Onko täällä joku tehnyt lyhyitä viikonloppumatkoja ulkomaille/Eurooppaan?

Roomassa ja Riikassa olen käynyt pidennetty viikonloppu -lomalla. Molemmat kesällä. Roomassa kiva tunnelma, on kuin olisi italialaisessa elokuvassa, skootterit pärrää ja tulee käveltyä keskustassa, jossa kaikki nähtävyydet lähellä. Kahviloissa kiva istuskella.

Riikassa myös paljon nähtävää, ihmiset todella ystävällisiä. Kaunis vanha kaupunki -osa.

Vierailija kirjoitti:

Minulta meni jotenkin maku matkustelusta kun asuin ulkomailla. Tajusin, että joku viikonloppumatka on ihan turha. Toki kerkiää käydä jossain museossa ja kattomassa pari nähtävyyttä, mutta ei siitä kulttuurista ja tavoista ja ihmisistä siinä oikein mitään opi. Tietty jos menee samaan paikkaan monta kertaa ja onnistuu hankkimaan paikallisia kavereita, niin sitten ehkä.

Vaikka viikonloppumatkalla ei pääse kulttuuriin ja ihmisiin samalla tavalla kiinni kuin ulkomailla asuessa niin lyhytkin reissu voi olla oikein antoisa jollekin toiselle.

Kuinka pitkä matkan pitäisi mielestäsi olla vai onko siis kaikki matkailu turhaa ja pidempiaikainen asuminen ainoa vaihtoehto?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lontoo, Pariisi, Rooma, Praha, Berliini, Budapest pitkä viikonloput ihania <3 

Praha ihan jees mutta nuo muut on melko syvältä. Makuasioita tietysti. Itse en ymmärrä mitä hienoa Pariisissa, Roomassa (sitten kun historialliset nähtävyydet on nähty) tai etenkään Lontoossa on. Pariisia ja Lontoota kerta riitti itselleni.

Mä olen (syystä tai toisesta) ollut Pariidissa 5x enkä vieläkään pidä siitä:)

Lontoossa vain 3x ja Roomassa 2x ja menen vielä monta kertaa, ihanat kaupungit

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulta meni jotenkin maku matkustelusta kun asuin ulkomailla. Tajusin, että joku viikonloppumatka on ihan turha. Toki kerkiää käydä jossain museossa ja kattomassa pari nähtävyyttä, mutta ei siitä kulttuurista ja tavoista ja ihmisistä siinä oikein mitään opi. Tietty jos menee samaan paikkaan monta kertaa ja onnistuu hankkimaan paikallisia kavereita, niin sitten ehkä.

Mä asun poissa Suomesta, mutta aavistuksen voin allekirjoittaa tätä. Lähes kaikki Euroopan kaupungit on samankaltaisia. Ainut mikä saattaa erota on ihmisten käyttäytyminen. Pariisilaiset on ihan pyllystä, Münchenissä on vähän kaikkea ja ihme sekamelska, Rooma on ihan kamala, Kööpenhamina on aika leppoisa, Tukholma on ylimielinen ja sisäänpäin kääntynyt, Praha on täysin turisti. Ei jaksa kiinnostaa enää pahemmin matkustelu. Joskus saatan ottaa pienen irtioton johonkin, ja siis puhutaan niin että varaan matkan aamulla ja illalla, työpäivän jälkeen, olen kohteessa. Vietän yön tai kaksi siellä ja kotiin. Mutta se on lähinnä sitä, että lähden nukkumaan hotelliin ja käyn jonkun taidenäyttelyn katsomassa. Edes ravintolat ei oikein jaksa kiinnostaa enää. Syön reissussa siis pääasiassa jotain leipää jostain lähikioskista ja hotellin aamupalan. Mua ei myöskään hirveesti kiinnosta tutustua siihen "kulttuuriin", koska itsekin ulkomailla asuneena tiedät, että siihen kulttuuriin tutustumisessa menee ainakin viisi vuotta lähes jokapäiväisessä maassa asumisessa, eli et todellakaan pääse lomareissuilla maan kulttuuriin sisälle. Summattuna siis, musta on aivan naurettavaa jos joku kertoo reissaavansa sen takia, että oppii jostain kulttuureista jotain. Aivan pöpin puhetta sellainen.  

