Olen luuseri
49-vuotias mies, joka peli/mielenterveysongelman vuoksi teki niin suuret velat, että jouduin myymään puolikkaan Espoossa sijaitsevasta asunnosta, silti velkaa jäi roppakaupalla. Samalla tuli avioero. Asun nyt vuokralla, ja keskitasoa vähän paremmista tuloista ei jää oikein mitään käteen, olen todella tiukoilla. Minulla on teini-ikäinen lapsi, jonka takia pitää koittaa pysyä elossa, vaikka elämänhalu on täysi nolla.
Olen aina kärsinyt isoista elämänhallintaongelmista ja impulsiivisuudesta, sekä selvästä adhd-ongelmasta. Sain aikanani suoritettua lukion ja jotenkin ihmeen kaupalla amk-tutkinnon päälle. Koen silti olevani pahasti alisuorittaja keskittymishäiriöni takia. Aikanaan minulla oli pahoja ongelmia alkoholin kanssa, mutta olen päässyt yli 10 vuotta sitten niistä eroon.
Syy, miksi kirjoitan tämän tänne on, että en enää jaksaisi elää, elän vain muiden vuoksi; suurin syy on, etten halua tehdä sitä lapselleni, että poistuisin tästä maailmassa oman käden kautta. Vihaan lisäksi työtäni, mutta en voi vaihtaa työpaikkaalaan isojen(kymmenien tuhansien) rahaongelmien vuoksi. En ole edes kehdannut kertoa niistä kenellekään. Pitäisikö kuitenkin vaan heittää hanskat naulaan, ja tehdä se ratkaisu mitä mietin. Toisaalta se tuntuisi sekin aika karmealta vain jatkuvien rahahuolien ja syyllisyyden takia. Omaisuuteni menettäminen tietysti harmittaa sekin, mutta eniten se ettei tulevaisuudella tunnu olevan mitään tarjottavaa minulle.
Pahoittelut sekavasta tekstistä, sainpa purkautua.
Kommentit (33)
Ei älä heitä hanskoja naulaan. Koskaan et voi etukäteen tietää miten elämä voi vielä muuttua, ja fakta on se että se muuttuu koko ajan. Kurja kuulla että asiat ovat menneet nyt jonkin aikaa noin raskaasti, mutta sinulla on varmasti vielä paljon annettavaa itsellesi, ja toki myös lapsellesi. Luota siihen että valonpilkahduksia alkaa jossain vaiheessa tulla, tai alat pyrkiä itse kohti jonkinlaista muutosta. Ja raha ei ole tässä elämässä tärkeintä kunhan vain selviää itse ja saa pidettyä ensin itsestään huolta. (Kuulostat osittain niin paljon veljeltäni, että jos sinulla on sisarus ap, niin ota häneen yhteyttä ja kerro tilanteestasi.) Jos sinulla ei ole ketään läheistä, tai kaveria jolle uskallat puhua niin anonyymistikin on jo edistystä.
Luusereita me ollaan kaikki, ihan jokainen
Mikä luuseri jolla lapsikin on? Ilmeisesti ollut sitten naimisissakin? ja talokin.
Vierailija kirjoitti:
Ei älä heitä hanskoja naulaan. Koskaan et voi etukäteen tietää miten elämä voi vielä muuttua, ja fakta on se että se muuttuu koko ajan. Kurja kuulla että asiat ovat menneet nyt jonkin aikaa noin raskaasti, mutta sinulla on varmasti vielä paljon annettavaa itsellesi, ja toki myös lapsellesi. Luota siihen että valonpilkahduksia alkaa jossain vaiheessa tulla, tai alat pyrkiä itse kohti jonkinlaista muutosta. Ja raha ei ole tässä elämässä tärkeintä kunhan vain selviää itse ja saa pidettyä ensin itsestään huolta. (Kuulostat osittain niin paljon veljeltäni, että jos sinulla on sisarus ap, niin ota häneen yhteyttä ja kerro tilanteestasi.) Jos sinulla ei ole ketään läheistä, tai kaveria jolle uskallat puhua niin anonyymistikin on jo edistystä.
