Kiltit, herkät ja empaattiset ihmiset. Millaista elämänne on?

Yhtä taistelua pahojen (näsien) kanssa.

Sivusta seurattuna vaikuttaa olevan stanan vaikeaa ja kuluttavaa kun aina ajatellaan vain muita eikä koskaan itseä.

Elämäni on hyvää ja mielenkiintoista. Olen jo kauan sitten oppinut omat rajani. En anna kenenkään ylittää niitä ja käyttää itseäni hyväksi.

Itmin äsken kun tiskirätti tippui lattialle ja tunsin kuinka sitä varmasti sattui.

Hyvää on ja olen onnellinen.

Ainoa ongelma on välillä, että töissä on joukko ihmisiä, joita ärsyttää se, että en ole heidän mielestään tarpeeksi jämäkkä ja toisaalta jos sanon mielipiteeni tai otan tilaa samalla tavalla kuin muutkin. Heitä myös ärsyttää jos en provosoidu v*ttuilusta ja se, että en lähde mukaan peen jauhantaan.

Vierailija kirjoitti:

Sivusta seurattuna vaikuttaa olevan stanan vaikeaa ja kuluttavaa kun aina ajatellaan vain muita eikä koskaan itseä.

Mistä sinä sen tiedät. Keskity vaikka ihan omiin asioihisi. Ei kenekään tarvitse olla kateellinen ja katkera mulgero. Ihan oma valinta.

Täyttä paskaa

Erittäin vaikeaa. Sisällötöntä, kommunikointiyrityksiini ei vastata.

Yksinäistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sivusta seurattuna vaikuttaa olevan stanan vaikeaa ja kuluttavaa kun aina ajatellaan vain muita eikä koskaan itseä.

Mistä sinä sen tiedät. Keskity vaikka ihan omiin asioihisi. Ei kenekään tarvitse olla kateellinen ja katkera mulgero. Ihan oma valinta.

Vaikea olla seuraamatta kun työpaikalla on tuollainen jalkoihin jäävä kynnysmatto joka mm. ei osaa sanoa muille ei. Olen kaikkea muuta kuin kateellinen tai katkera, hoidan myös ihan itse omat työni.

Vierailija kirjoitti:

Elämäni on hyvää ja mielenkiintoista. Olen jo kauan sitten oppinut omat rajani. En anna kenenkään ylittää niitä ja käyttää itseäni hyväksi.

Tämä. Olen kiltti herkkä ja empaattinen, mutta en tyhmä.

Vaadittaessa olen hyvinkin jämäkkä ja rajani tiedostan aina. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä ettenkö voisi olla herkka ja kiltti ja empaattinen. Kiltti voi olla olematta alistuva ja hyväksikäytettävä. Empaattinen voi myös olla tulematta käytetyksi ja pyöriteltäväksi.  Herkkä olen ollut aina.

Vierailija kirjoitti:

Elämäni on hyvää ja mielenkiintoista. Olen jo kauan sitten oppinut omat rajani. En anna kenenkään ylittää niitä ja käyttää itseäni hyväksi.

Tämä.

Olen kiltti herkkä sekä empaattinen ja tarvittaessa jämäkkä ja tiedostan aina rajani ja annan ne myös tietää.

Kiltti herkkä ja empaattinen ei tarkoita kynnysmattoa, kynnysmatto on vätys ja tahdoton. Sitä en minä ole.

Ei se, että pitää huolen siitä ettei rajojen yli kävellä tarkoita sitä etteikö voisi olla kiltti tai herkkä tai empaattinen. Ne eivät sulje toisiaan pois.

Se, että haluan läheisilleni ja ystävilleni ja kaikille muillekin hyvää, ei tarkoita sitä että asetun ylikäveltäväksi. Se, että olen empaattinen on vahvuus, empatian puute kielii ongelmista.

Herkkyys ei ole negatiivinen eikä paha asia.

Ihmiset ajattelee omituisen mustavalkoisesti. Jos et ole sitä niin automaattisesti olet tätä. Mitään välimuotoa ei ole.  Kummallinen tapa ajatella. 

Hyväksikäyttämistä. Olen täynnä vihaa ja katkeruutta. 

