Ennen - nyt. Kertokaa tapoja, käytäntöjä, ilmiöitä ja pieniä asioita jotka ovat muuttuneet elinaikananne

Vierailija kirjoitti:

Puhetyyli. En ole koskaan kuullut 60-90- luvulla puheen lomassa v-alkuista sanaa.

Miten sinulle sitten ilmaistiin voileipä, veitsi, vesi ja muut v-alkuiset? Korvattiinko äänne f-äänteellä?

Ennen naiset oli oikeasti kauniita ja käyttäytyivät ylväästi. Nykyään on täytetyt huulet ja muikistelut, hiuksia suitaan ja esiinnytään korostetusti. Käytös ei ole ylvästä.

Vierailija kirjoitti:

Yksi sana: käytöstavat.

Riippuu varmaan siitä, mistä ajasta puhutaan, mutta minusta ainakaan 90-luvulla käytöstavat eivät olleet yhtään sen paremmat kuin nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhetyyli. En ole koskaan kuullut 60-90- luvulla puheen lomassa v-alkuista sanaa.

Kyllä 90-luvulla vitusta puhuttiin kuin leivästä.

Silloin kylläkin sanottiin korkeintaan voi pirskatti tai helkutti.

Potkulaudat oli ennen lasten leluja, nyt aikuisten kulkuneuvoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhetyyli. En ole koskaan kuullut 60-90- luvulla puheen lomassa v-alkuista sanaa.

Et selvästikään liikkunut teinien parissa ysärillä.

Tai kasarilla:)

Olen syntynyt 1974 ja moni asia on minun elämän aikana jo muuttunut:

- Minun nuoruudessani laskuja maksettiin joko pankin konttorissa tai maksuautomaatilla, joita oli esim. kauppakeskuksissa. Se ei auttanut mitään, jos kotona oli tietokone, kuten minulla peliharrastajana oli, koska ei ollut julkisesti saatavilla olevaa Internettiä saati verkkopankkia.

- Puhelin oli kotona oleva lankapuhelin ekat 20 vuotta elämääni. Jossain siinä parinkympin paikkeilla sain ekan työpaikan ja ostin Nokian matkapuhelimen, Radiolinjan liittymällä.

- Veroilmoitukset täytyi oikeasti täyttää joka vuosi, ei tullut ehdotusta jonka olisi voinut vaan hyväksyä sellaisenaan.

- Ei pystynyt tilaamaan tuotteita kansainvälisesti, vaan postimyynnissäkin oli kotimaisen tarjonnan armoilla. Niitä Anttilan ja Elloksen kuvastoja sitten selailtiin ja sieltä tilattiin.

- Suomessa oli tosi vähän ulkomaalaisia, esim. itse näin tummaihoisen ihmisen luonnossa vasta muuttaessani isommalle paikkakunnalle opiskelemaan.

- Matkailu oli keskiluokkaisilla taviksilla harvinaista, 1990-luvulla yleistyi voimakkaasti

- Ruoka oli omaan makuun mautonta ja ankeaa. Perunaa ja lihaa, lihaa ja perunaa. Mausteena suola ja pippuri. Etnisistä ruoista sai lähinnä kebabia ja pizzaa turkkilaisten pitämistä pienistä ravintoloista.

- Vesisängyt oli kasarilla kova juttu. Minun vanhemmillakin oli sellaiset.

Mutta kyllä meilläpäin ainakin ysärillä v-sanaa käytettiin ihan yhtä lailla kuin nykyään, eikä käytöstavatkaan sen parempia ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhetyyli. En ole koskaan kuullut 60-90- luvulla puheen lomassa v-alkuista sanaa.

Kyllä 90-luvulla vitusta puhuttiin kuin leivästä.

Silloin kylläkin sanottiin korkeintaan voi pirskatti tai helkutti.

Itse olin ysärillä yläasteella ja lukiossa ja ihan samalla tavalla v*ttu oli ylenen välimerkki nuorten puheessa kuin nykyäänkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi sana: käytöstavat.

Riippuu varmaan siitä, mistä ajasta puhutaan, mutta minusta ainakaan 90-luvulla käytöstavat eivät olleet yhtään sen paremmat kuin nykyään.

Taidat olla aika nuori, jos elinaikasi ja muistisi rajoittuu 90-luvulle :D.