Kiitos kauniisti viestistä. On pikkuveli, jonka kanssa en ole väleissä. Tämä on menestynyt elämässään monella mittarilla, eikä ole kanssani tekemisissä.
En ole elämässäni kateellinen ihminen aiemmin, nyt olen toisten taloudellisesta menestyksestä. Se ei ole ennen merkinnyt mitään, ei silloin kun asiat olivat kunnossa. Nyt näkökulmani kaikkeen tuntuu vääristyneeltä. Syytän itseäni 24/7.
Koita pärjäillä. Oo vahvana äläkä alistu hölmöyksille. Piä itestäs huolta. Vahva mieli kyllä selviää vaikka mistä jos annat mahdollisuuden.
M.30
Kuulostat masentuneelta. Sulla on sentään lapsija vaikka sitä vihaatkin - niin kuitenkin työpaikka. Hae psykologista apua.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat masentuneelta. Sulla on sentään lapsija vaikka sitä vihaatkin - niin kuitenkin työpaikka. Hae psykologista apua.
Kyllä olen, masennuksesta olen kärsinyt useamman vuoden. Vakavasta masennuksesta.
Velat vanhenee, velkajärjestelykin on mahdollista jos saat dianoosin adhd:sta ja lääkityksen toimimaan. Olet kuitenkin kouluttautunut, jaksanut sinnitellä. Tee lista asioista. Ja hoida yksi kohta kerrallaan. Ihan ensimmäiseksi hakeudu lääkäriin ja hae lähetettä neuropsykiatrille arviointiin. Jos pystyt hoitamaan asian yksityisellä niin sitä nopeampi on apu. Sitten soitat ja varaat ajan velkajärjestelyyn. Jonot on kuukausia ja pääseminen voi kestää, joten sinulla on aikaa laittaa pääsi kuntoon. Mutta tosiaan lista paperille ja teet yhden kohdan kerrallaan.
En ole koskaan ymmärtänyt tuota miesten logiikkaa, että aina kun elämässä tulee isoja ongelmia niin ollaan päättässä päiviään. Väärin! Elämää on kestettävä ja osattava elää silloinkin kun se runtelee.
Naiset ei ajatele ensisijaisesti noin. (keskiverrosti).
Enkä siis todellakaan halua tehdä tällä nostolla tästäKIN jotain mies - nais maaottelua, kumpi on parempi. Ihan vaan huomion herätyksenä nostin esille.
Joten otappa lusikka kauniiseen käteen ja hae itsellesi edes vähän keslusteluapua ja vaikka hetkeksi lääkitystä joka helpottaa oloa ja pistä pala palalta asioita kuntoon. Etsi positiivisia puolia asioista/elämästä ja naura, huumori auttaa jaksamaan.
Kyllä elämä kantaa ja kohta huomaat että jotain kiva tapahtuu elämässä joka taas vie sinua positiivisempaan suuntaan.
"Häntä pystyyn" !
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt tuota miesten logiikkaa, että aina kun elämässä tulee isoja ongelmia niin ollaan päättässä päiviään. Väärin! Elämää on kestettävä ja osattava elää silloinkin kun se runtelee.
Naiset ei ajatele ensisijaisesti noin. (keskiverrosti).
Enkä siis todellakaan halua tehdä tällä nostolla tästäKIN jotain mies - nais maaottelua, kumpi on parempi. Ihan vaan huomion herätyksenä nostin esille.
Joten otappa lusikka kauniiseen käteen ja hae itsellesi edes vähän keslusteluapua ja vaikka hetkeksi lääkitystä joka helpottaa oloa ja pistä pala palalta asioita kuntoon. Etsi positiivisia puolia asioista/elämästä ja naura, huumori auttaa jaksamaan.
Kyllä elämä kantaa ja kohta huomaat että jotain kiva tapahtuu elämässä joka taas vie sinua positiivisempaan suuntaan.
"Häntä pystyyn" !
Näin naisena en kyllä allekirjoita tätä. Naiset tekevät tätä myös. Aika huonoa tekstiå masentuneelle kaikin puolin, ei masentunut vaan ota itseään niskasta kiinni. Varmasti moni tekisi niin, jos pystyisi, kovin 1900-lukulainen näkemisen. Sisu paljon auta jos mieli on musta.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt tuota miesten logiikkaa, että aina kun elämässä tulee isoja ongelmia niin ollaan päättässä päiviään. Väärin! Elämää on kestettävä ja osattava elää silloinkin kun se runtelee.