Kuullostat todella tylsältä tyypiltä. Ehkä vika on siinä peilistä katsovasta tyypistä kun mikään ei kiinnosta. Vai oletko masentunut?

Praha, Budapest, Berliini, Lontoo, Wien, Krakowa, Pariisi ja ikisuosikkini Rooma. Seuraava Barcelona. Liput jo ostettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulta meni jotenkin maku matkustelusta kun asuin ulkomailla. Tajusin, että joku viikonloppumatka on ihan turha. Toki kerkiää käydä jossain museossa ja kattomassa pari nähtävyyttä, mutta ei siitä kulttuurista ja tavoista ja ihmisistä siinä oikein mitään opi. Tietty jos menee samaan paikkaan monta kertaa ja onnistuu hankkimaan paikallisia kavereita, niin sitten ehkä.

Mä asun poissa Suomesta, mutta aavistuksen voin allekirjoittaa tätä. Lähes kaikki Euroopan kaupungit on samankaltaisia. Ainut mikä saattaa erota on ihmisten käyttäytyminen. Pariisilaiset on ihan pyllystä, Münchenissä on vähän kaikkea ja ihme sekamelska, Rooma on ihan kamala, Kööpenhamina on aika leppoisa, Tukholma on ylimielinen ja sisäänpäin kääntynyt, Praha on täysin turisti. Ei jaksa kiinnostaa enää pahemmin matkustelu. Joskus saatan ottaa pienen irtioton johonkin, ja siis puhutaan niin että varaan matkan aamulla ja illalla, työpäivän jälkeen, olen kohteessa. Vietän yön tai kaksi siellä ja kotiin. Mutta se on lähinnä sitä, että lähden nukkumaan hotelliin ja käyn jonkun taidenäyttelyn katsomassa. Edes ravintolat ei oikein jaksa kiinnostaa enää. Syön reissussa siis pääasiassa jotain leipää jostain lähikioskista ja hotellin aamupalan. Mua ei myöskään hirveesti kiinnosta tutustua siihen "kulttuuriin", koska itsekin ulkomailla asuneena tiedät, että siihen kulttuuriin tutustumisessa menee ainakin viisi vuotta lähes jokapäiväisessä maassa asumisessa, eli et todellakaan pääse lomareissuilla maan kulttuuriin sisälle. Summattuna siis, musta on aivan naurettavaa jos joku kertoo reissaavansa sen takia, että oppii jostain kulttuureista jotain. Aivan pöpin puhetta sellainen.  

Itse en ole ulkomailla asunut, mutta harrastan hyvinkin näitä pidennetty viikonloppulomia. Otat nyt ehkä turhan kirjaimellisesti tämän vieraaseen kulttuuriin tutustumisen, pidän käymisen arvoisena ihan sitä paikallista ruokakulttuuria ja myös niitä nähtävyyksiäkin. Ja monelle tekisi hyvää käydä välillä Suomen rajojen ulkopuolella, edes lyhyesti. Jos ei muuten, niin näkisi miten asiat voisi tehdä toisin, pääsisi kokeilemaan vaikka niitä uusia ruokia tai näkisi paikallista historiaa eikä lukisi sitä vain kirjoista. Oppisi arvostamaan erilaisia ihmisiä, ei tarvitse olla noin itseään täynnä ja muita vähättelevä ärripurri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulta meni jotenkin maku matkustelusta kun asuin ulkomailla. Tajusin, että joku viikonloppumatka on ihan turha. Toki kerkiää käydä jossain museossa ja kattomassa pari nähtävyyttä, mutta ei siitä kulttuurista ja tavoista ja ihmisistä siinä oikein mitään opi. Tietty jos menee samaan paikkaan monta kertaa ja onnistuu hankkimaan paikallisia kavereita, niin sitten ehkä.

