se poistetaan, joten otin talteen:
No pakko myöntää, että en tunne tippaakaan sääliä ja myötätuntoa entistä luokkakaveriaan kohtaan, joka muutti kolme vuotta sitten 350-neliöiseen omakotitaloon. Facessa nauroi isoon ääneen, että elämässä on mennyt jotain pahasti pieleen, jos joutuu vielä yli 25-vuotiaana asumaan vuokralla tai edes kerrostalossa.
NOH, sitten tuli tämä pandemia. Äijänsä irtisanottiin hyväpalkkaisesta työstä (jolla OKT:ta lyhennettiin). NOH, sitten tuli tämä sota. YLLÄTTÄEN tämä 350 neliön OKT on sähkölämmitteinen. Nyt tämä kerrostalo- ja vuokra-asujille nauranut elää tällä hetkellä kädestä suuhun. Perheen kaksi hintavaa sähköautoa on vaihtunut 15 vuotta vanhaan Octaviaan. Somessakaan ei ole enää näkynyt lomapäivityksiä... Sori jos nyt olen paha ihminen, jos en kertakaikkiaan kykene tuntemaan minkäänlaista sääliä.
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Noita totuden torvia on Suomi täysi! Parhaat vedot tekee vanhemmat naiset,asun aikuisen lapseni osake.Aikuinen lapsi kun itse asuu Lumo vuokralla.Haloo hei!Ollan hienoja asutaan osake talossa. Todelisuudessa ainakin pääkaupunki setu.osaketaloon pääsee vuokralle ,voi hake ihan netistä osake talon kaavakella kiinteistön huolosta.Onko ne sijottajan asunot, vai ihan kinteistön huollon omistamia?Niitä on saatavilla koko ajan.Mutta tekekö se ihmisen hienoksi,paremaksi? Ei.Onellisesti vuokralla itse ole ja mainostan sitä ilolla,eikäasunto velat paina niskaan..
Luin tämän mökellyksen ja sain päänsäryn.
Vierailija kirjoitti:
Pahimmat on nämä kaiken helpolla saaneet. Mennään isipapan firmaan töihin suoraan koulusta, ei mitään hajua todellisesta työelämästä. Tai saadaan työpaikka suhteilla, perseillään siellä kun ei osata arvostaa helpolla saatua pestiä, ai perseily ei ollutkaan hyväksi, häntä koipien välissä lähdetään ja NYT iskee todellisuus vastaan kun mennään ilman suhteita työmarkkinoille ja kukaan ei olekaan auttamassa. Sitä ennen on ilkuttu ja pilkattu muita. Niin se karma tahtoo tulla jossain vaiheessa.
Mulla yks kaveri hehkutti elämäänsä, kun pääsi omakotitaloon asumaan. Piti muita köyhinä jne jne. Ei se silti ajatellut sellaista vaihtoehtoa, että mitäs jos ero tulee. Sillä ei ollut penniäkään kiinni siinä talossa eikä päätynyt koskaan naimisiin. Mies jätti ja kaveri muutti kontulaan yksiöön ja on työttömänä vailla koulutusta. Oli se kova kolaus sille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahimmat on nämä kaiken helpolla saaneet. Mennään isipapan firmaan töihin suoraan koulusta, ei mitään hajua todellisesta työelämästä. Tai saadaan työpaikka suhteilla, perseillään siellä kun ei osata arvostaa helpolla saatua pestiä, ai perseily ei ollutkaan hyväksi, häntä koipien välissä lähdetään ja NYT iskee todellisuus vastaan kun mennään ilman suhteita työmarkkinoille ja kukaan ei olekaan auttamassa. Sitä ennen on ilkuttu ja pilkattu muita. Niin se karma tahtoo tulla jossain vaiheessa.
Mulla yks kaveri hehkutti elämäänsä, kun pääsi omakotitaloon asumaan. Piti muita köyhinä jne jne. Ei se silti ajatellut sellaista vaihtoehtoa, että mitäs jos ero tulee. Sillä ei ollut penniäkään kiinni siinä talossa eikä päätynyt koskaan naimisiin. Mies jätti ja kaveri muutti kontulaan yksiöön ja on työttömänä vailla koulutusta. Oli se kova kolaus sille.
