Naiset! Ketä kadehditte?

En ole kateellisuuteen taipuvainen henkilö. Kaikilla meillä on vastoinkäymisemme, oltiin sitten kuinka kauniita tai rikkaita tahansa. Jos joskus jollekin, niin sille että jollain on rakastava ja tukeva henkilö tai useampi elämässään johon voi luottaa kuin tukkiin, itselläni sellaisia ei ole.

Sellaisia ihmisiä jotka heräävät aamuisin pirteinä ja reippaina.

Ehkä vähän sellaisille, jotka syntyvät hyväosaisena eivätkä edes itse ymmärrä sitä. Sellainen naiivi ymmärtämättömyys on äärimmäisen harvinaista luksusta.

Itsellä asiat kyllä tosi hyvin nykyään, mutta tätä ei ole saavutettu ilman verta, hikeä ja kyyneleitä. En pääse koskaan unohtamaan mitä olen nähnyt ja kokenut.

Vierailija kirjoitti:

Sellaisia ihmisiä jotka heräävät aamuisin pirteinä ja reippaina.

Heh kiitos!

Mä kadehdin taas niitä jotka osaa jäädä lojumaan sinne sänkyyn eikä lähde reippaina hommiin. Olen nyt  opetellut sitä, ja on se aika mukavaa loikoilla ja miettiä kaikkea. Nukahtaa jopa uudelleen.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä vähän sellaisille, jotka syntyvät hyväosaisena eivätkä edes itse ymmärrä sitä. Sellainen naiivi ymmärtämättömyys on äärimmäisen harvinaista luksusta.

Itsellä asiat kyllä tosi hyvin nykyään, mutta tätä ei ole saavutettu ilman verta, hikeä ja kyyneleitä. En pääse koskaan unohtamaan mitä olen nähnyt ja kokenut.

Osittain samat kadehdinnan kohteet täälläkin tosin sillä erotuksella, että en haluaisi olla viaton maailman realiteettien suhteen. Olisi kuitenkin ollut kiva saada turvallinen ja tukea antava peruskasvatus ja nuoruus, joka monilla hyväosaisilla ja noilla "viattomilla" tuntuu olevan. Itselläkin tuo itseni rakennusprosessi tekeillä nyt ja voin sanoa, että kivuliasta se on näin aikuisiällä. Uskomatonta, että voi kaivata ja haluta vain ihan normaalia lapsuutta näinkin paljon, mutta ei voi mitään; töitä on tehtävä.

Miehiä. Kaikki olis paljon helpompaa miehenä.

Yritin oikeasti miettiä, en keksinyt. En ymmärrä kateuden tarkoitusta. Minulla on se mitä minulla on, jollain muulla se mitä hänellä on.

Miksi minulla pitäisi olla erilainen ulkonäkö kuin minulla on? Kuka määrittelee, mitä on kauneus? Olen tyytyväinen katsoessani peilikuvaani, en haluaisi että peilistä näkyisi jonkun muun kasvot.

Menestykseni riippuu minusta ja omista ominaisuuksistani. Voi olla, ettemme edes tarkoita menestyksellä samaa asiaa. Jos tarkoitat rahaa, menestynyt ihminen on mielestäni sellainen, joka ei tuhlaa yli varojensa, riittää se mitä on. Menestynyt ihminen on sellainen, jolla on joku hyvä ihmissuhde, tai joku muu asia joka antaa merkityksen.

Älykkyyttä en välttämättä arvosta, arvostan enemmän sitä, miten ihminen käyttää älyään. Toivoisin mieluummin, että ihmiset pyrkisivät viisauteen. Viisautta voi etsiä, mutta olisi hassua kadehtia viisasta. Viisasta ihmistä arvostaa ja haluaa tulla yhtä viisaaksi.