Naiset ei ajatele ensisijaisesti noin. (keskiverrosti).
Enkä siis todellakaan halua tehdä tällä nostolla tästäKIN jotain mies - nais maaottelua, kumpi on parempi. Ihan vaan huomion herätyksenä nostin esille.
Joten otappa lusikka kauniiseen käteen ja hae itsellesi edes vähän keslusteluapua ja vaikka hetkeksi lääkitystä joka helpottaa oloa ja pistä pala palalta asioita kuntoon. Etsi positiivisia puolia asioista/elämästä ja naura, huumori auttaa jaksamaan.
Kyllä elämä kantaa ja kohta huomaat että jotain kiva tapahtuu elämässä joka taas vie sinua positiivisempaan suuntaan.
"Häntä pystyyn" !
Monet varmaan komppaavat sua, mut tuskin oot ollut koskaan masentunut kun tällaista old scholl-pärjäämisp*skaa suollat
Vierailija kirjoitti:
Velat vanhenee, velkajärjestelykin on mahdollista jos saat dianoosin adhd:sta ja lääkityksen toimimaan. Olet kuitenkin kouluttautunut, jaksanut sinnitellä. Tee lista asioista. Ja hoida yksi kohta kerrallaan. Ihan ensimmäiseksi hakeudu lääkäriin ja hae lähetettä neuropsykiatrille arviointiin. Jos pystyt hoitamaan asian yksityisellä niin sitä nopeampi on apu. Sitten soitat ja varaat ajan velkajärjestelyyn. Jonot on kuukausia ja pääseminen voi kestää, joten sinulla on aikaa laittaa pääsi kuntoon. Mutta tosiaan lista paperille ja teet yhden kohdan kerrallaan.
Erinomaisia neuvoja, kiitos.
Sinulla on lapsi, se on jo syy yrittää ja elää se
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Velat vanhenee, velkajärjestelykin on mahdollista jos saat dianoosin adhd:sta ja lääkityksen toimimaan. Olet kuitenkin kouluttautunut, jaksanut sinnitellä. Tee lista asioista. Ja hoida yksi kohta kerrallaan. Ihan ensimmäiseksi hakeudu lääkäriin ja hae lähetettä neuropsykiatrille arviointiin. Jos pystyt hoitamaan asian yksityisellä niin sitä nopeampi on apu. Sitten soitat ja varaat ajan velkajärjestelyyn. Jonot on kuukausia ja pääseminen voi kestää, joten sinulla on aikaa laittaa pääsi kuntoon. Mutta tosiaan lista paperille ja teet yhden kohdan kerrallaan.
Erinomaisia neuvoja, kiitos.
Ne toimi minulla. Ota sairaslomaa ainakin nyt jos on vaikeaa masennusta. Käytät aikasi pääsi ja elämäsi järjestelyyn. Kaikki alkaa sujua kun saat pääsi kuntoon. On hyvin vaikea ajatella selkeästi jos mieli on aivan tukossa.
Hae apua lääkärin kautta. Aina on mahdollisuuksia. Älä soimaa itseäsi virheistäsi, äläkä vertaa itseäsi muihin. Usko pois, että monella on vaikka mitä ongelmia sen kiiltävän ulkokuoren alla.
Älä tee lapsellesi sitä, että lähtisit ja jättäisit hänet miettimään loppuelämäksi isän itsemurhaa. Se jos mikä olisi sulta itsekäs teko. Päivä vain ja hetki kerrallansa eteenpäin. Diagnoosi ja lääkitys kuntoon nyt ensin.
Jaksamista. Meitä on muitakin vastaavassa tilanteessa olevia. Apua on aina, sekä toivoa
Ei se mitään, olen mäkin. Olen alkoholisti vielä lisäksi. Yliopistutkinto löytyy, mutta en saa töitä, enkä edes pystyisi töihin alkoholismini takia. Ikääkin on suunnilleen saman verran, lapsi muuttanut oiis kotoa.