Onko yksi syy sille että suomalaiset ei menesty urheilussa ajatus siitä että liika kovat harjoittelumuodot ovat haitallisia nuoren kasvulle ja kehitykselle?
Ulkomailla menestytään, suomessa ei. Missä vika? Toki enemmän populaa ulkomailla.
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
No pain, no gain.
Monissa maissa nuoret nousevat maailman huipulle paljon aikaisemmin kuin Suomessa etenkin taitoluistelun tai voimistelun kaltaisissa lajeissa. Sen taustalla on juuri kova määrätietoinen harjoittelu että on maailmanmestari tai olympiavoittaja vaikkapa 16 tai 18 vuoden iässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt vähän tarkempaa tietoa pöytään. Mistä urheilulajista puhutaan? Joissain lajeissa Suomi pärjää erittäin hyvin (esim. pesäpallo, jääkiekko, ringette, salibandy, muodostelmaluistelu, cheerleading, ralliautoilu). Joissain melko hyvin (esim. maastohiihto, keihäänheitto, paini), joissain kohtuullisesti (vaihtelevasti) (esim. lentopallo, koripallo, nyrkkeily, uinti, voimanosto, taitoluistelu). Joissain huonosti (esim. pikajuoksu, jalkapallo, käsipallo, ratsastus, tennis, kriketti, judo, sulkapallo). Toki molempiin suuntiin on poikkeuksia.
Voimisteluja unohtamatta! :) Suomessa on myös hyvin maailmalla pärjääviä tanssijoita, skeittausta ja lumilautailijoita unohtamatta.
Mutta mitä : Suomi pärjää pesäpallossa maailmalla? - monessako maassa sitä pelataan saman muotoisena? Japanissa näytöslajina?
Pesäpallon maailmancup on pesäpallon kansainvälinen turnaus, joka on järjestetty kymmenen kertaa. Suomi on ylivoimaisesti menestynein kaikista joukkueista. Se on voittanut kaikista turnauksista kultaa.
Yksilölajeissa ei ole riittävästi rahaa, että kannattaisi uhrata terveyttä aineiden käytön muodossa ja koko elämäänsä yhdelle lajille. Vastaavan tulotason voi saavuttaa paljon helpommalla. Köyhissä valtioissa urheilu voi nostaa yhteiskunnallista asemaa huomattavasti enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Nyt vähän tarkempaa tietoa pöytään. Mistä urheilulajista puhutaan? Joissain lajeissa Suomi pärjää erittäin hyvin (esim. pesäpallo, jääkiekko, ringette, salibandy, muodostelmaluistelu, cheerleading, ralliautoilu). Joissain melko hyvin (esim. maastohiihto, keihäänheitto, paini), joissain kohtuullisesti (vaihtelevasti) (esim. lentopallo, koripallo, nyrkkeily, uinti, voimanosto, taitoluistelu). Joissain huonosti (esim. pikajuoksu, jalkapallo, käsipallo, ratsastus, tennis, kriketti, judo, sulkapallo). Toki molempiin suuntiin on poikkeuksia.
Suomessa moni laji on hyvin kapean kärjen varassa kuten yhdistetty (Samppa Lajunen & Hannu Manninen), ampumahiihto (Kaisa Mäkäräinen), kuulantyöntö (Arsi Harju & Mika Halvari) ja sitten kun kärkinimet lopettavat lähes koko laji häviää julkisuudesta. Viime vuosina menestyneet mäkihyppääjätkin ovat käyneet aika vähiin.
Moniko suomalainen seurasi Formula 1:tä pelkästään kiinnostuksesta lajiin ilman suomalaiskuskeja? Totuin jo kauan sitten että kansainvälisen jalkapallon tai tenniksen seuraaminen ei edellytä suomalaismenestystä vaan pitää olla kiinnostunut kyseistä lajista penkkiurheilijana.
Suomalainen liikuntapolitiikka on keskittynyt panostamaan kansanterveydelliseen näkökulmaan. Eli että kaikki liikkuisivat edes vähän. Huippu-urheilu on jäänyt vähemmälle huomiolle.
Vierailija kirjoitti:
Yksilölajeissa ei ole riittävästi rahaa, että kannattaisi uhrata terveyttä aineiden käytön muodossa ja koko elämäänsä yhdelle lajille. Vastaavan tulotason voi saavuttaa paljon helpommalla. Köyhissä valtioissa urheilu voi nostaa yhteiskunnallista asemaa huomattavasti enemmän.
Dopingia käytetään paljon huippu-urheilussa, mutta joissain lajeissa huipulla on myös monia ns. puhtaita urheilijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksilölajeissa ei ole riittävästi rahaa, että kannattaisi uhrata terveyttä aineiden käytön muodossa ja koko elämäänsä yhdelle lajille. Vastaavan tulotason voi saavuttaa paljon helpommalla. Köyhissä valtioissa urheilu voi nostaa yhteiskunnallista asemaa huomattavasti enemmän.
