Onko ADHD pelkkä sisäinen tunne vai kuuluuko sen näkyä haittoina elämässä?

Tiedän aikuisen joka sai hiljattain ADHD diagnoosin (yksityiseltä puolelta). Ihmettelen tätä koska hänen elämänsä on hyvin järjestelmällistä, koti aina siisti, ajoissa joka paikassa, kaksi kouluikäistä lasta jotka hoitaa asiallisesti, ajankäyttö erinomaista eli ehtii käydä töissä, hoitaa perheen ja kodin sekä harrastaakin. Ymmärrän että sisäisesti voi tuntea kaaosta tms., mutta onko se ADHD jos se ei mitenkään näy haittoina elämässä? Ehkä sisäinen levottomuus onkin ahdistusta? Hän ei ole sanonut kärsivänsä sisäisestä levottomuudesta tms, mutta päättelen hänellä olevan sellaista koska ulkoisesti hänen elämänsä sujuu moitteettomasti. Olen ihan varma ettei hän olisi julkisella puolella saanut diagnoosia koska tiedän tapauksia jotka ovat käyneet läpi adhd-tutkimukset ja niissä kyllä kartoitettiin käytännön vaikeuksia tosi paljon ja niiden perusteella dg joko myönnettiin tai evättiin.

Ja lopuksi: mulle on ihan sama mitä diagnooseja jollain on. Periaatetasolla kiinnostaa vain.