Avio-,avoero -> lapset huostaan

Olen mummuja miettinyt myös, mitä noista lapsenlapsista tulee.

Sen näin jo alkuun ettei pari tule pysymään yhdessä, mutta lapsia piti heidän tehdä.

( toivoin olevani väärässä, jospa ne ajanmyötä oppisivat elämään yhdessä).

Yksi varmin merkki oli kun perheen äiti halusi olla muka yksinhuoltaja, jotta sai asumistukea yms.

Isä maksoi muka elatusmaksua, vaikka asuvatkin yhdessä. Isän osoite ei ollut vain samassa paikassa.

- Ei sitouduttu tosissaan yhteen-.

Mutta nyt kun, ero on toteutunut juupas-jaapas jappasun jälkeen tosissaan, niin hemmetinmoinen sotatila päällä jatkuvasti.

Lapset oireilee selvästi, huomaan sen käytöksestä,

mutta Mitä minä voin tehdä ?

Muutakuin olla suusupussa, etten vahingossakaan ärsyttäisi enempään.

Lasten kanssa en puhu heidän vanhemmistaan laisinkaan.

No aika raju toimenpide, huostaanotto, jos vain vaihtotilanteet on noita sekoiluita? Lasten vaihdot voidaan tehdä valvotusti ja niin ettei vanhemmat tapaa. Tarvitaan sossusta apua lastenvalvojalta (oliko oikea virkanimike). 

En ole puolesta tai vastaan kirjoitti:

Olen mummuja miettinyt myös, mitä noista lapsenlapsista tulee.

Sen näin jo alkuun ettei pari tule pysymään yhdessä, mutta lapsia piti heidän tehdä.

( toivoin olevani väärässä, jospa ne ajanmyötä oppisivat elämään yhdessä).

Yksi varmin merkki oli kun perheen äiti halusi olla muka yksinhuoltaja, jotta sai asumistukea yms.

Isä maksoi muka elatusmaksua, vaikka asuvatkin yhdessä. Isän osoite ei ollut vain samassa paikassa.

- Ei sitouduttu tosissaan yhteen-.

Mutta nyt kun, ero on toteutunut juupas-jaapas jappasun jälkeen tosissaan, niin hemmetinmoinen sotatila päällä jatkuvasti.

Lapset oireilee selvästi, huomaan sen käytöksestä,

mutta Mitä minä voin tehdä ?

Muutakuin olla suusupussa, etten vahingossakaan ärsyttäisi enempään.

Lasten kanssa en puhu heidän vanhemmistaan laisinkaan.

Sinä voit mummuna tehdä sen, että otat lapsia luoksesi viikonlopuksi tai lomina, olet turvasatama niille lapsille. Useimmille vanhemmille sopii ilmainen hoitopaikka hyvin. Ja jos luonasi on rauhallista, hyvä olla, hyvä ruoka ja lämmin syli, tykkää ne lapsetkin tulla. Ja muistavat sen vielä aikuisenakin. 

Yksikin hyvä aikuinen voi kannatella lapsen aikuisuuteen asti. Sen voit mummuna tehdä, jos ei vanhemmista nyt parhaimpaansa ole. 

Ei kai ero tuossa ole ongelma, vaan ihmiset, jotka ovat eronneet. He eivät ole kypsiä, tasapainoisisa aikuisia, jollaiset jokainen lapsi ansaitsisi vanhemmikseen. 

Jos meno alkaa näyttää hurjalta, ota ihmeessä asia puheeksi vanhempien kanssa. Toisinaan läheisen väliintulo voi herättää huomaamaan oman toiminnan vääryyden. 

En ole puolesta tai vastaan kirjoitti:

Olen mummuja miettinyt myös, mitä noista lapsenlapsista tulee.

Sen näin jo alkuun ettei pari tule pysymään yhdessä, mutta lapsia piti heidän tehdä.

( toivoin olevani väärässä, jospa ne ajanmyötä oppisivat elämään yhdessä).

Yksi varmin merkki oli kun perheen äiti halusi olla muka yksinhuoltaja, jotta sai asumistukea yms.

Isä maksoi muka elatusmaksua, vaikka asuvatkin yhdessä. Isän osoite ei ollut vain samassa paikassa.

- Ei sitouduttu tosissaan yhteen-.

Mutta nyt kun, ero on toteutunut juupas-jaapas jappasun jälkeen tosissaan, niin hemmetinmoinen sotatila päällä jatkuvasti.

Lapset oireilee selvästi, huomaan sen käytöksestä,

mutta Mitä minä voin tehdä ?

Muutakuin olla suusupussa, etten vahingossakaan ärsyttäisi enempään.

Lasten kanssa en puhu heidän vanhemmistaan laisinkaan.

Juu tuo on varmasti viisasta, ettei ainakaan lasten kuullen puhu hyvää eikä pahaa vanhemmista.

Voin kuvitella aivottomuuden tunteen. Sitähän toivoo lapsilleen parasta, mutta kun asiat ei vain aina mene niin.

Vierailija kirjoitti:

No aika raju toimenpide, huostaanotto, jos vain vaihtotilanteet on noita sekoiluita? Lasten vaihdot voidaan tehdä valvotusti ja niin ettei vanhemmat tapaa. Tarvitaan sossusta apua lastenvalvojalta (oliko oikea virkanimike). 