Dopingia käytetään paljon huippu-urheilussa, mutta joissain lajeissa huipulla on myös monia ns. puhtaita urheilijoita.
Doping ja kova työ tuottaa aina parempia tuloksia kuin pelkkä kova työ.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt vähän tarkempaa tietoa pöytään. Mistä urheilulajista puhutaan? Joissain lajeissa Suomi pärjää erittäin hyvin (esim. pesäpallo, jääkiekko, ringette, salibandy, muodostelmaluistelu, cheerleading, ralliautoilu). Joissain melko hyvin (esim. maastohiihto, keihäänheitto, paini), joissain kohtuullisesti (vaihtelevasti) (esim. lentopallo, koripallo, nyrkkeily, uinti, voimanosto, taitoluistelu). Joissain huonosti (esim. pikajuoksu, jalkapallo, käsipallo, ratsastus, tennis, kriketti, judo, sulkapallo). Toki molempiin suuntiin on poikkeuksia.
Voimisteluja unohtamatta! :) Suomessa on myös hyvin maailmalla pärjääviä tanssijoita, skeittausta ja lumilautailijoita unohtamatta.
Mutta mitä : Suomi pärjää pesäpallossa maailmalla? - monessako maassa sitä pelataan saman muotoisena? Japanissa näytöslajina?
Pesäpallon maailmancup on pesäpallon kansainvälinen turnaus, joka on järjestetty kymmenen kertaa. Suomi on ylivoimaisesti menestynein kaikista joukkueista. Se on voittanut kaikista turnauksista kultaa.
Kyseinen turnaus taitaa näkyä aika huonosti tv:ssä. En muista että suuret kansanjoukot olisivat kokoontuneet juhlimaan noita voittoja kaupunkien toreille.
Suomessa on myös monen lajin harrastamiseen haastavat olosuhteet (voimakkaasti eroavat kesä/talvi, eli lajia pystyy harjoittelemaan kisatilannetta vastaavissa olosuhteissa vain puoli vuotta kerrallaan. Tosin monessa maassa ei ole talviolosuhteita ollenkaan, minkä vuoksi suomalaiset vastaavasti pärjäävät tuolla talvilajien puolella). Jos tarkoitus on juosta vaikkapa keskipitkää tai pitkää matkaa, niin treenaaminen on pakostakin enemmän peruskuntopainotteista talvella, kun lumella et yksinkertaisesti pysty treenaamaan samalla tavalla. Ultria ajatellen ei ole niin iso ongelma, mutta esim. vielä maraton on matka, jossa vaihtikestävyyttä pitäisi pystyä treenaamaan säännöllisesti, eikä se oikein kylmässä ja liukkaalla/raskaalla pohjalla toimi.
Suomi on myös kallis, eli harvalla on varaa ammattilaistasolle saakka vuokrata soveltuvia harjoitustiloja aina puoleksi vuodeksi saati lähteä useammiksi kuukausiksi treenaamaan ilman apurahaa jonnekin toisaalle päin maailmaa.
Maastohiihdossa norjan dominanssiin vaikuttaa myös maan topografia (monen muun tekijän ohella), Suomi on suhteessa aika litteää, eli täällä "korkean paikan harjoittelua" ei saa samalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Urheilu on Suomessa järjetöntä ellei ole joku superlahjakkuus. Heikomman elintason maissa olemalla ihan hyvä nyrkkeilijä voi elättää itsensä mukavasti, mutta Suomessa olemalla ihan hyvä insinööri elättää itsensä vielä paremmin.
Ei hyvää päivää..Miro Heiskasta varmaan harmittaa 8 miljoonan vuosipalkalla ku siitä ei tullu ikin insinööriä.. äly hoi, älä jätä!
Ei Suomi mitään Miro Heiskasesta hyödy. Se asuu nyt Jenkeissä. Kuten Teemu Selänne ja Lauri Markkanen. Maailmanmestarit Kimi Räikkönen, Mika Häkkinen ja Keke Rosberg asuvat ulkomailla - ei Suomi näiden miljoonista mitään hyödy.
En ymmärrä miksi media hehkuttaa heitä koska eivät ole enää suomalaisia?
Voimisteluja unohtamatta! :) Suomessa on myös hyvin maailmalla pärjääviä tanssijoita, skeittausta ja lumilautailijoita unohtamatta.
Mutta mitä : Suomi pärjää pesäpallossa maailmalla? - monessako maassa sitä pelataan saman muotoisena? Japanissa näytöslajina?