Hyväksyisittekö että suhteessa toisella on oma huone?
Etsin uutta suhdetta 35 vuotiaana, pitkän avioliiton jälkeen. Olen sinkkuvuosinani rakastunut omaan rauhaan ja tilaan.
Nyt haluaisin taas parisuhteen mutta en haluaisi luopua oikeudesta omaan tilaan ja mm. sänkyyn. Nukun huonosti jos mies on vieressä ja uni on mulle elinehto. Seksiä toki haluan ja usein.
Mitä mieltä olette?
Kommentit (25)
Totta kai hyväksyisin. Vaikka itse tykkäänkin nimenomaan nukkua yhdessä ja viettää rentoja pitkiä aamuja samassa sängyssä höpötellen. Niin ei olisi kyllä silti mikään suhteen kynnyskysymys ollut, jos toinen mieluummin olisi halunnut nukkua erikseen.
Kyllähän miehellä saa olla yksi huone kun naisella on loppu asunto
Haluaisin omat huoneet, jos on ihan pakko ees asua yhdessä. Nyt olen etäsuhteessa ja molempien luona nukutaan eri huoneissa, koska kuorsaus...
Koko kysymys on ihan omituinen ja kertoo kummallisesta parisuhdekäsityksestä.
Toisaalta reiluuden nimissä sitten molemmilla olkoon oma huone. Merkittävällä osalla ihmisistä tämä on lähinnä kustannuskysymys. Yleensä perheessä kun on enemmän ihmisiä kuin kotona makuuhuoneita.
Miksi ihmeessä haluaisit muuttaa yhteen noilla spekseillä?
Suurin osa miehistä hyväksyy sen että nainen omii koko talon ja pihamaan ja koristelee sen karmeilla krumeluureilla niin ettei mies voi siellä enää olla . Sitten mies joutuu rakentelemaan omaa turvapaikkaansa kellariin tai autotalliin joita myös miesluoliksi kutsutaan.
Seeking.com
Tavataan silloin kun kummallekin sopii. Ei yhteenmuutto pakkoa.
Vierailija kirjoitti:
Koko kysymys on ihan omituinen ja kertoo kummallisesta parisuhdekäsityksestä.
Toisaalta reiluuden nimissä sitten molemmilla olkoon oma huone. Merkittävällä osalla ihmisistä tämä on lähinnä kustannuskysymys. Yleensä perheessä kun on enemmän ihmisiä kuin kotona makuuhuoneita.
Miksi ihmeessä haluaisit muuttaa yhteen noilla spekseillä?
Siis haluan rakkautta, parisuhteen ja yhteisen elämän ja kodin. Mutta olen luonteeltani sellainen että kaipaan myös omaa rauhaa ja yksityisyyttä. Jaksan olla rakastavampi ja rentoutuneempi puolisokin, jos minun ei tarvitse ärsyyntyä siitä että toinen esim. häiritsee untani.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa miehistä hyväksyy sen että nainen omii koko talon ja pihamaan ja koristelee sen karmeilla krumeluureilla niin ettei mies voi siellä enää olla . Sitten mies joutuu rakentelemaan omaa turvapaikkaansa kellariin tai autotalliin joita myös miesluoliksi kutsutaan.
Koska ei kyetä olemaan yksin
Vierailija kirjoitti:
Totta kai hyväksyisin. Vaikka itse tykkäänkin nimenomaan nukkua yhdessä ja viettää rentoja pitkiä aamuja samassa sängyssä höpötellen. Niin ei olisi kyllä silti mikään suhteen kynnyskysymys ollut, jos toinen mieluummin olisi halunnut nukkua erikseen.
Ja tämänkin voi ratkaista kompromissilla kuten me, pääsääntöisesti nukutaan erillään mut suunnilleen kerran viikossa kun on kiireetön aamu tiedossa nukutaan yhdessä.
Meillä on molemmilla omat työhuoneet. Ymmärsin kyllä, että tarkoitit huonetta, jossa myös nukkuisit. Omaan työhuoneeseeni mahtuisi myös sänky ja olen joskus sen hankkimista harkinnut, kun puoliso käyttää cpap-laitetta ja se joskus häiritsee omaa untani. En ole kuitenkaan ryhtynyt toimeen, koska se tekisi tästä tilasta ahtaan. Mutta kyllä suhteemme kestäisi myös sen, että nukkuisimme esimerkiksi viikolla erikseen. Se mahdollistaisi myös sen, että puoliso voisi rauhassa lukea sängyssä aamuyöhön saakka, vaikka minulla olisi aikainen herätys.
(Myös miehen työhuoneeseen mahtuisi sänky, mutta silloin hänen pitäisi luopua osasta kirjahyllyjään.)
Kyllä ehdottomasti hyväksyn. Mieheni on muusikko ja hänellä kymmeniä soittimia, ministudio ja jäätävä levykokoelma. Hänellä on noille peräti kaksi omaa huonetta ja se studio piharakennuksessa.
Miehelläni on oma huone, siellä on myös sänky, missä nukkuu päiväunia. Yhteinen makuuhuone on silti.
Kyllä. Joskus haaveilen että olisikin, mutta omat huoneet ei riitä perheessä kaikille nytkään.
En keksi yhtäkään syytä sille, miksi parisuhteessa molemmilla ei voisi olla omaa huonetta. Meillä on jopa kaksi eli molemmilla on makuuhuoneensa ja työhuoneensa. Ei oma tila tarkoita sitä, että en rakastaisi.
Luo itse omat kaavamaisuutesi- tai vielä parempi, luovu koko kaavamaisuudesta. Eihän nuo ole kuin säätämisen asioita.
Jos yhdessä asutaan niin tuo olisi mulle paras ratkaisu. Nyt nukutaan miehen kanssa sängyssä ja olohuoneen sohvalla erikseen, koska minä olen niin herkkäuninen. Olisihan se kiva jos pystyttäisiin molemmat nukkumaan omissa sängyissä ja huoneissa.
Mulla on oma huone. Siellä on mun ompelukone, kutimet, ja muu harrastussälä. Minnepä nuo muuten laittaisinkaan, ruokapöydälle? Makkarin yömpöydälle? Olkkarin sovhapöydälle? :D
Kohta 20 vuotta yhdessäoloa. Nukun paremmin ilman puolisoa. Onneksi se onnistuu usein.
Pitäkää omat kämpät