Lue keskustelun säännöt.
mä olen EHKÄ löytänyt elämään ihmisen, mutten uskalla olla onnellinen
09.11.2006 |
pelkään että menetän hänet ennen kun on mitään edes kunnolla tapahtunut.
tuntuu että vois olla helpointa lyödä hanskat tiskiin ja sanoa että anna olla, älä ota yhteyttä.
mutta en todellakaan haluaisi niin tehdä.
hän vaikuttaa niin mukavalta.
olen kärsimätön tiedän sen....
en tahdo kadottaa häntä, me tarvimme aikaa, mutta kun joku vaan kertoisi onko tämä sen arvoista, odottaa ja odottaa, odottaa mitä?
:)
tunteet kun ne viskelee nyt laidasta laitaan....
Kommentit (8)
ja nyt vasta viimeisen kuukauden verran on tuntunut useammin sellaiselta melko tyytyväisen seesteiseltä kuin vain epätoivoiselta, ahdistavalta ja pelottavalta.
Suhteemme tasaantui, kun vietimme yhdessä kokonaisen viikon, lähdimme lomamatkalle. Se teki yhdessä olosta luontevampaa ja molemmat uskalsivat hetken olla rentoina toistensa seurassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se onkin hankalaa jos toinen on halukas sitoutumaan nopeasti ja toinen haluaa edetä hitaammin. Joku kompromissi ois kai löydyttävä.
Sori, en osaa auttaa enempää...
ei kehtaa jokapäivä kuulumisia kysellä ettei ala ahdistaa toista.
pari kertaa olen aristanut ja luovuttanut, ehkä liian äkkiä.
ettei itse pettyisi niin pahasti.
mitä mä teen? miten mä osaan olla?
olen vähän sellainen et mies se on kenen pitää ehdottaa että nähdään jne...
en tahdo antaa itsestäni tyrkkyä kuvaa ja kun hän tarvii aikaa...
kuin myös minä.
mut mitäs jos ei tuukaan mitään? :(
ap
Ehkä se mies saa kerättyä rohkeutta itselleen ja ottaa yhteyttä. Jos ei, niin on ehkä vain helpottunut kun sinä sen lopulta teet (siis et vielä tänään). Jos sitten kuulostaa tylyltä, ei halua jutella tai tavata tms niin eipä siinä sitten mitään, tiedätpähän sitten vastauksen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mä odotan pari päivää....
mutta arvaa vaan, just kun saan ajatukset muualle, työhön...
niin joku alkaa puhua tossa jostain mikä hassusti liittyy HÄNeen ;)
siis ei ne tiedä mitään eikä varsinaisesti liity mut koko aamu on ollu jotain sen työhön tai muuhun liittyvää mihin olen törmännyt tänään!
kun mä en vaan voi muuta kun ajatella sitä!
hän sanoo että, katsotaan miltä alkaa tuntua...
kamalaa, kun yrittää olla ajattelematta koko ihmistä niin eikös heti joku jossain viittaa häneen päin ja muistuta...
kunpa tietäisi mitä hän minusta ajattelee