Mies saa mut aina tuntemaan itseni epäonnistuneeksi
Kaikin tavoin huonoksi ihmiseksi joka toimii asioissa väärin. Ei tee tarpeeksi, tekee väärällä tavalla.
Tosi tosi kuluttavaa. Huomaan muokkaavani itseäni, että kelpaisin, enkä kelpaa siltikään. AINA on jotain negatiivista sanomista.
Kun tämä kuluttaa minua näin paljon, mitenköhän paljon vaikuttaa lapsiin, joihin suhtautuminen on samanlaista?
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä luoja. Jos itse olet tuollainen kynnysmatto niin homma ok, mutta pelasta lapsesi tuollaisesta ympäristöstä nyt heti.
Tiedätkö, kommentistasi päätellen luultavasti et, että jatkuva arvostelu ja haukkuminen nakertaa ihmistä pikkuhiljaa palapalalta heikommaksi. Itsensä irti repiminen, ja niiden lasten myös, on tosi vaikeaa, kun on silputtu pieneksi. Ja ihan käytännössäkin vaikeaa, tämmöinen mies kun alkaa vaatimaan huoltajuutta itselleen, koska on niin paljon parempi vanhempi.
Vuosien aikana olen itsekkin alkanut uskomaan aiihen, että minä olen se jossa on vikaa, joka tekee asiat väärin. Pidä siinä sitten puolesi.
Silti sinun on pelastettava itsesi ja lapsesi. Muuten annat heidänkin tuhoutua. Jos et itse osaa pitää puoliasi, pyydä apua niin saat sitä.
Hyvä neuvo, mutta jos kumppani on vaarallinen hullu, niin asia ei olekaan niin yksinkertainen. Turvakotiin voi mennä, tämän tietää jokainen, mutta sinne ei voi linnoittautua KOKO loppuelämäkseen. On käytävä töissä, opinnoissa, lasten koulussa jne. Lähestymiskielto on vain paperi, todella hulluun se ei vaikuta mitenkään. Ja hullulla en nyt tarkoita pakkohoitoon kypsää tapausta.
Ei vaarallisen hullun kanssa ole sen enempää turvassa suhteessa kuin eronneena. Herätys.
Oletko oikeasti noin yksinkertainen? Kun on itse fyysisesti paikalla, pystyy suojelemaan lapsia. JA kun ei "anna" hullulle syytä raivoon eroamalla, on "turvassa". Sinun on turha mussuttaa asiasta, kun selvästikään et ymmärrä.
Suurin osa narsisteista ja psykopaateista ei ole pätkääkään kiinnostunut lapsistaan eron asetuttua. Todennäköisemmin alkaa olla enemmän isä uuden naisen lapsille.
Ero kannattaa. Se pitää vaan suunnitella ja osata toimia taktisesti vahingot minimoiden.
En minä tiesä onko mies narsisti, vai vaan rehellinen kusipää?
En jaksa uskoa, että aivan hulluksi heittäytyisi, hankalaksi raha-asioissa ja omaisuuden jaossa aivan varmasti.
Kiitos.