Ennen - nyt. Kertokaa tapoja, käytäntöjä, ilmiöitä ja pieniä asioita jotka ovat muuttuneet elinaikananne

Ennen oli sairaaloissa potilaita, vanhainkodeissa asukkaita, sosiaalitoimistolla tuen saajia ja vankilassa vankeja. Nyt he kaikki ovat asiakkaita.

Meillä oli puhelin kotona ja siinä oli kampi. Kammesta kun pyöritti niin sai yhteyden keskukseen ja ilmoitettiin numero mihin haltaan yhteys.

Kampi on jäänyt pois tästä mun kännystä millä kirjoitan tämänkin viestin. Ei saa edes lisävarusteena.

Televisiota ei saanut koskaan katsoa liian lähellä ruutua, se oli tärkeimpiä kodin ydinsääntöjä.

Ennen hääpareilla oli tapana kiittää häälahjoista valokuvalla. Sellaisella kiitoskortilla, jossa oli valokuva ja joka tuli postin kautta kirjekuoressa kotiin.

Nyt pitää hankkia ig-tili tai facebookin tunnukset ja käydä sielta katsomassa mitä hääparille kuuluu.

Sama koskee ripille päässeitä, uusia ylioppilaita jne.

Ennen osattiin syödä haarukalla ja veitsellä, nyt niillä näykitään omituisesi haarukan piikit väärinpäin ihan omituisilla otteilla.

Nykyään ei ehdoteta enää sinunkauppoja. Nuoremmille tiedoksi, että ennenvanhaan vanhempia ihmisiä kuului teititellä. Nykyään kaikkia sinutellaan.

Ennen luotettiin toisiin, ja mediaan. Nykyisin ei voi luottaa keneenkään, varsinkaan mediaan. 

Kun katselee vanhoja komediaohjelmia,  ihmiset ovat vapautuneita ja iloisia. Sarkasmi ja vahingonilo ei ollut ainut tapa vitsailla. Ihmiset myös nauroivat herkemmin kuin nykyään. 

Yksi sana: käytöstavat.

Ennen kun luki aihe vapaata sai nauraa ihan hulluna. Ihmiset oli toki silloinkin piikikkäitä kommenteissaan, mutta eivät typeriä jankkaajia kuten nykyään. Nykyään kun tänne palstalle eksyy ja avaa kiinnostavalta tuntuvan otsikon, niin ketju onkin ihme jankkausta asian vierestä. Palstasta on tullut aivan helkkarin tylsä.

Miehet otti hatun pois päästä tullessaan pöytään syömään.

Nykyään niillä on pipoja ja mitä lie härpäkkeitä.

Kuljetaan talvella nilkat paljaana.

Pojat olivat poikia ja saivat lähteä ruokapöydästä leikkimään kun tytöt jäivät korjaamaan pöydästä kaiken keittiöön ja kuivaamaan astiat kun äiti tiskasi, isä luki lehteä ja poltti piippua.

Vanhemmalle ihmiselle annettiin bussissa istumapaikka.

Eipä enää......

Ennen tupakoitiin joka paikassa, nykyään ei juuri missään.

Kukaan ei pyöräillyt kypärä päässä, nykyään se on normi.

Autoissa ei käytetty turvavöitä, ainakaan takapenkillä. Nykyään kaikilla on turvavyöt.

Puhetyyli. En ole koskaan kuullut 60-90- luvulla puheen lomassa v-alkuista sanaa.

Ennen syötiin sisällä ja paskottiin ulkona, nykyään syödään ulkona ja paskotaan sisällä

Ennen lapsena pyydettiin kaveria ulos leikkimään niin että käydään ovelta kysymässä. Nykyään siihen tarvitaan puhelinta.

Ennen kirjastossa käyttäydyttiin asiallisesti eikä mölytty kuin apinat.

Ennen tanssilattialla tanssittiin eikä haahuiltu juomalasin kanssa.

Ennen kaikki söivät samaa ruokaa ja katselivat yhdessä telkkaria. Nyt kaikki syövät mitä sattuu eikä telkkaria katsota.

Nykyään kaikki tapahtuu netissä, mainostaminen ym. Joihinkin juttuihin ei voi edes osallistua jos ei halua käyttää somea. Löysin sivuston missä kerrottiin tuotantokanojen huonosta kohtelusta, siihen pystyi osallistumaan ja vaikuttamaan että kanojen olot paranisi, mutta olisi ollut pakko olla joko facessa tai instassa. En halunnut niin sanoivat että ei voi mitään, et voi auttaa.