Emännälle ja isännälle pitää keksiä uudet soveliaat sana-vaihtoehdot

Hallitsija, omistaja, ohjaaja

Isäntä jaemäntä ovat muinaiset vastineet nykysuomen sanoille (hänen) isänsä ja (hänen) emänsä (=äitinsä). Perinteisen muinaissuomalaisen tapakulttuurin mukaan anopin ja apen nimiä ei ole saanut edes lausua joten on käytetty kiertoilmaisuja.

Eukko ja ukko.

Isätin ja... tota noin ei... antaa vaan olla.

Ai ei saanutkaan olla sukupuolitettuja. Talon leidiä ajattelin naispuoliselle ehdottaa, jos kerta emäntä ei kelpaa.