Lue keskustelun säännöt.
Miten vastata kysymykseen onko lapsia?
26.11.2022 |
Olen lapseton, sanoisin että osittain vapaaehtoisesti. Voisin tulla raskaaksi jollain, ei kauhean korkealla, todennäköisyydellä hedelmöityshoitojen kautta, mutta lapsikaipuu ei ole ollut niin suuri, että haluaisin lähteä hoitoihin. Toisaalta, jos raskaus onnistuisi luomuna, niin olisin aivan varmasti toivonut kovasti saavani lapsen, eli en myöskään automaattisesti valitsisi lapsetonta elämää, jos kaikki kortit olisi pöydällä käytettävissä.
Olen nyt reilu kolmekymppinen ja alkanut törmätä yhä useammin kysymykseen onko minulla lapsia ja etenkin kysymykseen miksi ei ole tai milloin ajattelin niitä hankkia. Olen huomannut, että jos vastaan jälkimmäiseen kysymykseen kertomalla etten voi saada lapsia tai että lapsia ei nyt vain ole siunaantunut, niin osa ihmisistä vaivaantuu tai alkaa sääliä. Jos kerron etten tahdo lapsia, niin osa ihmisistä pitää kylmänä ja sydämettömänä ihmisrauniona.
Mikä siis olisi hyvä vastaus? Tietenkin aina voi sanoa että ei kuulu kyselijälle, mutta sekään ei kaikissa tilanteissa tunnu tulevan multa luontevasti.
Kommentit (46)
Jaahas. Tallainen mielensäpahoittaja tällä kertaa.
Minulla on kaksi lasta mutta esikoiseni menehtyi. Kyllähän siinä ehti kyselyjä tulla. En ymmärtänyt pahoittaa mieltäni. Vastailin tilanteen mukaan. Joskus harvoin, jos kysyjän naama ärsytti, saatoin pamauttaa: yksi on mutta se kuoli! Kummasti hiljeni.
Itse en koskaan kysele ihmisten lastenteosta. Se on epäkohteliasta eikä oikeastaan kiinnosta. En kysele omilta lapsiltanikaan.
Mutta ei tuosta nyt tarvitse pahoittaa mieltään. Vastaa vaan: ei ole lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun kaveri, joka on jo ihan sinut lapsettomuutensa kanssa, alkaa aina avautumaan tahattomasta lapsettomuudestaan ja siitä miten on aina halunnut lapsia ja miten rankkaa on ollut. Vetää pitkän monologin aiheesta.
Ajattelee, että kysyjä ei ehkä tee samaa jollekin toiselle, jolle aihe on ehkä vielä arka. Hyviä ilmeitä kuulemma tulee, kun käy kaikki epäonnistuneet hoidot, parisuhdekriisit, terapiat ja tukiryhmät läpi, sekä avaa sitä taloudellista puolta mikä on mennyt ja mitään ei ole saanut.Ystäväsi kuulostaa aika täydeltä k-päältä.
Minusta tuo on viisaasti vastattu. Kuten kirjoittaja sanoo, ystävä on sinut lapsettomuutensa kanssa, mutta tulkitsin, että kipeät vaiheet on käyty läpi ja ilmeisesti myös kohdattu yllin kyllin sydämetöntä uteliaisuuta silloin kun asia on ollut ystävän elämässä raskaimmillaan.
Nyt hän tekee utelijalle tiettäväksi koko pitkän prosessin, jonka monen moni lasta turhaan yrittävä käy. Jospa ajattelematon kyselijä oppisi ajattelemaan ennen kuin seuraavan kerran alkaa ahdistella jotain muuta lapsettomuuden kanssa kamppailevaa (keskenmenot, hedelmällisyyshoidot jne.) lähimmäistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun kaveri, joka on jo ihan sinut lapsettomuutensa kanssa, alkaa aina avautumaan tahattomasta lapsettomuudestaan ja siitä miten on aina halunnut lapsia ja miten rankkaa on ollut. Vetää pitkän monologin aiheesta.
Ajattelee, että kysyjä ei ehkä tee samaa jollekin toiselle, jolle aihe on ehkä vielä arka. Hyviä ilmeitä kuulemma tulee, kun käy kaikki epäonnistuneet hoidot, parisuhdekriisit, terapiat ja tukiryhmät läpi, sekä avaa sitä taloudellista puolta mikä on mennyt ja mitään ei ole saanut.Ystäväsi kuulostaa aika täydeltä k-päältä.
Minusta tuo on viisaasti vastattu. Kuten kirjoittaja sanoo, ystävä on sinut lapsettomuutensa kanssa, mutta tulkitsin, että kipeät vaiheet on käyty läpi ja ilmeisesti myös kohdattu yllin kyllin sydämetöntä uteliaisuuta silloin kun asia on ollut ystävän elämässä raskaimmillaan.
Nyt hän tekee utelijalle tiettäväksi koko pitkän prosessin, jonka monen moni lasta turhaan yrittävä käy. Jospa ajattelematon kyselijä oppisi ajattelemaan ennen kuin seuraavan kerran alkaa ahdistella jotain muuta lapsettomuuden kanssa kamppailevaa (keskenmenot, hedelmällisyyshoidot jne.) lähimmäistään.
Kuulostaapa olevan tosi sinut lapsettomuutensa kanssa kun pitää noin oikein kouluttaa ihmisiä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elätkö jossain lestayhteisössä kun tuollaisia jatkuvasti kysellään?
Pauliina Rauhalan Taivaslaulu-romaanin mukaan tuijotetaan vatsaa...
Niin? Romaanissa voidaan tehdä mitä vain. Ne on tarinoita.
En tiedä, tuijotetaanko enää, mutta ainakin silloin, kun olin itse lisääntymisikäinen ja kuuluin lestayhteisöön, niin tuijotettiin. On olemassa termi: "Tervehditään mahan kautta." Jotkut kokevat sen ahdistavana, etenkin, jos haluaisi lapsen, mutta ei saa.
"Onko sinulla lapsia?"
"Ei ole."
"Miksi ei?"
"Haluatko oikeasti tietää?"
Tuskinpa ne keskustelut yleensä noin menee kuten yritätte kuvata, että joku vaan tulee utelemaan "onko miestä ja lapsia?" "Ai ei, kyllä pitäisi olla." Itsellänne on päässä vikaa kun tahdotte elää tuollaisessa harhassa, että muka tietäisitte ihmisten just noin ajattelevan.