Luen Alois Hitlerin elämänkertaa juuri nyt

Voi olla, voi olla olematta. Asiaa on ainakin myöhäistä tutkia. Se vähä mitä menneisyydestä varmuudella tiedetään, ei oikeasti paljasta mitään mikä olisi ollut aikakausi huomioiden poikkeuksellista. Ihmisillä on luonnollisesti kova tarve yrittää rationalisoida pahuuden syntyä. Hitler elinaikanaan ei itseasiassa halunnut, että hänen juuriaan pengotaan ja yritti estää sitä.

Mielenkiintoisempi kysymys on mielestäni se miten poikansa Adolf onnistui kääntämään elämänsä ympäri vielä yli kolmekymppisenä. Sitä ei ole ymmärtääkseni koskaan onnistuttu selittämään.

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoisempi kysymys on mielestäni se miten poikansa Adolf onnistui kääntämään elämänsä ympäri vielä yli kolmekymppisenä. Sitä ei ole ymmärtääkseni koskaan onnistuttu selittämään.

Sodan jälkimainingeissa pinnalle nousi muitakin erikoisia hahmoja, jotka muuten eivät koskaan olisi päässeet esille.

Vierailija kirjoitti:

Voi olla, voi olla olematta. Asiaa on ainakin myöhäistä tutkia. Se vähä mitä menneisyydestä varmuudella tiedetään, ei oikeasti paljasta mitään mikä olisi ollut aikakausi huomioiden poikkeuksellista. Ihmisillä on luonnollisesti kova tarve yrittää rationalisoida pahuuden syntyä. Hitler elinaikanaan ei itseasiassa halunnut, että hänen juuriaan pengotaan ja yritti estää sitä.

Niin. Ja ei se Hitlerin ideologia ollut niin poikkeuksellista pahuutta kuin usein halutaan esittää. Ei sillä olisi ollut niin paljon kannattajia, jos hänen ajatuksensa olisivat olleet kaikille muille aivan kuin vieraalta planeetalta. Ja tuskin hän itsekään aluksi suunnitteli ihan sellaista teollisen mittakaavan kansanmurhaa, johon homma sitten ajautui osittain myös puolueen sisäisen nokittelun ja vauhtisokeuden myötä. En siis usko, että kamalia asioita voidaan selittää sillä, että yksi ihminen on kuin paholainen, joka jollakin magialla saa toiset lumottua. Kyllä sitä valmiutta pahuuteen on meissä kaikissa.

Eiköhän pahuuden perusolemus paljastu heikoista geeneistä. Ylipäänsä freudilainen käsitys, että persoonan ongelmat johtuvat lapsuuden traumoista, ei kelpaa enää yleisselitykseksi lainkaan, vaan suuntaus on yhä enemmän geneettiseen suuntaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoisempi kysymys on mielestäni se miten poikansa Adolf onnistui kääntämään elämänsä ympäri vielä yli kolmekymppisenä. Sitä ei ole ymmärtääkseni koskaan onnistuttu selittämään.

Sodan jälkimainingeissa pinnalle nousi muitakin erikoisia hahmoja, jotka muuten eivät koskaan olisi päässeet esille.

Osasyy varmasti tuokin. Miten Adolf kesti sen kaiken? Eihän hän ollut kai tehnyt töitä oikein koskaan. Luulisi ihan tavallisen päiväjärjestyksen noudattamisen olleen jo uutta ja outoa. Milloin hän edes sai ensimmäisen oman asuntonsa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoisempi kysymys on mielestäni se miten poikansa Adolf onnistui kääntämään elämänsä ympäri vielä yli kolmekymppisenä. Sitä ei ole ymmärtääkseni koskaan onnistuttu selittämään.

Sodan jälkimainingeissa pinnalle nousi muitakin erikoisia hahmoja, jotka muuten eivät koskaan olisi päässeet esille.

Osasyy varmasti tuokin. Miten Adolf kesti sen kaiken? Eihän hän ollut kai tehnyt töitä oikein koskaan. Luulisi ihan tavallisen päiväjärjestyksen noudattamisen olleen jo uutta ja outoa. Milloin hän edes sai ensimmäisen oman asuntonsa?

Vältteli oikeiden töiden tekemistä, kosla piti itseään taiteilijana ja muita parempana besserwisserinä.

Kirjan mukaan isänsä oli samanlainen lähikapakassa mestaroija ja paasaaja.

Sen oikea sukunimi oli Schicklgruber

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa että hän oli Rotschild.

Älä jaksa levitellä noita perättömiä juttuja.

Onhan se todettu monta kertaa, että porukassa ihminen regressoituu pahimmillaan hirviöksi. Karma ajatus, ettei siihen tarvita kuin oikeanlainen agitaattori.