Mä asun poissa Suomesta, mutta aavistuksen voin allekirjoittaa tätä. Lähes kaikki Euroopan kaupungit on samankaltaisia. Ainut mikä saattaa erota on ihmisten käyttäytyminen. Pariisilaiset on ihan pyllystä, Münchenissä on vähän kaikkea ja ihme sekamelska, Rooma on ihan kamala, Kööpenhamina on aika leppoisa, Tukholma on ylimielinen ja sisäänpäin kääntynyt, Praha on täysin turisti. Ei jaksa kiinnostaa enää pahemmin matkustelu. Joskus saatan ottaa pienen irtioton johonkin, ja siis puhutaan niin että varaan matkan aamulla ja illalla, työpäivän jälkeen, olen kohteessa. Vietän yön tai kaksi siellä ja kotiin. Mutta se on lähinnä sitä, että lähden nukkumaan hotelliin ja käyn jonkun taidenäyttelyn katsomassa. Edes ravintolat ei oikein jaksa kiinnostaa enää. Syön reissussa siis pääasiassa jotain leipää jostain lähikioskista ja hotellin aamupalan. Mua ei myöskään hirveesti kiinnosta tutustua siihen "kulttuuriin", koska itsekin ulkomailla asuneena tiedät, että siihen kulttuuriin tutustumisessa menee ainakin viisi vuotta lähes jokapäiväisessä maassa asumisessa, eli et todellakaan pääse lomareissuilla maan kulttuuriin sisälle. Summattuna siis, musta on aivan naurettavaa jos joku kertoo reissaavansa sen takia, että oppii jostain kulttuureista jotain. Aivan pöpin puhetta sellainen.  

Kuullostat todella tylsältä tyypiltä. Ehkä vika on siinä peilistä katsovasta tyypistä kun mikään ei kiinnosta. Vai oletko masentunut?

Enpä taida uskaltaa koskaan ulkomaille asumaan vaikka mahdollisuus tulisikin eteen. En halua päätyä yhtä myrtskiksi kuin lainaamasi kirjoittaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulta meni jotenkin maku matkustelusta kun asuin ulkomailla. Tajusin, että joku viikonloppumatka on ihan turha. Toki kerkiää käydä jossain museossa ja kattomassa pari nähtävyyttä, mutta ei siitä kulttuurista ja tavoista ja ihmisistä siinä oikein mitään opi. Tietty jos menee samaan paikkaan monta kertaa ja onnistuu hankkimaan paikallisia kavereita, niin sitten ehkä.

Vaikka viikonloppumatkalla ei pääse kulttuuriin ja ihmisiin samalla tavalla kiinni kuin ulkomailla asuessa niin lyhytkin reissu voi olla oikein antoisa jollekin toiselle.

Kuinka pitkä matkan pitäisi mielestäsi olla vai onko siis kaikki matkailu turhaa ja pidempiaikainen asuminen ainoa vaihtoehto?

Olen asunut parikymmentä vuotta ympäri maailmaa ja 2-3 päivän reissut on just sopivia. Harvassa kaupungissa on niin paljon tekemistä ja näkemistä että niissä viitsii pyöriä turistina pitkään ja viikkokin on jo pitkä aika notkua. Turistina on joka tapauksessa turha kuvitella kokevansa mitään autenttista. Jos tykästyy kohteeseen niin menee uudemman kerran sen sijaan että suorittaa koko kohteen viikossa tai kahdessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lontoo, Pariisi, Rooma, Praha, Berliini, Budapest pitkä viikonloput ihania <3 

Praha ihan jees mutta nuo muut on melko syvältä. Makuasioita tietysti. Itse en ymmärrä mitä hienoa Pariisissa, Roomassa (sitten kun historialliset nähtävyydet on nähty) tai etenkään Lontoossa on. Pariisia ja Lontoota kerta riitti itselleni.

Ajatella miten eri ihmiset tykkää eri asioista; musta Praha oli maailman tylsin paikka, Pariisi ja Rooma mahtavia. Lontoo oli vähän no joo...