Niinpä. Itse pelkään tuollaista hehkuttamista omista asioista, koska jos sitä teet niin varmasti iskee jokin vastoinkäyminen. Suomalainen piirre tietty, mutta olkoon. Mitä sitä koko kansalle hehkuttamaan, pääasia, että itse on tyytyväinen.
Samanlaisia tarinoita on paljon. Lukioaikainen luokkakaveri hankki asiallisen koulutuksen (kauppis), perusti perheen, osti komean talon... ja takasi miehensä yrityksen lainoja. Miehen yhtiö meni nurin koronan aikana ja nyt tuo nainen on kahden lapsen yksinhuoltaja. Kaikesta päätellen elää kädestä suuhun koska parhaat duunit on häneltä kiinni ja ulosotto vie oman lsansa palkasta.
Toisessa tapauksessa nainen irtisanottiin mutta löysi uuden duunin mutta tunnin ajomatkan päässä. Tuo työ imi naiselta jaksamisen ja vähän ajan päästä vieras nainen imi aviomieheltä mehut niin sanoakseni. Niin nekin kulissit kaatui.
Meillä varmaan olisi varaa omakotitaloon mutta ei ole kummallakaan pienintäkään kiinnostusta. Saadaan mielenrauhaa siitä että elämä on aika turvattua kerrostalossa eikä vaikka äkilliset putkirikot koidu pelkästään itselle maksettaviksi. Elämänlaatu myös laskisi huomattavasti.
Vierailija kirjoitti:
Pahimmat on nämä kaiken helpolla saaneet. Mennään isipapan firmaan töihin suoraan koulusta, ei mitään hajua todellisesta työelämästä. Tai saadaan työpaikka suhteilla, perseillään siellä kun ei osata arvostaa helpolla saatua pestiä, ai perseily ei ollutkaan hyväksi, häntä koipien välissä lähdetään ja NYT iskee todellisuus vastaan kun mennään ilman suhteita työmarkkinoille ja kukaan ei olekaan auttamassa. Sitä ennen on ilkuttu ja pilkattu muita. Niin se karma tahtoo tulla jossain vaiheessa.
Jeps. Yksi kaverini on mennyt elämässä juuri tällaisella kaavalla eteenpäin. En ole koskaan sanonut sanaakaan tästä aiheesta enkä sano, mutta ihmettelin kyllä miten elää ihan omassa todellisuudessa kun oli ihan vilpittömän järkyttynyt kun ei päässyt edes työhaastatteluun todella kovatasoiseen työpaikkaan kansainvälisessä firmassa kun ainoa työkokemus on siitä alle 10 hengen perheyrityksestä. Hämmensi jotenkin ihan hirveästi että jonkinlainen realistinen käsitys omasta osaamisesta puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahimmat on nämä kaiken helpolla saaneet. Mennään isipapan firmaan töihin suoraan koulusta, ei mitään hajua todellisesta työelämästä. Tai saadaan työpaikka suhteilla, perseillään siellä kun ei osata arvostaa helpolla saatua pestiä, ai perseily ei ollutkaan hyväksi, häntä koipien välissä lähdetään ja NYT iskee todellisuus vastaan kun mennään ilman suhteita työmarkkinoille ja kukaan ei olekaan auttamassa. Sitä ennen on ilkuttu ja pilkattu muita. Niin se karma tahtoo tulla jossain vaiheessa.
Jeps. Yksi kaverini on mennyt elämässä juuri tällaisella kaavalla eteenpäin. En ole koskaan sanonut sanaakaan tästä aiheesta enkä sano, mutta ihmettelin kyllä miten elää ihan omassa todellisuudessa kun oli ihan vilpittömän järkyttynyt kun ei päässyt edes työhaastatteluun todella kovatasoiseen työpaikkaan kansainvälisessä firmassa kun ainoa työkokemus on siitä alle 10 hengen perheyrityksestä. Hämmensi jotenkin ihan hirveästi että jonkinlainen realistinen käsitys omasta osaamisesta puuttuu.
Tuossa ongelma ei yleensä ole osaaminen vaan verkoston puuttuminen.
Koulutettujen kannattaa muuttaa jonnekin missä koulutetulla on helposti varaa 350 m2 taloon ja kahteen autoon. Vaurasta maailmaa on punavihreän Euroopan ulkopuolellakin.