Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi vanhat sukulaiset ja perhetutut kärttävät seuraani, vaikka lapsena en kiinnostanut ketään?
10.12.2022 |
Olen kolmekymppinen nainen, joka saa ärsyttäviä yhteydenottoja vanhoilta sukulaisilta ja perhetutuilta.
Vanhempani toivoisivat kovasti yhteydenottoja ja vierailuja, vaikka lapsuuteni oli suurilta osin kurja ja ahdistava. Minusta ei oltu kiinnostuneita, henkistä väkivaltaa oli usein, juhlapyhät ja lomat aina pilattiin jne. Aikuisena ei ole mennyt sen paremmin ja rajaton sekä marttyyrimainen käytös käyvät voimille. Olen antanut monen monituista tilaisuutta heille koko elämäni ajan, mutta nyt en todellakaan enää jaksa. Olen vanhempiini minimiväleissä ja varmaan ihmettelevät, miksi.
Kummini on myös alkanut säännöllisesti lähetellä viestejä ja kysellä kylään. Näin hänet lapsena tasan kerran, sekin hautajaisissa. En edes muista, miltä hän näyttää. Välillä lapsuudessani hän lähetti postikortteja, joiden uskonnollinen sisältö ahdistivat ja vähän huvittivatkin pientä lasta. En todellakaan aio mennä täysin vieraan ihmisen kotiin ja vielä todennäköisesti käännytettäväksi.
Eräs lähisukulainen (nyt kylläkin jo kuollut) ja hänen puolisonsakin useamman kerran kysyivät kylään jo ollessani aikuinen, vaikka emme kyllä todellakaan olleet läheisiä missään vaiheessa. En tietenkään ole iloinen, että sukulainen on nyt kuollut, mutta eipähän tarvitse enää miettiä miten heitä vältellä.
Miksi vanhat ihmiset olettavat, että kiireistä nuorempaa sukulaista kiinnostaisi hengata heidän kanssaan, vaikka eivät ole vaivautuneet luomaan minuun lämmintä suhdetta ollessani lapsi? Puuttuuko vanhoilta ihmisiltä jotenkin kyky nähdä valintojensa seuraukset?
Varmaan nuorempien ihmisten seura toisi heidän mielestään hyvää sisältöä elämään, mutta ei se tarkoita, että nuoremmilla olisi velvollisuus heidän tarpeensa täyttää.
Onko muita, joilla on samanlaisia kokemuksia?
Kommentit (25)
Minulla on sama homma vanhempieni kanssa. Koko lapsuusajan me lapset saimme kuunnella, miten ärsyttäviä ja työläitä olemme. Myös raju fyysinen väkivalta kuului asiaan. Nyt ihmetellään, miksi emme pidä enää yhteyttä heihin. Eipä nyt sitten olekaan hyvä, kun pääsivät vihdoin eroon meistä ärsyttävistä pennuista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minullakin oli melko kuormittava lapsuus uskovaisessa perheessä. Oli maatila ja myös me lapset teimme maatilan töitä. Lisäksi olimme ns väärään uskoon kuuluvia koska suurin osa saman kunnan perheistä kuului eri uskontoon. Olin siis myös kiusattu/ syrjitty koulussa. Muutin muualle aikuistuttuani. Olen pitänyt kyllä omiin läheisiin yhteyttä ja koska suku on iso, saisi joka päivä olla jonkun kanssa puhelimessa, niin olen tyytynyt vähän harvempaan yhteydenpitoon.
Enemmän sitten rassaa puolison suku, erityisesti hänen yksi tätinsä. Tämä soittelee ja vaatii meitä sinne kylään mutta itse ei voi mukamas tulla meille. Puoliso ei jaksa tätä tätiä, koska hän on koko lapsuutensa/ nuoruutensa keskittynyt arvostelemaan puolisoni ulkomuotoa ja valintoja sekä vertailemalla jatkuvasti puolisoani veljeensä. Veli on elämäntapatyötön ja omista valinnoistaan johtuen monia terveyshaasteitakin on. Puolisoni on jo vuosia sitten sanonut ettei jaksa kuunnella kuinka veljeä kehutaan ja hänen saavutuksiaan ei edes huomata tai sitten niitä lytätään. Puolisoni on menestynyt elämässä ja se tuntuu olevan syy haukkumiselle ja lyttäämiselle.
Ei jaksa enää pitää yhteyttä näihin haukkujiin.
Vierailija kirjoitti:
Niillä vanhoilla on nyt aikaa ja voimavaroja eri lailla, kun (iästä riippuen) omat lapsensa ovat varttuneet tai he ovat itse jääneet eläkkeelle.
Yksi mahdollinen selitys on, että sinun ollessasi lapsi on ollut aikuisten välisiä kaunoja ja painostamisia esimerkiksi yhteydenpidon katkaisuun, minkä vuoksi tapaamisten järjestäminen on ollut niin vaikeaa. Surullista mutta ei mitenkään epätodennäköistä, ottaen huomioon että kerroit sinulla olleen vaikean lapsuuden.
Voi myös olla, että heitä kaduttaa, etteivät tukeneet sinua lapsena, oli syy mikä hyvänsä.
Heitä kaduttaa, ja korjaavat asian viemällä aloittajan aikaa nyt kun hän on aikuinen ja etäinen heille? Ihmiset ovat outoja
Mulla on käynyt tätä kaverisuhteissa. Kun oltiin teinejä ja vähän reilu parikymppisiä, mua ei juurikaan kutsuttu bileisiin tai muihin hauskoihin juttuihin. Nyt kun ollaan kolmikymppisiä, on tullut kutsuja perhejuhliin, heillä käymään, pyydetty kummiksi. Tuntuu todella erikoiselta ja pahalta.
Alue: Aihe vapaa
Ei kiinnosta pätkääkään sun sukulaiset yms