Mielipiteitä tai kokemuksia 7 vuoden ikäerosta.

Onko muilla kokemuksia tai mielipiteitä?

Vasta aikuisiällä olemme ystävystyneet, lapsena oli ihan omat kaverit enkä varsinaisesti muista mitenkään leikkineemme koskaan - minähän olin jo koululainen kun hän syntyi. Ja hän oli vasta yläasteella kun minä jo korkeakoulussa - eli aivan eri elämäntilanteet.

Lapsuudessa lomamatkoilla ei meistä kauheasti ollut seuraa toisillemme. Ja kun hän taas jo oli isompi, en minä taas enää tullut perheen yhteisille lomamatkoille kun olin jo nuori aikuinen.

Nykyään ihan ok vaikka edelleenkin elämäntilanteet aivan erilaiset.

Esikoinen kohta 8vuotta ja kuopus kohta vuoden. Kaikki mennyt hienosti, ei mustasukkaisuutta isommalta, osaa jo " hoitaa" ja leikkiä pienen kanssa. Tykkäävät toisistaan tietenkin. Saa nähdä miten parin vuoden päästä, mutta eiköhän se oli pitkälti luonnekysymys. Meillä varmasti säilyvät läheiset välit lapsilla.

Ja kaikki kun eivät saa lapsia silloin kun toivoisivat....



*Lapsistaan onnellinen äiti*

Nyt pojat on 11 ja 3 ja hyvin viihtyvät toistensa kanssa aina vaan! Myös vanhemman lapsen kaverit on ottanut pienemmän maskotikseen, osallistuu siis aina esim. kirkkikseen ja muihin pihan leikkeihin. Liikuttavasti keksivtä pienelle omia rooleja leikeistään.

Sisko hoitaa ja hoivaa pikkusiskoa minkä kerkiää, ei ole mustasukkainen. Äiti pääsee helpommalla kun esikko osaa tehdä niin paljon itse, ei ole taaperoa vaatimassa myös " palveluja" . Isomman kanssa on sitten muuten ne yhteiset kahdenkeskiset ajat.

Yhteisiä leikkejä heille ei tietenkään tule olemaan, eikä ns. kaveria toinen toisestaan. Mutta kuitenkin minun mielestäni parempi näin iso ikäero kuin ettei olisi sisarusta ollenkaan. Sen huomaa viimeistään sitten vanhempana, ainakin itse olen kiitollinen että minulla on 7v. nuorempi pikkuveli, ei sitä ikäeroa huomaa aikuisena.

Nyt 8v ja 1v.

Isosisko on aivan onnessaan pikkusiskosta, ollut alusta asti. Halii, suukottelee ja leikkii. Viimeksi tänä aamuna sanoi että voi kun et tiedä kuinka paljon sua rakastan...

Pikkusisko osaa huudella isosiskoa " nimeltä" , nauraa aina kun siskon näkee.

Eli hyviä kokemuksia. Molemmat nauttii toisistaan ilman mitään mustasukkaisuuksia, isompi voi mennä omia menojaan välillä ja olla pienen kanssa kun haluaa, osaa hoitaa ja viihdyttää.

Ei meillä ole mitään huonoa sanottavaa tilanteesta.