Hyvin menee, kun opin sanomaan ei ja lähtemään pois epämiellyttävistä tilanteista. Nyt menee hyvin, kun on töissä tosi vähän asiakaspalvelua, teen suunnittelutöitä. Vältän ruuhkaisia paikkoja ja aikoja ihan missä tahansa ja en lue av:lta - enää - aloituksia, jotka eivät miellytä ja pitkälti pysynkin täältä ja ip-lehtien sivuilta jo pois. En lue mitään lehtien valituspalstoja ja yleisönosastoja. Välttely toimii osaltani siis hyvin.  Tietysti se, että sovin otsikon kuvaukseen, on vain oma mielipiteeni. 

Olen oppinut vetämään rajoja nopeasti vaikeille ihmisille. Ilmeisesti kuitenkin vanhoista raskaista kokemuksista sydämeni on jotenkin murtunut ihan fyysisestikin, vaikka lääkäri ei ole vielä löytänyt selvää vikaa. Stressi ja henkinen järkytys tuo sydämeen kiristävää kipua, joka vie voimat.

Osaan sanoa huonosta kohtelusta suoraan, mutta konfliktin jälkeen olen henkisesti ja fyysisesti niin heikossa kunnossa, että mieluummin vältän riitoja. Vältän ilkeitä ihmisiä.

Ulkoisesti pärjään, mutta sisältä ole murskana. On ollut niin raskaita kokemuksia ihmisistä. Onneksi voin työskennellä nykyään etänä ja voin itse säädellä sitä minkä verran olen ihmisten kanssa tekemisissä.

Mulla elämä on oikein mukavaa. Lähipiiri on samantyyppisiä ihmisiä.

Ilkeitä ihmisiä tulee välillä vastaan mutta harvoin heidän kanssa ystävystyn, vaan karttelen heitä. Olen kyllä tosi sosiaalinen ja suurin osa ihmisistä on kivoja.

Haistakaa alapeukuttajat pitkä paska!!!!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämäni on hyvää ja mielenkiintoista. Olen jo kauan sitten oppinut omat rajani. En anna kenenkään ylittää niitä ja käyttää itseäni hyväksi.

Tämä. Olen kiltti herkkä ja empaattinen, mutta en tyhmä.

Vaadittaessa olen hyvinkin jämäkkä ja rajani tiedostan aina. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä ettenkö voisi olla herkka ja kiltti ja empaattinen. Kiltti voi olla olematta alistuva ja hyväksikäytettävä. Empaattinen voi myös olla tulematta käytetyksi ja pyöriteltäväksi.  Herkkä olen ollut aina.

Mä taas valitettavasti olen myös tyhmä. Ja naivi. Nykyään olen täysin erakoitunut koska en kuitenkaan osaa pitää puoliani, joten parempi sitten vältellä ihmisiä. Varsinkin miehiä. Nehän metsästää juuri tällasia kynnysmattoja. Joten vastaus kysymykseen on, että elämäni on ollut kamalaa, olen masentunut ja yksinäinen.

Ihmissuhteeni ovat nykyään hyviä kun olen elämänkokemuksen myötä oppinut karsimaan pois myrkylliset ihmiset. Käytän aikani asioihin jotka tuottavat onnellisuutta itselle ja läheisille.

Yksinäistä ja kurjaa. Empaattisuuteeni suhtaudutaan torjuvasti ja vihamilisesti. Minua pidetään lapsellisena ja sinisilmäisenä. En muutu, haukkukaa vaan. Olen sitten yksin ja lepertelen koiralleni ja kukilleni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sivusta seurattuna vaikuttaa olevan stanan vaikeaa ja kuluttavaa kun aina ajatellaan vain muita eikä koskaan itseä.

Mistä sinä sen tiedät. Keskity vaikka ihan omiin asioihisi. Ei kenekään tarvitse olla kateellinen ja katkera mulgero. Ihan oma valinta.

Vaikea olla seuraamatta kun työpaikalla on tuollainen jalkoihin jäävä kynnysmatto joka mm. ei osaa sanoa muille ei. Olen kaikkea muuta kuin kateellinen tai katkera, hoidan myös ihan itse omat työni.

Mikä sitten pistää vihaamaan?