Ap laittoikin raflaavaa

Herättäisikö miettimään kuinka se ero hoidetaan ja pitääkö siitä lasten kärsiä.

Lähestymiskielto vanhemmille

ja joku ulkopuolinen sopimaan tapaamisasiat ja saako sitä pleikkaria viedä sinne vaihtokotiin. ( ihan oikeesti pitääkö niitäkin olla kaksin kappalein)

Vierailija kirjoitti:

En ole puolesta tai vastaan kirjoitti:

Olen mummuja miettinyt myös, mitä noista lapsenlapsista tulee.

Sen näin jo alkuun ettei pari tule pysymään yhdessä, mutta lapsia piti heidän tehdä.

( toivoin olevani väärässä, jospa ne ajanmyötä oppisivat elämään yhdessä).

Yksi varmin merkki oli kun perheen äiti halusi olla muka yksinhuoltaja, jotta sai asumistukea yms.

Isä maksoi muka elatusmaksua, vaikka asuvatkin yhdessä. Isän osoite ei ollut vain samassa paikassa.

- Ei sitouduttu tosissaan yhteen-.

Mutta nyt kun, ero on toteutunut juupas-jaapas jappasun jälkeen tosissaan, niin hemmetinmoinen sotatila päällä jatkuvasti.

Lapset oireilee selvästi, huomaan sen käytöksestä,

mutta Mitä minä voin tehdä ?

Muutakuin olla suusupussa, etten vahingossakaan ärsyttäisi enempään.

Lasten kanssa en puhu heidän vanhemmistaan laisinkaan.

Sinä voit mummuna tehdä sen, että otat lapsia luoksesi viikonlopuksi tai lomina, olet turvasatama niille lapsille. Useimmille vanhemmille sopii ilmainen hoitopaikka hyvin. Ja jos luonasi on rauhallista, hyvä olla, hyvä ruoka ja lämmin syli, tykkää ne lapsetkin tulla. Ja muistavat sen vielä aikuisenakin. 

Yksikin hyvä aikuinen voi kannatella lapsen aikuisuuteen asti. Sen voit mummuna tehdä, jos ei vanhemmista nyt parhaimpaansa ole. 

Monet mumot niin tehnetkin.Ovat vain änetömiä asia ja avrsinkaan aikuiset ei asiasta puhu: Kun käytävät mumoja hyväkseen ja mumon raha kukaroa.Nin ettei mummoilla ole omin tarpeisin enää rahaa.Juonivat seläntakana viellä valehteelevat mumo juo.Kukan nyt juopoon otaisi yhteyttä.Se on kieroimpien peli kun mumoa pidetän ylestalouskoneenaa lasten hoidossa.Kiristetään uhkaillaan päälle.Onneksi on isovanhempien ry.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai ero tuossa ole ongelma, vaan ihmiset, jotka ovat eronneet. He eivät ole kypsiä, tasapainoisisa aikuisia, jollaiset jokainen lapsi ansaitsisi vanhemmikseen. 

Jos meno alkaa näyttää hurjalta, ota ihmeessä asia puheeksi vanhempien kanssa. Toisinaan läheisen väliintulo voi herättää huomaamaan oman toiminnan vääryyden. 

Tiedän tuttavapiirissä yhden äidin eli lastenlastensa mummu, yritti puhua miniälleen hankalasta tilanteesta, ihan nätisti.

Vaan mitenpä kävi, isoäiti sai porttikiellon siihen talouteen.

Siihen asti oli siivous- , hoitoapua ja ruokakassit kelvanneet.

Nyt ei näe lapsenlapsiaan kuin silloin kun ovat isällään, tai lapset pyöräilevät mummun luo kylään.

Eli, ei kannata puhua, jos toinen on niin pyhää vihaa täynnä, ettei pysty kuulemaan mitään.

On viikonloppu taas.. ja lapset selaa kahden kodin väliä . Syvä huokaus !

Halusin avioeron eli täysin eroon exästä ja ahdistuksesta. En halua nähdäkään koko ihmistä.

En voi käsittää, että joku haluaa riitaista exää tavata. Jotain sairasta vallankäyttöä alkaa räkyttää vielä jotain.

Oon miettinyt joskus samaa kun lapset koittavat selvitä kahden kodin arvojen välillä.

Kumpa vanhemmat olisi vanhempia ja riitelisivät riitaisa vaikka huutamalla metsässä.

Piruilu on lasten kuullen myös ikävää. Jättää vain kasvavan ilmapiirin !

Et voi tehdä mitään, oikeasti. Tai no, voit tehdä lastensuojeluilmoituksen, mutta siinä on riskinä että menee välit poikki vanhempiin kokonaan. Huostaanottoa tuskin tarvitaan jos vanhemmat muuten hoitaa lapsensa, mutta lasu vois kyllä noihin vaihtotilanteisiin puuttua. Sen ymmärrän hyvin jos epäluotettavalle toiselle vanhemmalle ei halua antaa pleikkaria lasten mukana, se voi olla viimeinen kerta kun sen näkee.